Miksi lämpöässä?

[seppaant]

Mites sitten... voiko täystehopumppuja esim. lässää mitoittaa osateholle vastaavasti kuin vaihtovenakoneita? Miten toimii, mitä ongelmia?

Voi mitoittaa.
Esim L-Ässän V-mallien (minkä tunnen parhaiten) toiminnassa täysteho- tai osatehomoodissa on vain erona, että täystehomoodissa kompressori ja vastukset eivät voi olla käytössä yhtä aikaa, kun taas osatehomoodissa kompressori ja vastukset voivat olla yhtä aikaa käytössä. Eli osatehomoodissa ellei kompressorin teho riitä otetaan avuksi vastukset ja täystehomoodissa vastuksia käytetään häiriötilanteissa, kun kompressori on esim jostain syystä lauennut pois. Onhan siinä joitakin muitakin pieniä eroja.
ATS

[parantala]

Voi mitoittaa.
Esim L-Ässän V-mallien (minkä tunnen parhaiten) toiminnassa täysteho- tai osatehomoodissa on vain erona, että täystehomoodissa kompressori ja vastukset eivät voi olla käytössä yhtä aikaa, kun taas osatehomoodissa kompressori ja vastukset voivat olla yhtä aikaa käytössä. Eli osatehomoodissa ellei kompressorin teho riitä otetaan avuksi vastukset ja täystehomoodissa vastuksia käytetään häiriötilanteissa, kun kompressori on esim jostain syystä lauennut pois. Onhan siinä joitakin muitakin pieniä eroja.
ATS

No Hyvä! Vaaka on tällä hetkellä kallellaan lässän V9:iin. Onkohan oikean tehoinen meille? Kotimme speksit löytyy threadin alusta.

[tomppeli]

Esim L-Ässän V-mallien (minkä tunnen parhaiten) toiminnassa täysteho- tai osatehomoodissa on vain erona, että täystehomoodissa kompressori ja vastukset eivät voi olla käytössä yhtä aikaa, kun taas osatehomoodissa kompressori ja vastukset voivat olla yhtä aikaa käytössä. Eli osatehomoodissa ellei kompressorin teho riitä otetaan avuksi vastukset ja täystehomoodissa vastuksia käytetään häiriötilanteissa, kun kompressori on esim jostain syystä lauennut pois. Onhan siinä joitakin muitakin pieniä eroja.
ATS

Olen pahoillani!
Tämä oli ainakin Geopron osalta virheellistä tietoa.
Geopro SH13 pumppu, joka minulla on, on mitoitettu täystehoiseksi, mutta silti pystyy lämmittämään vastuksillaan samaan aikaan, kun kompura on käynnissä. Vastusten päällekytkeytyminen voidaan kyllä estää Ouman säätimen avulla.

Toivottavasti en ollut ymmärtänyt väärin ajatustasi!!

[seppaant]

Paljon olet kysellyt ja moniaisia vastausia saanut, mutta yksi asia on jäänyt kysymättä.
Vastaan vaikka et kysynytkään "Kuinka tapahtuu tuvan sisälämpötilan säätö?"

Tulistinpumput toimivat lämpötilan säädön osalta periaatteessa samalla tavalla kuin normaalit keskuslämmityskattilat. Kompressori lämmittää  lämpöpumpun varaajaan tietyyn lämpötilaan, josta lämmintä vettä sitten ajetaan säätöjärjestelmän ohjaaman sekoitusventtiilin kautta lämmönjakopiireihin. Etuna tässä on tasainen menoveden lämpötila. Voidaan käyttää huonekohtaisia termostaatteja. Sopii hyvin sekä lattia- että patterilämmitykseen.

Vaihtoventtiilikoneissa ei ole vakiovarusteena lämmitysveden varaajaa vaan lämpö varataan lattialaattaan tai keskuslämmityspattereihin. Lämpöpumppu ajaa säätöjärjestelmän ohjamana tietyn ajan täydellä teholla lämpöä lattialaattaan ja  kompressorin pysähdyttyä kierrättää kiertovesipumppu "hullunkierrolla" lämmönjakopiirien vettä. Lämpimän veden teon ajaksi pysähtyy lämmönjakopiirien kierto, koska kiertovesipumppu tarvitaan käyttöveden tekemiseen.
Soveltuu hyvin lattialämmitykseen, koska laatta tasaa hyvin menoveden lämpötilan suurehkotkin vaihtelut. Patterilämmityksessä epäkohtana patterien pieni lämmönvarauskyky, ei voi käyttää patterikohtaisia termostaatteja. Menoveden lämpötilan suurehkot vaihtelut saattavat aiheuttaa putkien natinaa. Etenkin lämpimän veden teon jälkeen kierron kääntyessä lämmönjakopiiriin lähtee putkistoon kompressorin ja vaihtoventtiilin välinen putkellinen kuumaa vettä, joka voi olla jopa 30C putkiston lämpötilaa korkeampi.
Kaikkiin lämmönjakopiireihin ei saa asentaa termostaatteja, koska lämpöpumpun toiminta edellyttää aina lämpöpumpun käydessä lauhduttimen kautta tietyn minimivirtauksen.

Yllä pääperiaatteet sisälämpötilan säädöstä tulistus- ja vaihtoventtiilikoneilla. Jokaisella pumppumerkillä on lisäksi vielä omat erityispiirteensä
ATS

[parantala]

Kiitos seppaant hyvästä valistavasta vastauksesta.

Tuo on yksi asia jota ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta sen olisi syytä toimia hyvin. Tällaisia kommentteja lisää!

[Maalampo]

seppaant. Sanoit että vaihtoventtiilikoneissa  lämpimän veden teon ajaksi pysähtyy lämmönjakopiirien kierto, koska kiertovesipumppu tarvitaan käyttöveden tekemiseen, ei se kierto pysähdy vaan jää niin sanotulle hullulle kierrolle mutta sitä lämmityspiirin kiertovettä ei vaan lämmitetä silloin lisää !

[seppaant]

Kuten sanoin jokaisella pumppumerkillä on omat erityispiirteensä ja toivonkin, että erilaisten pumppujen käyttäjät nyt kertoisivatkin oman pumppunsa säätöjärjestelmän toiminnan tarkemmin hyvine ja huonoine puolineen.
Edellinen viestinihän oli vain lyhyt johdatus asiaan.
Maalammolle: IVT:n esitteen mukaan peruspumpussa on vain yksi lämmityspiirin kiertovesipumppu joten perusversiossa lämmityspiirin kierto pysähtyy lämpimän veden teon ajaksi. Kuten sanoin on peruspumput ja lisätarvikkeilla voi rakennella melkein mitä vain.....
ATS

[tomppeli]

 Tässä taasen kerran vaihtoventtiilipumpun toimintaperiaate:
Ja yksi kiertopumppuhan se tässä kuvassa on.  
Voihan niitä tietysti sitten lisätä, kuten "seppaant" totesi, saadaan vähän tuunattu versio.
Husdatan sivuilla näkyy monilla olevan kaksi kiertopumppua ja niissä on sitten ilmeisesti pyritty paratelemaan koneen ominaisuuksia.

[P.K.]

Onko jollakin IVT:n pumppu ilman ulkoista kiertovesipumppua??
Manuaalin mukaan se on pakollinen: "G1 (P1), external main pump in the heating system: Must always be connected. Connected to
terminals P1."

Ja lämpöpumppu ohjaa myös sen pyörimistä, pysähtyy kun ulkona on lämmintä (default 18 astetta), ja verryttelyn vuoksi silloin pyörii 3 min päivässä.

[Raid]

En tiedä onko minun C7 jokin perusversio(pitäisi tietääkseni olla).
Ainakin siinä on kiertov.pumppu joka pyorittää koko ajan vettä LL-piirissä(hullukierto). Toinen pumppu on pumpussa sisällä koska se kierrättää vettä toisessa piirissa altaalle. Tuunattu sitä ei ole mitenkään jälkeenpäin vaan IVT:n valtuuttama asentaja teki kaiken kysymättä minulta mitään ja hyvin on talo pysynyt lämpimänä.

[LPfreak]

Minun mallissa (V10,5) en pystynyt saavuttamaan niin isoa lämpötilaeroa kuten Ekoweljet - alaosa 30 ja yläosa jopa 80 c.  Yläosa lämmitettaessa tarpeksi korkealle joutuu alaosakin nostamaan. Max 10 astetta eroa mun saavutukset. Eli siinä voisi puhua ehkä korkeammista lauhumislämmöistä, mutta uutuksena kai on imukaasun loppulämmitys se tarjoa korkeammat lämmöt kompuran jälken vs matalammat lauthumis lämmöt kuten Wiesmannissa, sitä myöten vähemmään sähköä ainakin teoriassa. Toisin sanoien alijäähdyttimen lämmöt kerätty imukaasun esilämmityksissä. Toistaiseksi en näe siitä minun kohdalta hyötyä - toivottua isompi sähkökulutus.

ps. teknologia varmistaa kylmäainen loppupisaroiden pääsyehkäsy kompuraan jos ja kuin..  

[parantala]

Niin joku moitti tuossa, että lässällä ei saisi kunnolla tehtyä lämmintä vettä kesällä kun taloa ei tarvitse lämmittää ja tulistus ei toimi kunnolla tms? Onko totta?

[seppaant]

52   Lämpöpumput / LämpöÄssä / Lämpimän veden riittävyys  Syyskuu 30th, 2007, 5:17pm  

Kokeilin lämpimän veden riittävyyttä syyskuussa. Katso oheinen viesti.
Kokeen mukaan lämmintä vettä riittää myös lämpimänä vudenaikana.
ATS

[parantala]

entä 30'C helteellä? meneekö tuosta monenteen osaan lämpimän veden tuotto?? TIetäneekö kukaan jos ei oo testattu?

No, 30'C helteellä haluaa tietty viileän suihkun, mutta kumminkin..

[seppaant]

Kesällä lämmintä vettä.
Lämpimän veden riittävyyskokeen tein ulkoilman lämpötilan olessa n. +10C. Talon lämmitystarvehan loppuu ilman lämpötilan ollessa yli 10--15C, joten sen jälkeen lämpöpumppu tekee ainoastaan lämmintä vettä.

Itse asiassa (ainakin L-Ässä uudet V-mallit) lämmintä vettä on kesällä enemmän käytettävissä kuin talvella. Sama pätee todennäköisesti kaikkiin ns. Suomi-pumppuihin.

Kesällä lämpöpumppu käy lämpimän veden (varaajan yläosan lämpötilan) ohjaamana, tällöin varaajan alaosan lämpötila nousee väkisinkin korkeammaksi kuin talvella, koska sitä ei jäähdytetä lämmityspiireistä palaavalla kylmällä vedellä.

Talvella lämpöpumppu käy varaajan alaosan tai menoveden lämpötilan ohjaamana ja samalla saadaan enemmän tulistuslämpöä varaajan yläosaan. Alaosa on kylmempi kuin kesällä.

Nykyisillä "välikeleillä" ilman lämpötilan olessa nollan tienoilla lämpöpumppu käy epämääräisesti joko ala- tai yläosan (lämmityksen tai lämpimän veden) ohjaamana.
ATS

[evt752]

Kesällä lämmintä vettä.
Lämpimän veden riittävyyskokeen tein ulkoilman lämpötilan olessa n. +10C.

Kesällä? +10 astetta?

Täällä meillä päin on talvellakin tuon verran lämmintä ja kesälämpötilat huitelevat 30 asteen kuumemmalla puolella.

Vakavasti ottaen, kun on kuuma kesä, ei sitä lämmintä vettä juurikaan tarvitse, itse ainakin otan melko viileitä suihkuja.

[trampass]

Tässä olikin hyvä keskustelu, koska itsekin pyörin nyt lämpöässä ja nibe f-1245 välillä. Lämpöässän toiminta helpompi ymmärtää maalaisjärjellä ja ilmeisesti lämmön säätö helpommin toteutettavissa termostaateilla.
Nibe taas hiukan halvempi , mutta voi vaatia ylimääräisiä varaajia ja kiertovesipumppuja, lämmönjaon säätö kenties vaikeampaa.
No tässä on aikaa miettiä , koska kesällä vasta asennetaan maalämpöpumppu, uuteen ok-taloon jossa lattialämmitys.

[juntti]

Tässä olikin hyvä keskustelu, koska itsekin pyörin nyt lämpöässä ja nibe f-1245 välillä. Lämpöässän toiminta helpompi ymmärtää maalaisjärjellä ja ilmeisesti lämmön säätö helpommin toteutettavissa termostaateilla.
Nibe taas hiukan halvempi , mutta voi vaatia ylimääräisiä varaajia ja kiertovesipumppuja, lämmönjaon säätö kenties vaikeampaa.
No tässä on aikaa miettiä , koska kesällä vasta asennetaan maalämpöpumppu, uuteen ok-taloon jossa lattialämmitys.

Mikä siitä vaihtoventtiilipumpusta tekee vaikeamman ymmärtää ? Yksinkertainen laitehan se on. Jos ei tule ammetta, niin mitään ylimääräisiä varaajia tai pumppuja ei tarvita lattialämmitystalossa. Termarit kannattaa jättää kauppaan oli pumppu mikä hyvänsä.

Mä ottaisin kyllä Niben koska se on halvempi ja siinä on edistyksellinen ja helppokäyttöinen ohjaussysteemi. Kuulopuheiden mukaan se on myös hiljaisempi kuin lämpöässä. Vikojakaan ei ole oikein kuulunut mistään suunnalta. Nibe/Thermia käyttäjillä tuntuu olevan myös kulutukset hyvinkin pieniä.

Toisaalta olen kyllä jäävi sanomaan mitään, koska omassa torpassa pörrää F1245