Lämpö Ässän mitoitus.

[Maalampo]

Olen aloittamassa uutta omakotitaloprojektia ensi kesänä ja suunnitelmissa olisi asentaa uuteen taloon täysitehoinen maalaämpöpumppu joten onko kenelläkään kokemusta kuinka hyvin LÄ osaa mitoittaa pumppunsa näille uusille A-energialuokan taloille. Meinaan tuollaiseen kivirakenteiseen uusilla paksuilla eristeillä valmistettuun omakotitaloon ei kuitenkaan niin älyttömästi sitä lämmitysenergiaa mene ja jos pumppu onkin mitoitettu turhan suureksi niin sille voi tulla turhaa pätkäkäyntiä ja ostotilanteessa turhia kuluja liian syvästä porakaivosta ja liian isosta pumpusta.  Talo on tulossa Itä-Suomeen ja se on kaksikerroksinen n200m2 ja lisäksi täysin lämmin autotalli n.90 m2 eli mikähän olisi pumpun oikea koko ja kaivon syvyys.

[tikma]

Mä väittäisin, että Lässä laskee pumpun hieman liian suureksi, kaivon likimain oikein. Mutta faktaa ei vielä oo, itse otin pykälää suositusta pienemmän pumpun ja 30m syvemmän kaivon. Kun itse aloin suunnitella pumppua, se kauppas ensiksi V13-kokoa. Jossain vaiheessa Lässän sivuilla oleva kaava hieman muuttui ja nyt se kauppaa V10,5:ta. Otin kuminkin riskillä vain V9:n, harkitsin vakavasti V7:aa, mutta ei ollut munaa ottaa nuon pientä.

Oheisesta linkistä löytyvällä kaavalla voi laskea talon lämmitystarpeen
http://www.sicom.fi/~ristom/imur.htm Muutat vai exceliin, pinta-alat, U-arvot ja lämpötilat, niin se näyttää hukkaan menenvän lämmön määrän. Lapussa on paljon ylimääräistä (tarkoitettu varaavan sähkölämmityksen mitoitukseen) mutta jätä ne vain huomioimatta.

[Nomest]

No kun uutta taloa teet niin rakennuslupaan tarvitset sen energiatodistuslaskelman (kuten ilmeisesti tiesitkin) joten siitähän aika hyvin käy ilmi tuo A-energialuokka ja rakennuksen laskennalliset vaatimukset energiantarpeen suhteen - sitähän voi mennä myyjien juttusille energialaskelman kanssa jos siltä tuntuu ja miettiä siltä pohjalta sitten. Meillä tuli hirsitalo ja niiden kohdalla lämpöpumpun mitoitus vaihtelee rajusti eri valmistajilla ja meillä oli suuntaa-antavaa hyötyä energialaskelmasta vaikka siihen ei ehkä ihan kirjaimellisesti uskoisikaan.

[Luupaa]

Tuosta pumpun koosta vielä.
Jos laittaa vähän tehokkaamman pumpun ja syvemmän kaivon, niin ei kai se pätkäkäyntiä tee, jos varaaja on mitoitettu oikein.

Esim. LÄ V-sarjalaiset, joissa sisäänrakennettu varaaja. Käytännössä jos laittaa vaikka 10.5 tilalle 13, hieman syvemmän kaivon ja itse tarve on molemmissa tapauksissa sama, niin eikös tässä lopputulemana saada vain nopeammin hieman isompi varaaja "ladattua".

Itse juuri tätä mietin, jos isompi malli on nettona vain muutamia satasia kalliimpi, niin samahan se on laittaa "varman päälle".

Isompi varaaja luovuttaa suhteessa saman verran lämpöä ulos "vuotoina" kuin pienempikin, ja koska itse tarve on sama, niin esim. käyttövettä riittää isommalla mallilla hieman pidempään.

Eihän se tehokkaampi pumppu tiheämmin käy, käynnistyskertojen tiheys kai on enemmänkin riippuvainen varaajan "tyhjenemisestä". Kun tarve on sama, niin isompi varaaja tyhjenee hitaammin. Tehokkaampi pumppu käy sitten vain vähän lyhyemmän aikaa "latausvaiheessa". Tosin viehän se isompi pumppu hieman enemmän sähköä toki, mutta käyntijakson pituus on lyhyempi, jolloin erotus lienee lähellä +- nollaa.

Ja tehokkaamalla pumpulla on sitten "sitä laajennusvaraa".

[tomppeli]

Näinhän se on, kuten yllä totesit.

- Ihan vähän käynnistymiset vähenee sillä, että lämmön lataaminen tosiaan kestää vähän kauemmin pienellä pumpulla, mutta sitten haittana on se riski alimitoituksesta ja tehon riittämättömyydestä kovilla pakkasilla.

- Toinen haitta alimitoituksesta tulee siitä, että kompressorin eliniän käyttötunnit tulevat aikaisemmin täyteen ja kompuran elinkaari päättyy siis pikemmin.

- Sähkön kokonaiskulutukseen pumpun koolla on tuskin juuri mitään vaikutusta.

- Jos kaikki lämpöpumput alimitoitetaan niin, että ne alkavat esim. alle -20 lämpötilassa lämmittämään pumpun lisäksi sähkövastuksellaan, saataisiin maahamme koville pakkasille valtava sähkönkulutuksen lisäys, jonka seurauksena maamme sähköverkko romahtaisi, kun sen mitoitus ei riitä tuollaista tehon nousua.
Nytkin jo maamme sähköverkko toimii kapasiteettinsa äärirajoilla kovilla pakkasilla.
Verkon kaatuminen on ollut joskus jo aika lähellä. Sen välttämiseksi on pakko alkaa rajoittaa jakelua, josta seuraukset ovat epämiellyttävät.
Niin sanottu osatehomitoitus on tosi arveluttavaa.
Siihen tarvitaan lisää ydinvoimaa.

Jos hintaero on pienehkö, kannattaa valita se vähän isompi.

[KimmoK]

Menneinä aikoina tarjotut pumput vaan oli niin sikaylimitoitettuja että "oksat pois".


ja mie oon suuren varaajan mutta pienehkön pumpun kannattaja

[Maalampo]

Olen saanut eri pumppujen myyjiltä laskelmia jotka näyttävät meidän kohteen tehontarpeen olevan hieman yli 10 KW ja pumppuja on tarjottu 9KW-15 KW joten suuret on erot noissa eri merkkien kesken vaikka olen kaikille ilmoittanut että haluan täysitehoisen järjestelmän. Minusta tällä hetkellä paras vaihtoehto olisi 12-13KW pumppu ja 1500 litran tulistinvaraaja.  Tuolla yhdistelmällä pitäs käyntiajat ja lepoajat pysyä oikealla tasolla vai olenko teistä väärässä ?

[eko]

....uusille A-energialuokan taloille. Meinaan tuollaiseen kivirakenteiseen uusilla paksuilla eristeillä valmistettuun omakotitaloon ei kuitenkaan niin älyttömästi sitä lämmitysenergiaa mene ja jos pumppu onkin mitoitettu turhan suureksi niin sille voi tulla turhaa pätkäkäyntiä ja ostotilanteessa turhia kuluja liian syvästä porakaivosta ja liian isosta pumpusta.  Talo on tulossa Itä-Suomeen ja se on kaksikerroksinen n200m2 ja lisäksi täysin lämmin autotalli n.90 m2 eli mikähän olisi pumpun oikea koko ja kaivon syvyys.

Minusta tällä hetkellä paras vaihtoehto olisi 12-13KW pumppu ja 1500 litran tulistinvaraaja.  Tuolla yhdistelmällä pitäs käyntiajat ja lepoajat pysyä oikealla tasolla vai olenko teistä väärässä ?

- Milläista min-ulkolämpötilamitoitusta eri toimittajat ovat indikoineet (DUT)?
- Kulutusarviota kyseltiin jo edellä edellä - mistä toimittajat ovat sanet kulutus-arvot (vai oletko antanut kaikille saman lähtötietona)?
  (itse laitoin samalle viivalle kysymällä ensin mitä laittaisivat ja sitten "pakotin" arvot samoiksi)

Kun uusi talo, oletan että tulee vesi-lattialämpö (kevyt vai massa)?

Jos näin, niin miksi investoida turhaan ylisuureen varaajaan.
 - Ainakin tämän foorumin tietäjien mukaan kompuran elinikä on n. 200t käynnistystä + (oletettavasti) kompuran käynti-ikä 20v+.
 - Iso varaaja ei pienennä käyntiaikoja.
 - Iso pumppu ei vähennä käynnistysten määrää.

Jos kompura maksaa 2tEUR (tietäjien mukaan), miksi investoida useampia tuhansia saadakseeen kompuran elinikä (laskennallisesti) 50+ vuoteen?

[Maalampo]

Olen pyytänyt kaikilta tarjoukset samoilla alkutiedoilla ! Tuo hintaero 1000 litraisen ja 1500 litraisen varaajan osalta on aivan minimaalinen ja koska talossa on iso tekninen tila johon isompikin varaaja mahtuu niin uskon yhä että se kannattaa ottaa. Meille tulee taloon iso poreamme ja muutenkin 5 henkinen perhe kuluttaa tuota lämmintä vettä ihan kivasti joten minusta on parempi että varaajassa on kokoa ja että varaajaan on asennettu tarpeaksi isot lämminvesikierukat (2kpl 65 litraisia kierukoita).

[eko]

Jos ei maksa käytännössä mitään lisää ja tilatkin on jo maksettu, mitäs siinä sen enempää ihmettelemään. Kaivohan pysyy samana molemmilla varajilla.

(tosin jos lattiammmitys, pärjäisit em. tarpeella varmaan 500l:llakin ilman ongelmia   )