Lämpöpumpun teholuokka ja porakaivon syvyys riippuvat talon tarvitseman lämpöenergian (kWh) määrästä ja siitä, missä päin maatamme asustatte.
Jos on kyse öljylämmityksen tilalle asennettavasta kalliolämmityksestä, on tiedossa oleva öljyn vuosikulutus arvokas perustieto.
Samoin on, jos on ollut ennestään sähkölämpö. Silloin on tiedossa vuotuinen sähkön kulutus, jota käytetään perusteena suunnittelussa.
Jos kyseessä uusi talo, on sille suunnittelija laskenut energian tarpeen, jonka pohjalta valitaan lämmityslaitteen teho ja porakaivon syvyys.
Jos haluaa varautua ns. täystehomitoitukseen, pitäisi kulutustieto olla kylmimmältä talvelta.
Viime aikoina on ollut muutamia leutoja talvia, joiden kulutuslukemia on arveluttavaa sellaisenaan käyttää.
Vuotuisten lämmitystarvelukujen perusteella voidaan leudon talven kulutustietojen pohjalta muuntaa lämmitystarve vastaamaan pahempaa pakkastalvea.
Laskentatietoutta.:- Lämmitystarve, Motivan yleisohjeita - Motivan lämmitystarve-esite - Kuntaliiton julkaisemat lämmitystarveluvut- Ilmatieteen laitoksen tietoutta- Energialaskuri BiohousingOn syytä ottaa huomioon kovat pakkasetkin.
Alimitoitetulla järjestelmällä joudutaan turvautumaan suorasähköllä tapahtuvaan lämmittämiseen.
Kaikki lämpöpumput ovat suorasähköllä toimivalla sähköpatruunalla varustettuja. Patruuna kytkeytyy käyttöön, kun pumpun oma teho ei riitä.
Jos kaivo on alimitoitettu, se menee pitkällä pakkaskaudella umpijäähän ja kaivossa oleva keruuputki menee "ruttuun" jään puristuksessa.
Puristuminen ilmenee maanesteen ulospursuamisena. Jäätyminen vaurioittaa keruuputket.
Kaivon syventäminen jälkeen päin on kallista.
Kysymykseesi sudenkuopista:
- Älä alimitoita
- Jos kaivoon ei tule vettä tai sitä tulee heikosti, porauta lisää syvyyttä
- Jos porausjäte valkoista, se on kalkkikiveä, porauta lisää syvyyttä
- Porakaivon parhaat metrit ovat kaivon pohjalla. Kallioperän lämpötila on siellä pari astetta korkeampi, kuin 20 metrin syvyydessä. Porauta siis mieluummin yksi syvä kaivo, kuin kaksi matalaa.
