Lueskelin sitten sitä itse työtä.
Eikä se siitä mihinkään muutu.
Edelleen kysyn:
Missä pumpussa käyttövedenloppukuumennus tehdään vastuksella?
Miksi osatehomitoitus on 60% eikä esim 80-90%?
Esimerkiksi alla olevissa lämpöpumpuissa ei mitään käyttöveden loppukuumennusta:
NIBE
Thermia
IVT
Geopro
Vaillant
ja tietämykseni mukaan yo. pumput edustavat noin 65-75% Suomessa vuosittain myydyistä pumpuista. mm. Näissä pumpuissa kompura tekee lämpöisen käyttöveden loppuun asti.
Missä nykyajan lämpöpumpussa on yksiosainen varaaja?
Aika outo lähtö-asetanta tutkimukselle?
Ps. Kylmäaine vertailu on mielenkiintoista.
Jos pumppu mitoitetaan täystehona lämmitykselle ja loput tarvittaessa vastuksella, niin mitoitus on melko lähelle 80% osatehomitoitusta. Ja edelleenkin väittäisin, että tuo lopukuumennus vastuksella tarkoittaa sitä, että jos pumpun teho ei piisaa, niin käytetään vastusta. Vastusta ei ole mitään järkeä käyttää, mikäli pumpussa on vielä tehoreserviä jäljellä, en tiedä kenenkään valmistajankaan sitä suosittelevan (paitsi pumpun käyttönoton ja legionellakuumennuksen aikana)
Listaamasi pumput ovat juurikin sellaisia, että pumpun tehon loppuessa käyttöön otetaan vastus. Jos kovilla pakkasilla pumppu ei yksinkertaisesti
osatehomitoituksesta johtuen (ei käytettävästä tekniikasta johtuen) pysty nostamaan käyttövesivaraajan lämpötilaa riittävän korkealle ja lämmittämään samanaikaisesti taloa, niin voidaan mielestäni sanoa, että loppukuumennus suoritetaan vastuksella, kun sitä käytetään pumpun rinnalla. Jos vastusta ei jouduta ikinä käyttää, niin pumppu on silloin täystehomitoitettu, oli se sitten vaihtoventtiilikone, tulistuskone tai jotain siitä väliltä.
Ainakin Niben pumput toimii niin, että pumppu lämmittää vuorotellen käyttövesivaraaja ja lämmitysverkostossa kiertävää vettä. Käyttöveden lämmitykselle annetaan maksimiaikaraja, jonka jälkeen pumpppu siirtyy taas lämmittämään taloa. Mikäli käyttövesivaraajan lämpötila ei kerkiä nousta tänä aikana tarvittavan korkealle, pumppu ottaa käyttöön vastuksen ja "loppukuumentaa" käyttövesivaraajan ja lämmitysveden vastuksen avulla. Tällöin pumppu on niin sanotusti osatehomitoitettu. Nibessä vastus on lauhduttimen jälkeen, joten se vastus loppukuumentaa veden, ei esilämmitä sitä
Eikös nuossa vaihtoventtiilikoneissa juurikin ole yksiosainen varaaja, kun varaaja on pelkästään kuumaa käyttövettä varten? Teoriassa tulistinvehkeillä saadaan jopa +95 asteista vettä varaajan yläosaan. Jos ilman tulistinta joku jostain kumman syystä haluaa yhtä kuumaa vettä se joudutaan kuumentaa vastuksella. Ilman tulistinta pumppu tuottaa maksimissaan +65 asteista vettä.
Mielestäsi outo lähtöasetanta tutkimukselle johtunee siitä, että tutkimus on tehty nimenomaan Lämpöässän tuotekehitystä varten. Sitä ei ole tehty mollaamaan muita valmistajia tai muita tekniikoita vaan kehittämään tulistintekniikkaa.
