Lämpöässä C8,5

[Pikku_arska]

Mulla on ollut toiminnasssa LÄ:n C8,5.n pumppu autotallissa 3 vuotta ja toiminut kuin junan vessa.Mutta nyt kun olen syventynyt sen toimintaan niin olen huomannut,että kun kytken pumpusta sähkövastukset pois päältä niin käyttöveden lämpötila laskee n.35 asteeseen ja vedenlämpötilä ei nouse ennen kuin kytken vastukset taas takaisin päälle.Onko kyseessä jokin säätöhommeli vai onko kyseessä susi pumppu?

[Roori]

Oot tainnut lämmitellä sähköllä, säädöt varmaan pielessä!

[ziffy]

Kysäisepä säätöhjelppiä myös tuolta CTC/Bentone käyttäjiltä. Käsittääkseni sama pumppu kyseessä (eri kuorilla).

Pumppua tarkemmin tuntematta alalämpöjä nostamalla pitäisi käyttöveden lämpötilan nousta. Huonontaa hyötysuhdetta muttei niin paljon kuin sähkövastuksella pyörittäminen.

[seppaant]

C-mallisto on ilmeisesti poistunut Lämpö-Ässän mallistosta, koska sen esitteitä ei enää löydy L-Ä:n nettisivuilta. Keväällä se vielä oli siellä.
Ellen väärin muista C-mallissa käyttövesi ainoastaan esilämmitetään "maalämmöllä", loppulämmitys tehdään aina sähkövastuksilla. Tätä asiaa ei eritysemmin painotettu esitteessä vaan se selvisi lähinnä rivien välistä. Tämä pitäisi selvitä käyttöohjeesta, tosin käyttöohjeet eivät aina ole "selkokieltä".
Eli ohje käteen ja lukemaan - kerro mitä selvisi.

[tomppeli]

Jos C-malli on sama, kuin CTC Ecoheat, niin  CTC:n käyttäjän käsikirjassa sivulla 8 olevassa Ruotsinkielisessä kuvatekstissä sanotaan
"En inbyggd elpatron fungerar som spetsvärme om värmepumpseffekten inte räcker till, samt till spetsning av varmvattentemperaturen."
Eli vähän vapaasti käännettynä.: Sisäänrakennettu sähköpatruuna toimii puskurilämmittimenä silloin, kun lämpöpumpun teho ei riitä, sekä lämpimän käyttöveden priimaajana (puskurilämmittäjänä).

Koneen nelitie sekoitusventtiili ottaa normaalisti lämmitysverkkoon menevän veden säliön alemmasta, pumpulla lämpiävästä osasta ja silloin, kun alemman osan veden lämpötila ei riitä, aukeaa nelitieventtiili ottamaan kuumempaa vettä myös säiliön ylimmästä, vastuksella priimatusta osasta.

Lämpimän käyttöveden kierukka on kaksiosainen. Kylmä vesijohtovesi menee sisään säiliön alemmassa osassa olevan kierukan alapäästä ja nousee säiliön sisällä yläosan kierukkaan, jossa käyttövesi priimataan vastuksella kuumennetussa vedessä vieläkin korkeampaan lämpötilaan.

Siis osa käyttöveden lämmitystehosta saadaan normaalikäytössä suoralla sähkölämmityksellä, samoin kuin korkeimmat menovesilämpötilat lämmitetään osittain sähköllä. Normaalissa lattialämmitystalossa ei varmaankaan tarvitse koskaan sähköllä lisälämmitettyä lämmityksen kierron vettä, jos pumppu on täystehomitoitettu lämmityksen osalta.

[Roori]

C-mallisto on ilmeisesti poistunut Lämpö-Ässän mallistosta, koska sen esitteitä ei enää löydy L-Ä:n nettisivuilta. Keväällä se vielä oli siellä.
Ellen väärin muista C-mallissa käyttövesi ainoastaan esilämmitetään "maalämmöllä", loppulämmitys tehdään aina sähkövastuksilla. Tätä asiaa ei eritysemmin painotettu esitteessä vaan se selvisi lähinnä rivien välistä. Tämä pitäisi selvitä käyttöohjeesta, tosin käyttöohjeet eivät aina ole "selkokieltä".
Eli ohje käteen ja lukemaan - kerro mitä selvisi.

Taitaa silti olla myynnissä:

http://www.lampoassa.fi/tuotteet/laempoepumput/c-5-12/

[Pikku_arska]

Kiitos paljon asiantuntevista vastauksista.Mun olisi pitänyt tutkia paremmin tuon pumpun toiminta ennen kuin tein kaupat,mutta kun rakentaa niin on monta muutakin asiaa mietittävänä .Täytyy yrittää tehdä tuolle käyttöveden lämmitykselle oma järjestelmä,joka hyödyntää tätä lämpöpumpun "esilämmittävää" käyttövettä.Nyt kun noi vastukset korjaa heti jo muutaman asteen muutoksen käyttövedessä niin sähköä kuluu ihan mukavasti.Vaikka mulla on osatehopumppu niin silti ärsyttää,kun kesälläkin kompura käy vain muutaman kymmenen minuuttia  vuorokaudessa ja sähkövastuksien käyttötunnit per vuorokausi on lähes vakio.

[tomppeli]

Korostan, että en tiedä onko C8,5 pumppu sama, kuin CTC-Ecoheat!

Kannattaisiko tästä asiasta ottaa yhteyttä Ässälle eli siis Suomen Lämpöpumppumpputekniikka Oy:lle
ja kysyä heiltä, miten asiaa voisi kätevimmin kohentaa.
Olisi hyvä saada tankin lämpötila nousemaan korkeammalle pumpun voimin ja varsinkin kesäaikaan. Hyötysuhde paranisi.

Tankin yläosan vesi lämpenee pumpulla vähintään samaksi, kuin alaosakin.
Tankki on jaettu välilevyllä kahteen kerrokseen. Levy rajoittaa vain nestekiertoa tankissa, mutta ei estä lämmön siirtymistä yläosaan.
Talviaikaan käyttöveden lämpö nousee pumpulla korkeammalle, koska termostaatti pyytää lämmitysverkkoon lämpimämpää menovettä ja tässäkin pumpussa ilmeisesti nostetaan säiliössä olevan veden lämpöä lämmitystarpeen kasvaessa. Käyttövesi lämpenee tuosta samasta vedestä silloin jonkinverran enemmän.

Kyllä tämänkin pumpun kompura pystyy ihan niin, kuin kaikki muutkin pumput, nostamaan tankin lämmön yli +50 asteiseksi!
Kesäajalle voisi soveltaa jotain vippaskonstia, jolla säiliön veden lämpöä pidettäisiin korkeammalla pumpun avulla, vaikka lämmitysverkkon ei ajetakaan lämpöä. Tehtaalla voisi olla joku hyvä neuvo tähän.
Silloin vastukset eivät tarvitse lämmittää käyttövettä niin paljoa.

[Roori]

Älä luovuta, siinä on varmastikin asetukset pielessä tai joku "pikku" juttu rikki. Ei se nyt niin voi mennä että vastuksia tarvittaisiin, kyllähän niiden pitäis olla "varalla". Varsinkin kesällä pumpun luulisi ehtivän kovasti tekemään käyttöveden ilman vastuksia.
Jos sun pumppu ei nyt satu olemaan hyvin hyvin alitehoinen? Kartano kenties?
Paljonko ne vastusajat on kesällä?

Ookkona kysyny "valmistajalta" LÄ tai CTC:ltä?

[Pikku_arska]

Kiitos vinkeistä!Kyllä toi vaikuttaisi,että kyseessä on sama pumppu kuin Bentonen/CTC:n pumppu.Mulla kompuran kulutus n.7000kwh:a vuodessa ja toi vastus vie noin 10000 kwh:a vuosittain,jonkin verrran toi lämpimän käyttövedenkierto myös sotkee asiaa.Ei tuo mun pumppu kovin alitehoinen ole,mulla on lämmitettävää alaa noin parisataa neliötä.

[rojekti0607]

klutus n.7000kwh:a vuodessa ja toi vastus vie noin 10000 kwh:a'

Täh   mulla sama pumppu ja kulutukset n.5500kWh ja vedenlämmitys 2000kWh. Jos vastussähköä vie noin paljon jotain lienee  pielessä.

[Roori]

Nuohan on ihan huippulukemat, huh huh.
Minun korviini on tullut joitain lukemia että toiset pärjää alle 7000kwh:lla koko hoidosta vastaavilla pumpuilla. (7-10kW)
Onko siinä säätö jolla valitaan käyttöveden lisälämpöä päälle, olisko se valittuna?
Tai sitten kompura ei ole kunnossa, eli tarvitsee niin paljon apuja sähköltä.

[Roori]

klutus n.7000kwh:a vuodessa ja toi vastus vie noin 10000 kwh:a'

Täh   mulla sama pumppu ja kulutukset n.5500kWh ja vedenlämmitys 2000kWh. Jos vastussähköä vie noin paljon jotain lienee  pielessä.

Tietoketjun mukaan sulla taitaa olla varaaja tossa, kuinka olet sen 8.5C:hen kytkenyt?
Vai onko se pelkkä kv varaaja?

[Pikku_arska]

Kiitos kysymyksestäsi!Mä olen tutkinut tota asiaa ja näyttää siltä,että toi lämpimänvedenkierto aiheuttaa tuon suuren sähkönkulutuksen.Mulla ei ole kytketty tuon pumpun rinnalle toista varaajaa ja sitä sellaista ei kukaan kaupantekohetkellä mulle edes ehdottanut ,ei LÄ-myyjä eikä LVI-vastaava tai LÄ-asentaja  vaikka tuossa asennusohjeessakin niin selvasti on piirretty kytkentä,jossa rinnalle pitäisi kytkeä eriilinen varaaja,jos käytössä on lämpimänkäyttövedenkierto.Onko sulla rinnalle kytketty erillinen varaaja?

[Tero]

Kuten täällä on aiemminkin todettu lämpöisen veden kierrättäminen on TODELLA kallista.

Ja se myöskin kannattaa tehdä erillisen varaajan kautta eli antaa sen lämpöpumpun olla rauhassa. Tämä koskee varsinkin kaksoisvaippavaraajia.

Käsittääkseni suurin osa asennusvirheistä johtuu ilmasta keruupiirissä ja toiseksi suurin on väärä LV kierron kytkentä. Piste iin päälle on rättipatteri LV kierrossa

[khirvi]

Lämpimän veden kierrätys. Kallista - samaa mieltä   tai ainakin vie sähköä!!!!

Meillä kiersi maalämpöalkuhuumassa 2006 kesällä ja syksyllä pari tuntia aamulla ja kuusi tuntia töiden jälkeen illalla lämmin vesi yläkerran vessan lavuaarille ja suihkulle. Tämä aiheutti V15-pumpussa kahden tunnin kompressorikäynnin per vuorokausi. Eli siis 2x6kWh=12 kWh joka päivä.

nykyään ei kierrätetä enää.

-Kalle

[jynu]

Minulla on (mielestäni) melko kelvollinen tarjous Lässä 8.5:sta patterikiertoiseen 50v. talooni.

Pumppu n. 7200e ja 150 metrin kaivo 4200e. Maaporaus 70e ja asennus 42e/tunti. Tarvikkeet -20%.  

Pumpun rakenne soveltuu käsittääkseni hyvin patterilämmitykseen, koska siinä on reilu patteriveden varaaja ja 4-tie venttiili.  Ihmetyttää kuitenkin tässä säikeessä olevat saman pumpun vastuksen käyttömäärät. Johtuuko se pelkästään kovasta käyttöveden lotrauksesta?

Meillä käyttöveden tarve on pieni ja pienenee edelleen, kun lapset lentävät pois.  Kysyin vastuksen käytöstä Lässän tuesta eilen ja sain tänään vastauksen:

**************

Lämpöässän C-malleissa, joissa kaikissa on 223 litran varaaja, varaajan vesi
lämmitetään aina +55C asteeseen maalämmöllä. Mikäli korkeampaa lämpötilaa
tarvitaan, esim. runsas lämpimän veden käyttö (täytetään kylpyamme ja yhtä
aikaa käytetään suihkua), käytetään lämpimän veden tuottamiseen lisäksi
sähkövastusta.

Täystehoiset mallit (Lämpöässä V ja T) tuottavat aina lämmityksen ja
lämpimän käyttöveden kokonaan maalämmöllä. Lämmityskatkosten välttämiseksi
täystehoisissa malleissa on varolaitteena sähkövastus siltä varalta, että
jokin järjestelmän osa rikkoutuu, mutta normaalitilanteessa sähkövastus ei
ole koskaan päällä. Lämpöässän kaksivaiheisella lämmönsiirrolla toteutettu
tulistintekniikka varmistaa sen, että lämmin vesi ei lopu missään
tilanteessa.

Eri mallien vertailussa kaksi ratkaisevinta tekijää ovat laitteistolle
varattu tila ja kohteen lämpimän käyttöveden kulutus. C-malli soveltuu
mainiosti esim. kaksihenkisen perheen lämmityslaitteistoksi, mikäli
käyttöveden kulutus on vähäistä. Jos taas kyseessä on lapsiperhe ja käytössä
muutaman neliön tekninen tila, suosittelemme täystehoista laitteistoa esim.
Lämpöässän V-mallistosta, jossa on mallista riippuen 420-750 litran
sisäänrakennettu varaaja. Kotiin, jossa on uima-allas, suosittelemme
T-malliston laitteistoa ja erillistä tulistinvaraajaa.

Hankintavaiheessa osatehoisen ja täystehoisen laitteen hintaero saa joskus
melko suuren painoarvon. Vuosien mittaan täystehoinen laitteisto on
kuitenkin merkittävästi edullisempi käyttää. Täystehoisen laitteiston
omistaja saa myös unohtaa huolet lämpimän käyttöveden riittävyydestä.

 

[Larux]

meille tarjottiin aluksi tätä c-sarjan pumppua myös. 7kw teholuokassa ero v-pumppuun oli vain tonnin, joten hylkäsin tämän vastuksella veden priimaavan mallin melko pian.

on totta, että pumpun rakenne (varaaja ja 4-tie venttiili) sopivat paremmin patteritaloon kuin monet muut ruotsalaiset (c on oikeasti ctc). itse en kuitenkaan viitsi tankin yläosaa kuumentaa vastuksella vaan valitsin tulistustekniikan. jos minulla olisi lattialämmitteinen talo olisin valinnut jonkin edullisen ruotsalaisen tai lässä c tai geopro gs pumpun

[jynu]

jos minulla olisi lattialämmitteinen talo olisin valinnut jonkin edullisen ruotsalaisen tai lässä c tai geopro gs pumpun

Nyt putosin kartalta lässä c:n suhteen. Silloinhan sun tarvitsisi ajaa varaajan alaosaa aina vain lattiakiertolämmöillä, jolloin varaajan yläosa ei  lämpene tarpeeksi. Ja juuri silloin tarvitaan vastusta kv:n tekemiseen.  

[rojekti0607]

Pelkkä kv-varaaja, joka tuli vakiona C8.5:n mukana. Hyvin tuolla on pärjänny. C8.5:n pystyy tekemään pelkällä maalämmöllä käyttöveden +50 C:een. Oma pumppu tekee tämän kerran vuorokaudessa. Joku sanoi, että tämän pystyisi muuttamaan +55 C:een tehdasasetuksia koplaamalla, mutta kun tietäisi miten näihin pääsee käsiksi kun on vain kaksi kättä ja C8.5:n operointipaneeli.

klutus n.7000kwh:a vuodessa ja toi vastus vie noin 10000 kwh:a'

Täh   mulla sama pumppu ja kulutukset n.5500kWh ja vedenlämmitys 2000kWh. Jos vastussähköä vie noin paljon jotain lienee  pielessä.

Tietoketjun mukaan sulla taitaa olla varaaja tossa, kuinka olet sen 8.5C:hen kytkenyt?
Vai onko se pelkkä kv varaaja?