Kompuran käyttötunnit

[powerage]

Millaisia tuntimääriä teillä muilla on pumppu pyörinyt kuukausi/vuositasolla? Meillä lukema nyt 1v9kk jälkeen yht.2240h

Tuntimäärät kuukausittain v.2006:

tam 210h
hel  232h
maa217h
huh 125h
tou   58h
kes  22h
hei   9h
elo   9h
syy  38h
lok  86h
mar 146h
jou 143h

2007:
tam 203h

Käyntijaksojen pituudet on vaan mielestäni tosi lyhkäsiä. Esim. nyt kovemmilla pakkasilla pumppu on käynyt aina sen 8-10min. jonka jälkeen pitää 10-15min tauon. Käynnistyskertoja tulee siis aivan pahissti!

[O.J.]

Just kävin asiakseni katsomassa(=hyötyliikunta kannattaa aina ), 2456h. Kesäkuussa tulee 3v täyteen. Mitään tarkempaa en ole seurannut.

[jramo]

Heh joo minäkin harrastin hyötyliikuntaa sitten, kävelin siis 5 metriä O´uman näytti 2597 h. Pumppu käynyt joulukuusta 2005. Pumppuna on S15.
Meillä myös tuo pätkä käyminen on ongelmana, että tuntuu välillä siltä että se pysähtyy muutamaksi minuutiksi ja taas pärähtää käymään.

[Vallu]

Miltei samat täälläkin eli 2593h alkaen 10/05 per tämä päivä. Kahden erillisen rakennelman (at+päätalo) pitäminen 17-22 asteen välillä jatkuvasti näköjämään vähän maksaa.

Pätkäkäynnistä en sen sijaan ole kovinkaan huolissani. Olen jotenkin tullut samaan päätelmään kuin KimmoK jossain täällä aiemmin siitä että kaivosta tulee paras potku sen ensimmäisen 10 minuutin aikana, jonka jälkeen lämpötilaero alkaa hiipumaan hiljalleen. Sitäpaitsi minulla on vähän turhan ylimittainen kone muutenkin. 25 asteen pakkasilla käyntiaikasuhde on n. 60% ! Täytyy siis varoa ettei vastus pääse dementoitumaan  

[janek]

Powerage!
Kun ottaa huomioon, että pumppusi käyntisuhde on helmikuussakin (eli kovimmilla pakkasilla) ollut vain n. 30% niin millainen mitoitus pumpullesi tehtiin alunperin.
Täysteho?, x % osateho? koko talon mitoitettu energian tarve? LTO kone vesipatterilla?

Itselleni mitoitettu V10 osatehopumpuksi 80%, mutta olen miettinyt riittäisikö V9 sittenkin, vaikka sähkövastus vahän toimisikin.

[sailor]

Nyt on lämpöässän sivuille tullut uusi mitoitusohje uudelle V-mallille. Tuon ohjeen mukaan minun pumppuni riittää >500m2 neliöön, jonka olen itsekkin todennut.

29.11.2006 (chipin vaihto) - 23.2.2007 = 588 tuntia = alle 3000kWh, puuta poltettu noin 10 pesällistä tunnelmatarkoituksessa. Sisälämpö 21.5-22.5 astetta, a-talli 20 astetta.

Jani

EDIT: @powerage

Ei ihme jos sulla käy noin lyhyitä jaksoja, mikäli ajat pumppuasi noilla "ei ainakaan pätkäkäyntiä" viestiketjun asetuksillasi. Alaminimi 25 asteeseen ja alaerotus 10 asteeseen, ja anna moottorishunttien tehdä työnsä. Sitä varten ne on siellä.

[Tero]

On kivaa kun LämpöÄssä 20 vuoden kokemuksen jälkeen vielä oppii  

Harmiksi käy vaan kaikkia niitä joita on "höynäytetty" täysteho ideologialla joka onkin ollut  Täysidioottimitoitusta 130-180% mitoituksineen.

Menee monta vuotta ennenkuin jälleenmyyjä verkosto (vanhat jäärät) rupee myymään oikeen tehoisia pumppu, joten kuluttajan tulee olla valveutunut

[sailor]

On kivaa kun LämpöÄssä 20 vuoden kokemuksen jälkeen vielä oppii  

Harmiksi käy vaan kaikkia niitä joita on "höynäytetty" täysteho ideologialla joka onkin ollut  Täysidioottimitoitusta 130-180% mitoituksineen.

Menee monta vuotta ennenkuin jälleenmyyjä verkosto (vanhat jäärät) rupee myymään oikeen tehoisia pumppu, joten kuluttajan tulee olla valveutunut

Ehkä on talojen eristysmääräyksetkin vähän ajan saatossa muuttuneet?

Komppaan tässä Kimmoa. Täysitehoisempaan minäkin menisin nyt jos rakentaisin. Ehkä ottaisin Geopro SH 9 mallin eli jotain 98-100% mitoitus ja isommalla 700 litran varaajalla.

Jep, toinen firma höynäyttää liian pieneen koneeseen...valitsen mieluummin ylimitoituksen.

Jani

[Raid]

kertokaas tietämättömälle, paljonko esim LÄ V15 vie sähköä 1 h käytöllä, kun puhutaan ns täystehopumpusta ilman lisävastuksia.  15kwh?

[sailor]

kertokaas tietämättömälle, paljonko esim LÄ V15 vie sähköä 1 h käytöllä, kun puhutaan ns täystehopumpusta ilman lisävastuksia.  15kwh?

Olikohan 4.5-4.8 kWh, en tiedä onko mukana 460W:n maapiirin pumppu (epäilen että ei). Lämpöteho (maaliuos/lämmitysvesi) 0/35 20kW ja 0/50 16kW.

Uuden V-mallin mitoitusohjeessa pienentynyt mitoitus johtuu tietysti myös osaltaan osatehomitoituksesta? Kun vanhassa se oli täystehomitoitus (ilman vastuksia).

Jani

[colibri]

kertokaas tietämättömälle, paljonko esim LÄ V15 vie sähköä 1 h käytöllä, kun puhutaan ns täystehopumpusta ilman lisävastuksia.  15kwh?

Nimellisottoteho esisuunnitteluohjeen mukaan on 6kw
Vastusta ei käytetä normaalisti.

[Vallu]

Harmiksi käy vaan kaikkia niitä joita on "höynäytetty" täysteho ideologialla joka onkin ollut  Täysidioottimitoitusta 130-180% mitoituksineen.

Meinaatko ettei meidän +180% pumppumme osaa painaa jarrua ennenkuin tarvittava lämmitysenergia on tuotettu? Käsittääkseni tarvittava energia vain tuotetaan hieman rivakammin ja saattaapi jopa olla että paremmalla hyötysuhteella. Kuten edellä jo totesin eipä tarvitse kaivoa ajaa pahasti pakkasen puolelle ylipitkillä käyntijaksoilla. Prosessin tasaantuminen piiiiiitkillä käyntijaksoilla on ylimainostettua hölynpölyä ja kwh mittari on se ainoa mihin voi tosiasiallisesti luottaa.
 

[Peca]

Miltei samat täälläkin eli 2593h alkaen 10/05 per tämä päivä. Kahden erillisen rakennelman (at+päätalo) pitäminen 17-22 asteen välillä jatkuvasti näköjämään vähän maksaa.

Pätkäkäynnistä en sen sijaan ole kovinkaan huolissani. Olen jotenkin tullut samaan päätelmään kuin KimmoK jossain täällä aiemmin siitä että kaivosta tulee paras potku sen ensimmäisen 10 minuutin aikana, jonka jälkeen lämpötilaero alkaa hiipumaan hiljalleen. Sitäpaitsi minulla on vähän turhan ylimittainen kone muutenkin. 25 asteen pakkasilla käyntiaikasuhde on n. 60% ! Täytyy siis varoa ettei vastus pääse dementoitumaan  

Ihan vaan välikommenttina, eiköhän siihen hyötysuhteeseen 10 minuutin käynnin jälkeen vaikuta yhtä paljon lauhtumislämmön nousu kuin maapiirin jäähtyminen, vai millä alueella lämpöässässä lauhtumislämpö pyörii käyntijakson lopussa/alussa.

Itse  Logtempillä kohta vuoden seurannut pumpun käyntiä.....kommentteja kiitos.  

[Vallu]

Joo Logtempillä itsekkin tihrustan.

Lauhtumislämpötilojen erot (alku/loppu) näyttäisi vaihtelevan riippuen siitä, mikä on vallitseva kulutus ja mitkä ovat ohjauksen säädöt.

Ymmärtääkseni pääperiaate on kuitenkin kaikilla maalämmittäjillä sama. Mahdollisimman matalat lauhdutuslämmöt niin, että silti riittää. Tässä suhteessa pumput lienevät melko samalla viivalla. Todennäköisesti legionella miehet saavat taas virtaa hihaan mutta jos unohdettaisiin noi pöpöt edes hetkeksi.

[sailor]

Ihan vaan välikommenttina, eiköhän siihen hyötysuhteeseen 10 minuutin käynnin jälkeen vaikuta yhtä paljon lauhtumislämmön nousu kuin maapiirin jäähtyminen, vai millä alueella lämpöässässä lauhtumislämpö pyörii käyntijakson lopussa/alussa.

Mistäpä tuota näkisi suoraa? Minulla alalämpö seilaa väliä 25-35 astetta. Yläosan lämpö riippuu käyntijaksojen pituudesta, mutta tulistuksen ansiosta se seilaa (nyt kun yöllä on kylmää ja päivällä "lämmintä") 48-56 asteen välissä.

Missä se alaosan anturi sitten on? Lattiavesi shuntataan aika ylhäältä, mutta shuntti on käyntijakson lopussa tietysti jo melkein kiinni/kiinni.

Tehdasasetuksilla alalämpö seilaa 35-41 asteen välissä. Uskon että tämä "tunattu" asetus on parempi.

Jani

[Vallu]

Minunkaan mielestäni sitä ei nähdä eikä voidakaan nähdä suoraan vaan päätelmät lauhdutuslämpöjen suuruuksista pitää tehdä säiliön mittausten perusteella.

Itse olen samoilla linjoilla Sailorin kanssa tuossa asiassa, että "tunatut" ovat paremmat ainakin sopivan kovilla pakkasilla -10 - -20^oC.

Ainoo mikä matalassa alalämmössä on, että lattiakiertoon lähtevän veden lämpötila näyttäisi minulla seilaavan aika paljon enemmän, koska shuntti (tai säätöalgoritmi) ei kerkiä niin hyvin mukaan suurempiin lämpötilavaihteluihin. Mutta onkohan siitä mitään haittaa jos lämmitysvesi seilaa esim. 5 astetta.  

[mlverkko23]

kertokaas tietämättömälle, paljonko esim LÄ V15 vie sähköä 1 h käytöllä, kun puhutaan ns täystehopumpusta ilman lisävastuksia.  15kwh?

Mulla tämä vanha V15 näyttää ottavan sellaista 5,6...6,0 kWh. 15 tunnuksessa V15 kai tarkoittaa kokonaisantotehoa (minimi), jolla lämpöä saadaan ulos.

Nyt käy pumppu taas ihan jopa puolen tunninkin aikoja n. kerran tunnissa kun on pakkasta -20. Maapiirin tulo pumpulle on käynnistyksen alussa n. +2C, mutta laskee käyntijakson lopussa lähelle 0:aa. Jos käyntiaika olisi vielä pitempi niin alkaisi kaivosta tuleva neste mennä pakkasen puolelle. Tällähän saisi kaivon helposti umpijäähän.

Mitoitukseen liittyen en syytä toimittajaa, koska panin tarjouspyyntöön laskelman talon lämmöntarpeesta, johon mitoitus kai perustui. Olenkin ihmetellyt miten mitoituksen perusteeksi nykyään riittää pelkät neliöt, eikö pitäisi laskea rakenteiden k- tai U-arvojen, pinta-alojen, ko. paikkakunnan lämpötilatilastojen yms. asioiden perusteella, mikä lämmöntarve on ja vasta sitten mitoittaa lämmitysjärjestelmä. Lämmöneristysnormithan tiukkenevat muutaman vuoden välein, jolloin vanha mitoitus menee väkisinkin yli.

[Peca]

No mun kommenttini tarkoitus ei todellakaan ollut provosoida eri tyylin MLp:itä vaan tarkoitin sitä, että mun mielestä lauhtumislämmön nousu esim. SIIS ESIM. 5 asteella vaikuttaa enemmän huötysuhteeseen, kuin maapiirin jäähtyminen vaikka +0,5--->+0,2 ja siihen mä pyysin asiasta jotain tietävien kommentteja.

 Lisäksi: itsellä vaaka-maapiirin lämpötila pyörii tällä hetkellä jossain -0,8--0,9 asteen kieppeillä, ei siis kovin kehuttava, kiitos IVT:n asennusohjeen vuodelta 2002, olin pumppua ostaessani totaali noviisi näissä asioissa ja suunnitelmissa nyt joko alkaa lämmittämään maapiiriä aurinkokennolla tai lisätä putkea maahan...ja siihenkin, kommentteja, kiitos.
Edit.: Siis IVT:n ohjeessa oli siihen aikaan (2002) minimi asennusväli 1 metri putkelle ja sitähän mulla on kaksi 300 metrin lenkkiä.
-Peca-

[Vallu]

No mun kommenttini tarkoitus ei todellakaan ollut provosoida eri tyylin MLp:itä vaan tarkoitin sitä, että mun mielestä lauhtumislämmön nousu esim. SIIS ESIM. 5 asteella vaikuttaa enemmän huötysuhteeseen, kuin maapiirin jäähtyminen vaikka +0,5--->+0,2 ja siihen mä pyysin asiasta jotain tietävien kommentteja.

Juu en mä sitä epäillytkään. Tämäkin topic oli omasta mielestäni ihan asiallinen alkujaan. Sitten rupesi taas tulemaan vähän erikoisempaa kommenttia peliin.

Mut anyway. Tuo sinun pointtisi lauhdutuslämmöistä kontra kaivon lämpötilaeroista on varmastikin ihan paikallaan. Itselleni on vaan jäänyt sellainen mielikuva että maasta saatava teho putoaa melko tavalla kun aletaan mennä mataliin maapiirin lämpötiloihin. Vaikka en olisi ihan varma että pelmahtaako se kaivo (porattu) sitten kuitenkaan ihan heti jäähän vaikka liuoksen meno olisikin melko tukevasti pakkasen puolella. Onko kukaan laittanut vielä anturia kaivoon?

No joo tää alkoi menemään jo tukevasti offarin puolelle sori vaan.  

[Peca]

Joo, kyllähän minä aiheesta eksyin aikas lailla....mutta kommentoin ja kyselin tän topicin alla, koska tätä nyt tänään eniten luetaan....eikö.

Mutta itse aiheeseen: hurripumpun kulutuksia suhteessa tuottoon, kesällä pelkkää käyttöveden lämmitystä: 11kW ilmoitetulla antoteholla kulutus pumpun syöttöön kytketyllä kWh-mittarilla pyörii välillä 4,4-5,4 kW/h ja talvella lämmityskaudella (ilman lisävastusta) 3,25-3,3 kW/h. No talvella on mukana lämmitys+käyttövesi, eli se kertoo jotain hurripumpun hyötysuhteesta...mukana kulutuksessa on kaikki MLP:hen kytketyt pumput, meillä lisäksi tulee lämmityskaudella puhallinpatterit. (saneerauskohde)

-Peca-

[sailor]

Tuossahan testissä ( http://www.radron.se/upload/tabeller/2006/02/060217_02_varmepumpar.pdf ) niitä tehon ja cop:n muutoksia voi seurata 0-asteen ja -5 asteen välillä.

COP:n pudotus on kyllä niin pieni (10-15%) maapiirin jäähtyessä nollasta miinus viiteen asteeseen, etten olisi kovin huolissani siitä. Tietysti tehokin tippuu juuri silloin kun sitä eniten tarvitsisi (vrt. ilmalämpöpumput). Onneksi kevätaurinko auttaa jo päivisin ja maaputkistossa jää ei riko paikkoja.

Jani

[Peca]

Tuossahan testissä ( http://www.radron.se/upload/tabeller/2006/02/060217_02_varmepumpar.pdf ) niitä tehon ja cop:n muutoksia voi seurata 0-asteen ja -5 asteen välillä.

COP:n pudotus on kyllä niin pieni (10-15%) maapiirin jäähtyessä nollasta miinus viiteen asteeseen, etten olisi kovin huolissani siitä. Tietysti tehokin tippuu juuri silloin kun sitä eniten tarvitsisi (vrt. ilmalämpöpumput). Onneksi kevätaurinko auttaa jo päivisin ja maaputkistossa jää ei riko paikkoja.

Jani

Mielessä on juuri käynyt se kevätauringon hyödyntäminen maapiirissä aurinkokennoilla, meillä nimittäin maasta palaava neste nousee plussan puolelle vasta kesäkuun alussa, kun talon lämmityskausi suunnilleen loppuu. Maaliskuussa sais aurinkosta  jo tosi paljon kilowatteja maapiiriin, kun lämpötilaero  maapiirin/aurinkokennon välillä on tosi iso.

-Peca-

[Starppa]

Lisäksi: itsellä vaaka-maapiirin lämpötila pyörii tällä hetkellä jossain -0,8--0,9 asteen kieppeillä, ei siis kovin kehuttava, kiitos IVT:n asennusohjeen vuodelta 2002, olin pumppua ostaessani totaali noviisi näissä asioissa ja suunnitelmissa nyt joko alkaa lämmittämään maapiiriä aurinkokennolla tai lisätä putkea maahan...ja siihenkin, kommentteja, kiitos.
Edit.: Siis IVT:n ohjeessa oli siihen aikaan (2002) minimi asennusväli 1 metri putkelle ja sitähän mulla on kaksi 300 metrin lenkkiä.
-Peca-

Kysellessäni tuota putkien asennusväliä syksyllä 2000, sain parilta eri myyjältä ohjeina joko 1 tai 1,5 metriä. No ratkaisin itse asian niin, että kaivurin kauha oli 1,5 metrin levyinen, ja urat kaivettiin 1 metrin välein. No nyt on maapiirin paluu lämpö ollut jo useamman päivän +0,4 astetta.

[sailor]

Mielessä on juuri käynyt se kevätauringon hyödyntäminen maapiirissä aurinkokennoilla, meillä nimittäin maasta palaava neste nousee plussan puolelle vasta kesäkuun alussa, kun talon lämmityskausi suunnilleen loppuu. Maaliskuussa sais aurinkosta  jo tosi paljon kilowatteja maapiiriin, kun lämpötilaero  maapiirin/aurinkokennon välillä on tosi iso.

-Peca-

Minusta tuo pitäisi toteuttaa jonkinlaisella maapiirissä olevalla"pöntöllä", jossa olisi aurinkokierukka sisällä. A-piirin kv-pumppu kävisi vain samaan aikaan kuin maalämpöpumppukin. Keräimeksi joku sellainen, missä lämpötila ei nouse yli 50-80 asteen. KV-pumppu ja "pönttö" lämpimään tekniseen tilaan ja keräin katolle/seinustalle.

Tuohan olisi ollut helppo toteuttaa maapiirin upotusvaiheessa jonkinasteisella rinnakkaisputkella (ainakin sen 50m), jossa tuo liuos olisi kiertänyt. Nyt varmaan liian riskialtis kaivaa.

Mites suljettavissa oleva rinnakkaislenkki, jossa olisi auton jäähdytin (vrt. ILP:n ulkoyksikkö) yksikkö? Siihen yksi termostaattiohjattu 25W:n puhallin, joka puhaltaa aina kun ulkolämpötila on yli +5 astetta.

Nyt rupeaa propellihatusta loppumaan ideat  

Jani

[mnk]

Rahoja ei ehkä saa takaisin, mutta minun pönttö laitettaisiin maahan näin:   Maapiirin putkiuraan vedetään tuplana putkea. Ylimääräiseen putkeen laitetaan kiertämään A-kennon liemet.  Tällöin jo pienelläkin A-energialla saataisiin lämpösiirtymää pitkälle matkalle MLP:n maapiiriin maa-alueelle ja siten A-piirin hyötysuhde olisi hyvä.  A-piiriä ajettaisiin aina  silloin kun "A-mittari-sensori" antaa siihen luvan.   Ainakin talven "roudat" saataisiin sulamaan vikkelään A-maapiiri-"pöntön" luovuttamalla energialla.  

Voisihan tällä A-latausratkaisulla kallioreikääkin lämmittää, mutta helpommalla pääsee tekemättä mitään.  

[colibri]

Käyntijaksojen pituudet on vaan mielestäni tosi lyhkäsiä. Esim. nyt kovemmilla pakkasilla pumppu on käynyt aina sen 8-10min. jonka jälkeen pitää 10-15min tauon. Käynnistyskertoja tulee siis aivan pahissti!

Minkäslaista kiertovesipumpun nopeutta olet pitänyt?
Omassa keksinnössäni oli aikaisemmin pumput nopeuksilla 1 ja 2. kun pukkasin kovilla pakkasilla kummatkin nopeudelle 3 pitenivät käyntiajat huomattavasti ja vastaavasti huilijaksot pitenivät samassa suhteessa.
Perustelin itselleni tuota vaikutusta siten, että nyt lämmitysvesi lämpiää suuremmalta "putkimetrimatkalta" kun aikaisemmin se lämpesi lähes ainoastaan varaajan osalta. Lämmitysveden varaajan tilavuushan V15 mallissa on varsin kesy.

Paras keksintöhän olisi automaattinen nopeudensäädin, joka kiihdyttäisi pumppujen nopeutta kompressorin käydessä ja sitten hidastelisi ne lepojaksolla.

[Peca]

Rahoja ei ehkä saa takaisin, mutta minun pönttö laitettaisiin maahan näin:   Maapiirin putkiuraan vedetään tuplana putkea. Ylimääräiseen putkeen laitetaan kiertämään A-kennon liemet.  Tällöin jo pienelläkin A-energialla saataisiin lämpösiirtymää pitkälle matkalle MLP:n maapiiriin maa-alueelle ja siten A-piirin hyötysuhde olisi hyvä.  A-piiriä ajettaisiin aina  silloin kun "A-mittari-sensori" antaa siihen luvan.   Ainakin talven "roudat" saataisiin sulamaan vikkelään A-maapiiri-"pöntön" luovuttamalla energialla.  

Voisihan tällä A-latausratkaisulla kallioreikääkin lämmittää, mutta helpommalla pääsee tekemättä mitään.  

Mä ihan vakavissani mietin asentaa maahan palaavaan putkeen rinnakkain lenkki, johon levylämmönvaihtimia (koska mulle on jäänyt käteen cetethermin 3 levylämmönvaihdinta). Erillinen kiertovesipumppu jauhais lämmönvaihtimien kautta auringosta saatavaa lämpöä maahan päin aina kun kennolta sais vaikka 10 astetta kuumempaa kuin maapiiri.  Maapiiriin pitäisi varmaan asentaa takaisku rinnakkaislenkin kohdalle vai?.

Sailori on ihan oikeassa siinä, ettei maapiirin paluun muutos 0--5 asteeseen hirveästi hyötysuhdetta pudota.

 Mutta Logtempin tallentamista tiedostoista juuri huomasin, että viime syksynä, kun maapiiristä tuli noin +4,5 asteista lokakuun lopulla, oli lämmityspiirin  deltaT lämmönvaihtimen yli n.8,5 astetta ja nyt se on juuri 7 astetta. Siis samoilla kiertovesipumppujen tehoilla, eli mun järkeni mukaan teho on kyllä pudonnut jonniin verran.

Aurinkokennot ajattelin tehdä itse SOLPROS:n ohjeen mukaan.

-Peca-

[sailor]

Aurinkokennot ajattelin tehdä itse SOLPROS:n ohjeen mukaan.

-Peca-

Minä ostaisin ulkomailta: 300-400 eur/ 2 m2 valmiit keräimet.

Jani

[Immu]

Millaiset keräimet, ja mistä saa tuohon hintaan?  
Kunnolliset itsetehdytkin tulee tietääkseni maksamaan n. 450 euroa.. .

[sailor]

No esim: http://cgi.ebay.de/Eco-2-05-Solar-Kollektor-Solaranlage-Sonnenenergie_W0QQitemZ300084264038QQihZ020QQcategoryZ30567QQssPageNameZWDVWQQrdZ1QQcmdZViewItem

Ei ilmoituksen mukaan lähetä kuin Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Ottamalla yhteyttä myyjään niin varmaan saa myös rahdattua Suomeen kohtuullisesti. Varsinkin jos ottaa useamman. Epäilisin että hakkaa mennen tullen kuitenkin itsetehdyt rimpulat (ainakin itseni tekemät   )

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

Tuo eBayssä myyty on koolta 2 m², joten 270 euroa + rahti on aika kova neliöhinta,

Sen sijaan Ruotsista löytyisi 8,3 m²:n keräinmatto noin 320 eurolla. Tosin siitä puuttuu kehikko ja lasit, mutta silti voisi olla edullisempi ratkaisu.

[sailor]

Tuo eBayssä myyty on koolta 2 m², joten 270 euroa + rahti on aika kova neliöhinta,

Sen sijaan Ruotsista löytyisi 8,3 m²:n keräinmatto noin 320 eurolla. Tosin siitä puuttuu kehikko ja lasit, mutta silti voisi olla edullisempi ratkaisu.

Mulla on vastaava tekele ja asennan sen uima-altaaseen ensi kesänä. Piti asentaa jo viime kesänä, mutta kun alkoi ne helteet.  Omani tilasin täältä muiden vermeiden kanssa: http://www.poolpowershop.de/

Huonoa tuossa matossa on se että se käsketään ottaa talveksi pois ja itseäni epäilyttää mitä taphtuu jos tuon jättää seisomaan vettä täynnä suljettuun "lasikammioon", se on kuitenkin muovia. Tuo Ruotsalainen näyttää olevan rakennussarja, tuo Saksalainen (Sveitsissä valmistettu) oli valmiiksi koottu.

Tosi virittitäjille löytyy pelkkää letkua ja "jakotukkeja", joilloin voit tehdä omia 100 metriä pitkiä paneeleita. (esim. http://stores.ebay.de/poolshop-sauerland).


Jani

EDIT: Kuva tulevaisuudesta (kuvassa Peca ihmettelee kohonneita maapiirin lämpötiloja)

[Kuumaa_kalliosta]

Huonoa tuossa matossa on se että se käsketään ottaa talveksi pois ja itseäni epäilyttää mitä taphtuu jos tuon jättää seisomaan vettä täynnä suljettuun "lasikammioon", se on kuitenkin muovia.

Ruotsin kaupan ohjeissa kehoitetaan laskemaan keräin talveksi tyhjäksi. Sehän ei ole kaksinen temppu, jos on rakentanut venttiilijärjestelmän tuota silmällä pitäen.

[O.J.]

On kivaa kun LämpöÄssä 20 vuoden kokemuksen jälkeen vielä oppii  

Harmiksi käy vaan kaikkia niitä joita on "höynäytetty" täysteho ideologialla joka onkin ollut  Täysidioottimitoitusta 130-180% mitoituksineen...

No jaa, täällä oli jo silloin puheena, että reilunkokoinen. Oikeastaan mulla on vähän ollut mielessä erillinen lämmin autotalli, kun nyt kehonsiirtoväline joutuu olemaan kylmässä hallissa. Näkee sit, että tuleeko siitä ikinä mitään...

[sailor]

Nostetaas aihe pinnalle kun sain keräinmattoni liitettyä uima-altaaseen:

- ulkolämpötila varjossa +6,5 astetta
- pilvetön taivas, keräin (6x1,3 metriä) vaaka-asennossa (ei kallistetu aurinkoon)
- uima-altaan vesi +3 astetta (yöllä oli pakkasta)
- suodattimen pumpun nimellisteho 5m3 / h, mutta johtuen paneelin korkeuserosta teho linee ehkä 4m3 /h.

Vesi lämpenee 0,8 astetta meno/paluu välillä. Tällöin tehoksi tulisi noin 2500-3000 wattia.

Tietysti lämpeneminen on suuresta lämpötilaerosta johtuen nyt tehokkaampaa kuin sitten kesällä, mutta silloin tietysti tarvekkin on pienempi.

Kaiken kaikkiaan olen toistaiseksi varsin tyytyväinen viritykseen ja ihmettelen samalla itsekseni kuinka saisin vanhaan V-malliin liitettyä "lasisen" aurinkopaneelin? Sähkövastuksen tilalle kierukka? Otetaan vinkit vastaan...

Jani

[make]

"...ihmettelen samalla itsekseni kuinka saisin vanhaan V-malliin liitettyä "lasisen" aurinkopaneelin? Sähkövastuksen tilalle kierukka? Otetaan vinkit vastaan... "
 
Pistä erillinen pieni varaaja, jolla esilämmität käyttövettä. Jos lämpöä tulee runsaasti niin kierrätä, lämpö siirtyy V-mallisi sisuksiin.

[sailor]

Jaahas, ei ollut aurinkokenno saanut uima-altaan vettä kovin lämpimäksi (13 astetta) muutamasta aurinkoisesta päivästä huolimatta  

Olin jo valmis heittämään koko härpäkkeen mäkeen, mutta "sormitestillä" vesi tuntui aika lämpimältä. Pienen tuumailun jälkeen kylpylämpömittari veteen ja mittautulos 19.5 astetta  

Oli kyllä vaikea uskoa kuinka "mekaaninen" mittari voi olla epäkunnossa kun nestepylväs näyttää ehjältä, mutta näin vain näköjään oli.

Tietysti heti uimaan  

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

Hienosti lämmennyt. Kerropa tarkemmin, minkä paneelin tilasit Saksasta. Käytätkö suodattimen pumppua kierrätykseen?

[sailor]

Hienosti lämmennyt. Kerropa tarkemmin, minkä paneelin tilasit Saksasta. Käytätkö suodattimen pumppua kierrätykseen?

Käytän suodattimen pumppua kierrätykseen. En ole mitenkään termostaattiohjannut pumppua vaan se on laitettu käymään ajastimella nyt klo 09-19 välisenä aikana. Sitten kun helteet tulee niin muutan ohjauksen yöajaksi ja/tai rakennan ohitusventtiilin tuohon paneeliin, ettei lämpene liikaa (sulkuventtiili ja muutkin värkit on).

Tuolta tilasin kaikki tarvikkeet silloin: www.poolpowershop.de ja paneeli on Sveitsiläistä tekoa oleva sunny max (http://www.poolpowershop.de/index.php?sid=801d6bef43a77209526d178439add300&cl=details&anid=6363f655ab39acc46.04202117&Sunny-Max-Sonnenkollektor-1.22-x-6.30-m-Sunnymax&&listtype=search)

Näyttää ebay.de:ssä olevan muitakin "sunny max" mattoja myynnissä, mutta tuo pahvilaatikko on samanlainen  kuin omani. Varo halpoja kopioita? tai sitten ei.

Todettakoot vielä että paneeli on vaakatasossa (ei siis kallistettu) ja tosi tuulisessa paikassa. Aurinko siihen paistaa tuon 9-20 välisen ajan. Aamuauringon edessä on puita. Varmaan saisi enemmän tehoja kun kallistaisi, mutta tässä tapauksessa tuulenkestävyys on tärkeämpi ominaisuus.

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitos tiedoista, Sailor.

Mulla on ajatuksena värkätä pulpettikatolle keräin ja 30 kuutiometrin sisäaltaan suodattimen pumppu (0,5 KW) saisi ajastimella kierrättää vettä.

Sulla on kai allas ulkona ja käytössä vain loppukeväästä syksyyn? Meillä lämpöä tarvittaisiin ympäri vuoden. Helmikuusta marraskuuhun aurinkokeräimen käyttö voisi lämmittää vettä. Jos haluaa myöhään syksyllä ja varhain keväällä auringon lämmittävän paneelia, pitää se kyllä laittaa 30-40° pystyyn ja suunnata etelään. Tuo suuntaus myös takaisi, ettei kesäpäivinä ylhäältä porottava aurinko lämmintä paneelia täydellä teholla.

Toinen vaihtoehto olisi laittaa lämmönvaihdin, joka ottaa lämpöä patterikierron paluusta. Sekin vaan maksaa suunnilleen aurinkokeräimen hinnan, joten molempien laitto ei ole taloudellisesti järin järkevää.

Nykyisellään sisäaltaan vedenlämpö laskisi kovilla pitkillä pakkasilla 14-16 asteeseen, ellei inhimillisestä säälistä käytä välillä 6 KW:n vastusta. Pitkillä helteillä vesi lämpenee noin 23 asteeseen omia aikojaan. Voi kun olisi päinvastoin! Ruohonleikkuun jälkeen 14-asteiseen veteen ja pakkasulkoilun jälkeen 23-asteiseen.