c10n säädöt?

[rokkiisa]

Elikkäs tutustuin juuri tähän foorumiin ja ajattelin nyt tiedustella onko olemassa mitään ohje arvoja tai jotain kokeiltuja "parhaita" säätöjä  tohon Lämpöässän c10:in? Meillä on 1975 rakennettu yksikerroksinen omakotitalo josa on n.120 neilötä lämmitettävää tilaa. Maalämmön lisäksi meillä on olohuoneessa varaava takka. Jota tosin lämmitetään vain silloin kun on pakko. Lämmönjakojärjestelmänä on muuten patterit mutta pesuhuoneessa ja saunassa on lattialämpö. Lämmönkeruuputkisto on asennettu 150m syvään porakaivoon. Järjestelmä on ollut meillä käytössä nyt kohta puolitoista vuotta mutta tuntuu siltä ettei oikeita säätöjä löydy. Asennutin lämpöpumpun virransyöttö kaapeliin ns. jälkimittarin eli pystyn seuraamaan tarkasti kuinka paljon pumppu kuluttaa.

Tässä hieman lukemia joita olen mitannut pumpun kulutukseksi:

-20.10.2006-25.11.2006  688kw/h
-25.11.2006-27.12.2006  434kw/h
-27.12.2006-28.01.2007  707kw/h
-28.01.2007-10.03.2007  1122kw/h
-10.03.2007-31.03.2007  288kw/h
-31.03.2007-01.05.2007  378kw/h
-01.05.2007-01.06.2007  240kw/h
-01.06.2007-05.07.2007  153kw/h
-05.07.2007-03.08.2007  110kw/h
-03.08.2007-02.10.2007  497kw/h
-02.10.2007-01.11.2007  553kw/h
-01.11.2007-14.12-2007  1165kw/h
-14.12.2007-05.01.2008  653kw/h
-05.01.2008-03.02.2008  874kw/h


Teimme pesu huoneeseen remontin  viime kesänä ja sinne on laitettu maalämmöllä lämpiävä lattialämmitys päälle 01.09.2007. Eli siihen asti maalämmöllä lämpisivät vain patterit. Ja siksi sähkön kulutuslukemissa on havaittavissa selvää nousua 01.09.2007 jälkeen. Olisi kiva saada pumpun säädöt kohdalleen ja täysi taloudellinen hyöty laitteesta irti . Oli vaan sen verran arvokas laite hankittavaksi ja suuri työ muuttaa entinen sähköpattereilla lämpiävä talo nykyiseen järjestelmään. Kaikki vinkit ja niksit ovat tervetulleita! Kiitos jo etukäteen!  

[Roori]

Eihän tuo nyt kovin pielessä voi olla:
-Talo1975
-Patteri lämmitys
-Isohko pumppu, nuon äkkiseltään

Kommentoikaa jolla on tommosia,
kiinostaa kun sama malli uudemmalla softalla harkinnassa.

[JariA]

Säätövinkkejä en osaa antaa, kun on itsellä eri merkkinen pumppu. Mutta noista luvuista pikaisesti laskettuna pumpun energiankulutus on vuositasolla noin 6100 kWh mikä tekee semmosen 51 kWh/neliö.  

Ei kai tuo mitenkään erityisen suuri kulutus ole, jos se sisältää vielä käyttöveden lämmittämiseenkin kulutetun energian. Riippuu tietysti paikkakunnasta ja asujien määrästä.

t. Jari

[rokkiisa]

No joo kyllä tossa on jo käyttöveden lämmittäminen samassa kulutuksessa mukana. No hyvä kuulla jos meidän pumppu on edes lähellä oikeita säätöjä. Mutta niin kuin aikaisemmin jo sanoin kaikki vihjeet ovat tervetulleita. Onko muuten kenelläkään kokemusta voisiko pumpusta ottaa sähkövastuksen kokonaan pois käytöstä ja kuinka kylmällä ilmalla pumppu pystyy            maasta tuottamaan vielä riittävästi lämpöä? onko tuossa meidän pumpussa sitä bakteerin tappo toimintoa lämminvesivaraajassa?  

[Maallemuuttaja]

Lämpöässä tuottaa lämpimän käyttöveden kierukalla isosta varaajasta eli se ei tarvitse erikseen bakteerien tappoa, käyttövesi kun vaihtuu kierukassa nopeasti. Legionella ei kasva kierukan virtaavassa vedessä -se on toisentyyppisten kuumavesijärjestelmien ongelma.

[Roori]

Lämpöässä tuottaa lämpimän käyttöveden kierukalla isosta varaajasta eli se ei tarvitse erikseen bakteerien tappoa, käyttövesi kun vaihtuu kierukassa nopeasti. Legionella ei kasva kierukan virtaavassa vedessä -se on toisentyyppisten kuumavesijärjestelmien ongelma.

Kyllä ne siinä kumminkin tapetaan vaikka on kierukka, lämmötnostetaan säännöllisesti ylös kuten linkin käyristä näkee:
Sieltähän näkee vertailla myös nuo säädöt:

http://nollkoll.mine.nu/

Sinne kurkkimaan, hyvää vertailupohjaa...

 

[Maallemuuttaja]

Noh, vaikea tuosta on sanoa, kun käyrä näyttää vain viimeisen vuorokauden. Ainakaan sinä aikana ei käyttöveden lämpötilaa ole nostettu yli 46 asteen, eli oikein hyvä on siinä legioonalaisen kasvaa jos on kasvaakseen. Mutta ei kasva, kun ei ehdi.

[rokkiisa]

Ai lämpöässässä on sellanen systeemi. No joo se on varmaan sit hyvä. no luulis noista käyristä selviävän vähän säätöjäkin kun vaan ymmärtäis niistä jotain. Pitää hankkia tulkki. vai olisko jollain sama suomeksi? Mites se sähkövastus asia? kuinka kylmällä kelillä vielä pärjää ilman vastusta?  

[Roori]

Noh, vaikea tuosta on sanoa, kun käyrä näyttää vain viimeisen vuorokauden. Ainakaan sinä aikana ei käyttöveden lämpötilaa ole nostettu yli 46 asteen, eli oikein hyvä on siinä legioonalaisen kasvaa jos on kasvaakseen. Mutta ei kasva, kun ei ehdi.

Joka neljännellä pumpun käynnillä nousee 55C:hen, noiden käyrien mukaan. Ja se tehty 5 kertaa viimeisten24h aikana.
Herra Laki ei kuulemma kumminkaan erottele kierukalla tehtyä vettä pois siitä että lämmöllä pitää tappaa onkohan se 52C se raja millä tapetaan.
Näin eräs edustaja kertoi, mutta liikkuuhan se vesi joten kuten mainitsit ei legionellaa senkään takia.
Ja tolla ajorytmillä valmistaja velä varmistaa asian vaikka Laki muuttuisikin.

[Roori]

Ai lämpöässässä on sellanen systeemi. No joo se on varmaan sit hyvä. no luulis noista käyristä selviävän vähän säätöjäkin kun vaan ymmärtäis niistä jotain. Pitää hankkia tulkki. vai olisko jollain sama suomeksi? Mites se sähkövastus asia? kuinka kylmällä kelillä vielä pärjää ilman vastusta?  

Kato siitä linkistä siinä pumppukaavion alla:
http://nollkoll.mine.nu/p3_setting.html

[Maallemuuttaja]

Ach. Luin eri käyrää. Tuo "nedre vpdel" tosiaan nousee aina välillä 55 asteeseen. Minä katsoin tuota "varmvatten" -käyrää. Se ei taida käydä ylempänä kuin 46 asteessa. Mistä se lämmin käyttövesi sitten tulee, sitä en tiedä.

[Roori]

Se tulee niitä kiemuroita pitkin (kierukka) koko varaajan läpi.
Siinä on se katkoviiva välipohjana joka jakaa varaajan kahtia. Välipohjassa on reikä tai reikiä josta vesi virtaa  ylöspäin.
Ei oikein keksi mistä tuo "varmvatten" on mitattu näyttää seuraavan yläosan lämpöä aika tarkkaan (mutta alempana).
Ja tuo "tappvatten" (onkohan käyttövesi) pomppii aika tavalla, outoa :-/
Noista mittauspisteistä ei ole tarkkaa tietoa, kai tuo on tehty "ulkoisilla" mittareilla.
Noista energiakäyristä laskin että vuosi COP oli noin 3.3

[Roori]

Ai lämpöässässä on sellanen systeemi. No joo se on varmaan sit hyvä. no luulis noista käyristä selviävän vähän säätöjäkin kun vaan ymmärtäis niistä jotain. Pitää hankkia tulkki. vai olisko jollain sama suomeksi? Mites se sähkövastus asia? kuinka kylmällä kelillä vielä pärjää ilman vastusta?  

Kysymyksiä rokkiisalle:
Onko sulla siihen vehkeeseen tullut sähkövastustunteja?
Paljonko kuluu käyttövettä vuodessa, eli mitä vesimittari sanoo?
Onko kuumavesi koskaan loppunut?
Montako suihkuttelijaa?
Montako suihkua?
Amme?
Mikä oli aikaisempi lämmityssysteemi?
Miksi päädyitte 10,5 kokoon?
Paljonko oli energiankulutus ennen pumppua?

[rokkiisa]

Joo elikkäs. Sähkö vastuksen käyttötunteja en löyny mistään, mutta sähköö se vastus on kuluttanut koko aikana 2488kw/h. Toki pumppu oli uutena käytössä ilman maapiiriä pari viikkoa ja silloin se lämmitti pelkästään tuolla vastuksella. Mutta on se vastus ollut päällä senkin jälkeen koska mittariin on tullut lisää lukemaa. esim. vuosi sitten otin lukeman ylös niin se oli silloin 1379kw/h ja kuukausi sitten se oli 2425kw/h. Vastuksen tehon olen rajoittanut 1,5kw:in. Meidän talouden veden kulutus on ollut siinä 100 kuution kahta puolen vuodessa. Kuuma vesi on kyllä riittänyt aina vaikka on ollut enemmänkin kylpijöitä. Normaalisti meillä käy pesulla kaksi aikuista ja kolme lasta. Parhaimmillaan on joskus ollut kuusi aikuista ja kolme lasta ja lämminvesi on riittänyt. Yksi suihku vain on eikä ammetta. Aikaisemin oli lämmitys järjestelmä oli alkuperäiset sähköpatterit vuodelta 1975. Pesuhuoneen ja vessan lattioissa oli sähköinen lattialämpö. Vessassa se toki on kyllä vieläkin. Takkaa toki lämmitettiin silloin säästö mielessä paljon enemmän kuin nykyään. Päädyimme pumpun valinnassa siksi nykyiseen koska tekninentilamme oli niin pieni että oli pakko valita c-malli ja koon oikeastaan vain lämpöässän myyntimies meille sanoi kun ilmoitimme lämmitettävän tilan koon. Meillehän lämmitysjärjestelmän uusimisen hoiti alusta loppuun lämpöässä. Eli pyysimme lämpöässän myyntiedustajan käymään ja tekemään tarjouksen sekä suunnitelman lämmitysjäjestelmän uusimisesta. Kun se oli tehty ja näytti mielestämme kohtuulliselta sekä järkevätä niin selvitimme Lapuan kaupungilta mahdollisen energia-avustuksen saamisen. Kun kaikki asiat oli selvät hyväksyimme tarjouksen. Lämpöässä hoiti siitä lähtien kaiken valmiiksi asti. Eli heiltä tuli putkimies joka asensi uudet patterit, kiertovesiputket ja pumpun. Siitä parin viikon päästä tuli porakaivoliikkeen miehet poraamaan kaivon ja laittamaan sinne maapiirin putket. Sitten lämpöässän porukka liitti vielä maapiirin putket pumpulle ja käynnisti pumpun. Teimme lämpöässän kanssa sellaisen sopimuksen että he käyvät säätämässä pumpun oikein viimeisenpäälle säätöihin ja me annamme heidän käyttää järjestelmäämme vähän niinkuin esittely tarkoitukseen. Mutta ei ole näkynyt sen kummemmin pumpun säätäjiä kuin esittelijöitäkään. Homma varmaan vähän niinkuin vaan jäi kesken. Toki myyntimies jonka kanssa teimme sopimuksen  sanoutui lämpöässiltä irti melkein heti kun he saivat urakan meillä valmiiksi. Sähköä meillä kului ennen pumpun asennusta noin 18500kw/h (2005) vuodessa ja nyt menee noin 15000kw/h vuodessa (2007). Sähkön käytössämme emme ole tehneet mitään muita näkyviä muutoksia tuossa välissä kuin pumpun asennus ja muutamaan paikkaan olen vaihtanut energian säästölamppuja. Hieman olen pettynyt maalämpöön ja pumppuun koska lämpöässän myyntimies lupaili tarjouksen jätön yhteydessä, että sähkön kulutuksemme tipahtaa vähintään yhden kolmanneksen. Mutta minun laskujeni mukaan nykyinen kulutuksemme tulisi olla tuolloin n.12000kw/h vuodessa. Siksi epäilenkin ettei pumppumme ole täysin säädöissä.

[Roori]

Kiitoksen viimosen päälle tiedoista!

Päätelmiä/vuosi:
Kaikki kulutus: 18500kwh
Pumppu kaikki kulutus: 6100kwh
Taloussähkö: 12400kwh, oho aika paljo
Pumpun vastukselle: 1000kwh
>Pelkkä pumppu:5100kwh
>Jos vastukset olis pois kokonaan niin pumpulla menis 5500kwh, kuulostaa kohtuulliselta.

Mitä on patterien menovesi säädöt?
Onko termarit pattereissa täysin auki?
Onko liika lämmin?
Onko lattialämmölle oma shunttipiiri automatiikalla?

Tuo taloussähkö tuntuu paljolta pitääkö paikkansa?
Onko sulla rivi tietskoja päällä koko ajan, sun muuta vastaavaa...?
Taisitte käyttää puuta aikaisemmin yhen 6000kwh edestä?

[JariA]

Tarkemmin katsottuna nuo Rokkiisan kulutustiedot kertovat kaiketi seuraavaa.

Vuonna 2007 kokonaiskulutus 15000 kWh. Lämmmityksen osuus 6100 kWh. Taloussähkön osuus 8900 kWh.

Vuonna 2005 kokonaiskulutus 18500 kWh. Taloussähkön osuus 8900 kWh. Lämmityksen osuus ennen pumpun asentamista 9600 kWh.

Pumpun asentamisen jälkeen lämmitykseen käytetyn sähkön määrä on pienentynyt 9600 - 6100 = 3500 kWh vuodessa eli 36% siitä mitä se oli vuonna 2005.

[Roori]

Tarkemmin katsottuna nuo Rokkiisan kulutustiedot kertovat kaiketi seuraavaa.

Vuonna 2007 kokonaiskulutus 15000 kWh. Lämmmityksen osuus 6100 kWh. Taloussähkön osuus 8900 kWh.

Vuonna 2005 kokonaiskulutus 18500 kWh. Taloussähkön osuus 8900 kWh. Lämmityksen osuus ennen pumpun asentamista 9600 kWh.

Pumpun asentamisen jälkeen lämmitykseen käytetyn sähkön määrä on pienentynyt 9600 - 6100 = 3500 kWh vuodessa eli 36% siitä mitä se oli vuonna 2005.

Sori näkihäiriö!, kumminkin pumpun lukema ei ole mahottoman suuri ja nyt tuo taloussähkökin alko näyttämään paremmalta...hiukan suurehko.
Mutta puita on varmaankin polteltu tuo 6000kwh sähkölämmitysaikana...saadaan varmaan vahvistus rokkiisalta. Silloin noi lukemat olis jotenkin ymmärrettävät...tuo 36% säästö on pieni pitäs olla melkein 2x balttiarallaa.

[JariA]

Ehkä Rokkiisan kannattaisi kääntyä suoraan pumpun valmistajan puoleen ja pyytää heitä järjestämään opastusta laitteen käyttämiseen.

Sähkövastus kuluttaa varmaankin noin 1100 kWh vuodessa. Jos sen kulutuksen voi siirtää kompressorille, niin lämmityssähkön kulutus voisi laskea vielä yli 700 kWh vuodessa.

Silloin lämmityksen vuosikulutus olisi noin 5400 kWh eli 45 kWh neliölle, mikä varmaankin olisi ihan hyvä luku siihen nähden, että talo on rakennettu kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Olen ymmärtänyt niin, että uusissa ja paksusti eristetyissä taloissa maalämmitykseen kuluvan sähkön määrä huitelee keskimäärin jossain 35 kWh per neliö vuodessa.

[rokkiisa]

Jep ole hyvä vaan!   Joo elikkäs nousuputken eli pattereille lähtevän veden lämpö on nyt säädetty 42 asteeseen. Tai niin ainakin kone näyttää. Patteritermostaatit eivät ole täysin auki. Huonelämppö   on nyt noin 21 astetta. eli ei mitenkään liian lämmin. lämpimämpikin saisi olla. Lattia lämmölle on vain otettu patteri piiristä kierto jossa on lattia lämpötermostaatti välissä. Ei siis mitään sen kummallisempaa automatiikkaa. Talous sähkön  määrää olen itsekin kauhistellut. Varsinkin kun ei meillä mitään erikoista virran kuluttajaa pitäisi olla. pyykkiä tulee toki muksuilta aikas lailla ja näin talvis aikaan suurin osa kuivataan kuivausrummulla. Kuten jo aikaisemmin sanoin että olen vaihtanut niihin energiansäästölamput joissa meillä yleensä pidetään valoja. Joo no kyllä tosiaankin takan lämmitys on nyt jäänyt aika vähälle ja ennen sitä lämmitettiin vähintään joka toinen päivä. Tuosta heräsi kysymys nyt et kuinka se voisi olla mahdollista saada tuo sähkövastuksen päällä olo jäämään pois ja pumppu tuottamaan riittävästi lämpöä kompressorilla? Pitää varmaan alkaa tosissaan soitella sinne lämpöässille. Vaikka kerran olen jo sen tehnyt eikä siitä oikein ainakaan silloin suurta apua ollut. Onko kellään tarkempaa tietoa mikä tälläisen vanhemman talon energian kulutus neliötä kohti olis?

[Roori]

Kuivausrumpu on aika kuluttaja!
Nyt jos on 42C meno niin ulkoanturi taitaa olla 0C tietämillä vai?
Onko huoneanturi käytössä?
Termostaatit auki ja vapaa virtaus sopii MLP:hen parhaiten silloin menolämpö saadaan mahdollisimman alas, vai onko sulla erityinen syy "pantata". Sitten jos tulee liian kuuma, niin käyrää korjaamaan.
Pumpusta saa sähkötehon laitettua 0kW ja yläpesän lämpötilankin saa rajattua, silloin pelkkä pumppu käytössä ja jos lämpö/vesi riittää niin silloin OK vai mitä (ja kwh säästyy jos toinenkin).
Ja jos vesi loppuu niin sitä voi siitä värkistä "tilata" lisää, ainakin uusimmissa versioissa.
Manuska kouraan ja hyviä lukuhetkiä, sieltä niitä asioita kyllä aukee...ja sitten on helpompi soittaa LÄ:lle ja kysellä.

[JariA]

Tämä viestini menee osittain jo alkuperäisestä asiasta sivuun. Mutta kuitenkin.

Jos taloussähkön kulutus vuodessa on 8900 kWh, niin vuorokautta kohden se tekee 24 kWh. Äkkiäkös se kertyy nykyaikaisessa kotitaloudessa, ilman että on mitään kummallisempia masiinoita käytössä. Sähköyhtiöillä on netissä laskureita, joiden avulla voi arvioida omaa kulutustaan. Yksi tällainen on Kymenlaakson sähköllä: http://www.kymenlaaksonsahko.fi/kulutuslaskuri

Merkittävä osa sisätiloissa olevien sähkölaitteiden energiankulutuksesta muuttuu lämmöksi, joten aivan kokonaan se taloussähkönkään kulutus ei mene lämmityskauden aikana hukkaan. Mutta toki maasta pumpattava lämpö on kilowattia kohden 2-3 kertaa halvempi tapa lämmittää taloaan, kuin käyttää hehkulamppuja, digipokseja ja tietokoneita siihen tarkoitukseen.  

Kun kerran puun polttaminen on jäänyt vähemmälle, niin kertyyhän siitä säästöä jos olet ollut ostopuiden varassa. Puukauppiaat osaavat näköjään hinnoitella tuotteensa muiden energiamuotojen hintojen mukaan.

Normitettuja, luotettavia ja puolueettomaan tutkimukseen perustuvia pientalojen energiankulutuksen tietoja ei taida olla missään julkisesti saatavilla. Kulutus riippuu kovin monesta seikasta: talot ovat aina yksilöllisiä tapauksia, rakennuspaikka vaikuttaa ja varsin paljon vaikuttaa myös talossa asuvien ihmisten elintavat ja kulutustottumukset.

Tällainen laskuri tuli eteen taannoin:

http://www.energianet.fi/index.php?page=energiansaasto&osa=1

Suhtaudun itse sen antamiin tuloksiin kohtalaisella varauksella, ainakin maalämmitystalojen kohdalla. Tämä siksi, että laskurin käyttämässä tietokannassa tuskin on kovin suurta määrää maalämmitystaloja. Sekin on epäselvää, miten tietokannan vertailutieto on kerätty. Sivulla sanotaan, että tieto  "perustuu Energianetin kesän 2006 aikana keräämään yli 1000 asunnon tietokantaan." Mutta epäilen, että jokainen tieto joka laskuriin syötetään tallentuu osaksi vertailutietokantaa.  

Ehkä muut tämän foorumin käyttäjät haluavat kokeilla ja kertoa millaisen "energiatodistuksen" he tuolta saavat. Lomakkeeseen ei ole mikään pakko laittaa oikeaa katuosoitettaan.

[rokkiisa]

Joo sen kyllä myös olen huomannut että kuivausrumpu todellakin kuluttaa paljon sähköä. Olen senkin joskus mitannut pistorasiaan tulevolla mittareilla. Kuivausrumpu vie nelinkertaisen määrän sähköä verrattuna pyykkikoneeseen kuivatessa koneellinen pyykkiä. Siis mitä tarkoitat tuolla ulkoanturin lukemalla? Joo siis sillä hetkellä kun pumppu ilmoittaa nousuputken (pattereille lätevän putken) lämmöksi tuon 42 astetta niin ulkolämpötila on suurin piirtein nollassa. Asetuksiksi olen laittanut seuraavat eli nousuputken lämpö (kun ulkona -15astetta) 42 astetta ja lämpö pois kun ulkona +25 astetta. Noiden annettujen pisteiden mukaanhan pumppu laskee lämpökäyrät jonka mukaan lämmittää. Lisäksi olen rajannut nousuputken max lämmöksi 50 astetta ja min. lämmöksi 20 astetta. Ja meillä ei ole huoneanturi asennettuna. Tuli kyllä pumpun mukana. Lämpöässän asentaja sanoi ettei sitä tarvita. Itse kyllä epäilen että kyllä siitä jotain hyötyäkin varmaan olisi. Ei ole kyllä mitään syytä pantata lämpöä olen vain ajatellut että jos sillä konstilla saisi säästöä lämpö kuluissa. Mutta nyt kyllä avaan termostaatit täysin auki. Joo tuotakin pitää kyllä kokeilla että riittääkö lämpö jos vastuksen ottaa kokonaan pois käytöstä vaikka lämpöässän edustajan mukaan se vastus ei ole päällä muulloin kuin tarvittaessa. Tarkoitatko tuolla yläpesällä samaa kuin sähkökattila? Turhahan sitä lämpöä on muulla tuottaa kuin maapiirillä jos lämpö muuten riittää. Pitää vain tutkia kuinka se olisi mahdollista. Täytyy kyllä ottaa tuo manuaali käteen  ja tutkia onko se meillä mahdollista ja jos on niin kuinka. Vaikka meille toimiteetu käyttö-ohjekirja on mielestäni täysin p....stä. Kiitos JariA noista linkeistä täytyy tutustua ja katsoa mitä ne meille kertoo.  

[rokkiisa]

No niin onkos kellekkään tullut mitään uutta mieleen kyseisestä aiheesta? Kävin kokeilemassa tuota energianetin laskuria ja sain seuraavan tuloksen:
Meidän sähkön kulutus on 13,7% pienempi kuin vastaavien kohteiden kulutus. Tuloksesta oli tehty johtopäätös jonka mukaan sähkönkulutuksemme on merkittävästi pienempi kuin vastaavissa kohteissa ja siksi saimme 5 tähteä. Miltäs nuo meidän lukemat näyttää? Onko kukaan muu tehnyt tuota laskelmaa tuolla enrgianetin sivuilla? Vois vaan vertailla lukemia?