Huh huh - nyt huimaa

[nuolikko]

Lässä V10.5 lähti käyntiin heinäkuun 21.päivä - vai oliko 22.  - mutta kuitenkin ?

Ennen aikaan talossa oli varaaja + vastukset (kausisähkö).
 
Sähkön kulutus Vattenfallin palveluiden mukaan:

1.8.-31.8.2006 = 912 kWh

1.8.-31.8.2007 = 976 kWh

 

Eli hankkimalla MLP saatiin elokuun kulutus nousemaan !? Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta olisin odottanut hiukan merkittävämpää muutosta ja parempaan suuntaan. Trendin mukaan syyskuussa olisi nyt menossa n. 1200kWh kun männä vuonna vanhalla sähkövesilämmityksellä meni 1131 kWh

Emämunausinvestointi  ?  

[sailor]

Vertaa vuosia:
2006:  http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFJY/2006/8/1/MonthlyHistory.html?req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

2007:  http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFJY/2007/8/1/MonthlyHistory.html?req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

Löytyisikö noista selitys?

Jani

[Raid]

Kerros vähän specsejä talosta ym.

On tuossa kyllä jonkin verran watteja kulunut. Itselläni meni 230 kWh ja tässä on mukana altaan lämmitys ~2-3 kWh / päivä.

[nuolikko]

No tuota,

- 2005 valmistui.
- Puutalo 1,5 krs (Lappli)
- 500m3/164m2
- Lässä ulkorakennuksessa, n. 20m kanaalia.  
- LTO kone Ilto 440 ja sähköllä lisälämmitys LTO:n jälkeen. Tämän kuution yhden vuoden menot olivat n. 3300 kWh muuten ! Oli näet kulutusmittari kiinni mokomassa.

v 2006 kokonaiskulutus - kun olimme siis "sähkövedellä" - oli 23549 kWh (3322 / 20227)

23.7. alkaen kompressoriaika on nyt 129
Ouman ollut nyt n. kolmisen viikkoa tehdasasetuksilla erilaisten, tältä foorumilta löytyneiden parametrikokeilujen jälkeen. Samoihin aikoihin avasin myös "manuaalisen L2:n" (Ouman on 201GL) venttiiliä, jotta kuivat tilatkin alkoivat kuivaa sen kaiken sateen ohessa.

Mutta viime vuonna oli lämpöpiirin sulut kiinni muistaakseni pitkälle syyskuulle - kalenterimerkintä katosi ... eroa siinäkin.

Aloin juuri virittämään vanhaa läppäriä, jotta saan Trendin pyörimään ja sitä kautta mahdollisesti arvokkaita kommentteja sen tuloksiin.


-ville

[nuolikko]

Raid:

Tarkoititko todella talon KOKO menekin olleen 230kWh ?  

Johan meillä tulee pelkistä pumpuista (maapiiri 175W(?) , L1 pumppu 175W+ L2 pumppu 38W päälle 288 kWh kuukaudessa.  Tähän vielä LV kiertopumpun jaksot.  

-ville  

[seppaant]

Nuolikko
Onko nuo kulutuslukemat todellisten mittarilukemien mukaan vai arviolaskutuksen mukaan? Tarkista laskusta.
Elokuussahan riippumatta vuodesta käytännössä kaikki energia kuluu lämpimään veteen ja taloussähköön, lämmityksen osuus on vähäinen.

Raid
Millainen talo ja talous sinulla on? Ellet asu yksin yksiössä olet keksinyt ikiliikkujan.

[kalsket]

Tuo 3300 kWh nähdäkseni pelkän IV-koneen kulutus. 20227 kWh mennyt siis kaikkeen muuhun.

[nuolikko]

Moro,

Lukemat ovat todellisia eli etäluettavasta mittarista ja Vattenfallin web-palvelusta tarkistettuja - samoin laskusta.

Talossa 2 henkeä. Ei ammetta tai poreallasta.

Onkohan se pahisn LV kierto syypää tähän ? Ei varmaan -toisaalta, sillä se puoli ei ole muuttunut ja sama energiahukka siinä on kuin ennenkin!

Käyntiajat eivät tue tätä kaikkea, sillä L10.5 kompuran ottotehohan on maksimissaan 3.3kW ja jos ja kun Oumanin käyntitieto = käyntitunnit, on pönttö hyrrännyt nyt 435kWh (132 h) 23.7. lähtien tähän päivään.

Sattumalta muistiinmerkityn perusteella 1.8. - 20.8. välillä käyntiä oli ollut 34h  eli 112kWh edestä. Siitä on pitkä matka 900kWh:iin

Nyt on Trend pollaamassa niin nähdään käyntijaksoja jne. Ei muuten tunnistanut 201GT:tä vaan merkkaa sen olevan 201T. Ei liene ongelma, koska käppyrää syntyy. ainoa merkillisyys on "mittaus 6" jota ei ainakaan manuaalistakaan löydy? Olisko kyseessä kuitenkin mittaus 4 eli kompuran käyntitieto ?

Huokaus - pettääkö joku matematiikka vai lukeeko seinän sisässä legendaarinen "Palele porvari !"
Vai onko Iskra-merkkinen , etäluettava energiamittari seonnut ? Ilmeisesti on hommattava 3~pihtivirtamittari liityntäkaapeliin joksikin aikaan ja verrattava lukemia.

[Raid]

Raid:

Tarkoititko todella talon KOKO menekin olleen 230kWh ?  

Johan meillä tulee pelkistä pumpuista (maapiiri 175W(?) , L1 pumppu 175W+ L2 pumppu 38W päälle 288 kWh kuukaudessa.  Tähän vielä LV kiertopumpun jaksot.  

-ville  

Toi 230 kWh  oli siis pelkän  MLP:n kulutus. Muutoin kulut taitaa huidella jossa 1000 kWh paikkella(sähkökiuas, 4 pct:tä, 2 tv:ä, ym valoja joka nurkssa päällä    ).

[seppaant]

Minulla itselläni on V-7,joka lähti käyntiin 10.7.2007.
Tähän päivään mennessä käyttötunteja on tullut 168h ja lämpöpumpun sähkönkulutus (oma erillinen kWh-mittari) on ollut 562 kWh (140m2 ja kaksi henkilöä).  Tästä laskien keskimääräinen teho on ollut 3,35 kW, Käyttöohjeessa annetaan lämpötiloille 0/50C tehon otoksi  2,27 kW. Asiaa ihmetellessäni soitin tehtaalle. Manuaalissa oleva teho on pelkän kompressorin teho. Ja lämpötilat 0C/35C tai50C ovat höyrystimen ja lauhduttimen paineita vastaavat kylmäaineen lämpötilat. Antamalla sopivat asteisuudet maapiirin ja varaajan lämpötiloihin antoi Scrollin laskentaohjelma samaa suuruusluokkaa olevan tehon kuin mitä itse olin mitannut.
Maa sisään 6,0C
Maa ulos  3,0C
Varaaja ylä 55C
Varaaja ala 50C
Kokonaisteho 3,00 kW
Kompr. teho 2,65 kW
Scroll laskentaohjelma n.2,4 kW
Tähän aikaan vuotta kun ei ole lämmitystarvetta, toimii lämpöpumppu lähes ainoastaan lämpimän veden valmistamiseksi. Tästä johtuen varaajan alaosankin lämpötia lähentelee yläosan lämpötilaa. Tästä johtuen lauhduttimeen menee varsin kuumaa vettä ja sen seurauksena on tehon otto suuri. Asteen lämpötilan muutoksen vaikutus tehon ottoon on 50C kodalla n. 2,5 kertainen verrattuna 0C asteeseen.
Jos halutaan pienentää tehon ottoa ja parantaa COP:ia tulee ensisijaisesti pudottaa lauhduttimeen menevää lämpötilaa (varaajan alaosa) ja vasta toisena yrittää nostaa maasta tulevaa lämpötilaa.

[nuolikko]

kalsket:

Jep, kokonaiskulutus 2006 oli tuon 23549 josta muistaakseni tarkkaan 3354 kWh oli IV-kuution osuus. Minusta se tuntuu paljolta, mutta ILTON kaiffari vain muutti sen jonkun snt/kWh arvion perusteella euroiksi ja toesi että ihan normaalin kuuloinen menoerä  

Raid:

Ookoo . Meillä tuo MLP ei ole erillisen mittarin takana vaan tuo elokuun 976kWh oli siis kokonaiskulutus.

seppaant:

Kiitos infosta ... taidanpa hiukan vielä laskea alaosan lämpöjä.

Ilmeisesti jo aiemminkin  foorumilla käsiteltyä  maaliuosten mittausta voisi myös hiukan harrastaa ??
.....

Nyt siis pyörii Trend, mutta jostain syystä 201GT mallin kompurankäyntiä se ei rekisteröi (Ohjelman malli on 201T ) . Mystinen mittaus 6 olikin = mittaus 3 eli Huone/vapaa. Löin juuri siihen ainoaan vapaaseen LV kierron lämmön, jotta näkisi kätevästi kierron vaikutuksen muihin käppyröihin. Mittaus tosin näytti 61 astetta veden lämmöksi vaikka varaajan yläosa oli 55  - sangen merkillistä  

Mutta trendin säätämiseen on oma thread jonne siirrän nämä kysärit.  

[sailor]

Onkohan se pahisn LV kierto syypää tähän ? Ei varmaan -toisaalta, sillä se puoli ei ole muuttunut ja sama energiahukka siinä on kuin ennenkin!

On, se on just se "syypää". Naapurin vastaavan kokoisessa talossa menee samalla pumpulla yli 5000 kWh (> 25%) enemmän kuin meillä. Syynä osaltaan LV-kierto ja tehdasasetukset. Lopun selittää sitten kylmempi elokuu.

Jani

[nuolikko]

Eli pitänee pyrkiä optimoimaan tuota LV-kiertoa. Entisestään. Sama sekvenssi on ollut käytössä koko talon historian ajan.

Esim tuo 25 pinnaa on niin paljon, että voi jo miettiä kuuman veden "priimaajaa", pientä puskuria talon sisään. Käsittääkseni siirtohäviö pienenee aikalailla, kun siirtolämpöjä pudotetaan ?

Ohessa muuten Trend-käppyrää lyhyeltä jaksolta.
Keltainen käyrä on juuri tuo LV-kierto mitattuna putkelta eli se indikoi kätevästi milloin kierto on alkanut tai jos kierron ulkopuolella on valutettu kuumaa vettä. Jyrkkä nousu on merkki LV-kiertopumpun käynnistymisestä.

Merkitys pannun lämpöön on helposti havaittavissa.
Usein kierron käynistyminen on pudottanut alalämmöt lopullisesti kompuran  käynnistyskynnykselle

Maaliuosanturi on huuhaata. Se jäi vahingossa mukaan keruuseen.

Asetusarvot:

VaraajayläMin 55
yläero 8
VaraajaAlaMin 40
alaero 10

Toivottavasti tuo kuvalinkki pelaa.
http://picasaweb.google.fi/nuolikko/Ouman?authkey=_LkVBvTJKgw

-Ville

p.s Tuo trends on kyllä eri peli... On todella näppärä havaita asetusarvojen vaikutus toimintaan !

[IAP]

Eli pitänee pyrkiä optimoimaan tuota LV-kiertoa. Entisestään. Sama sekvenssi on ollut käytössä koko talon historian ajan.

Esim tuo 25 pinnaa on niin paljon, että voi jo miettiä kuuman veden "priimaajaa", pientä puskuria talon sisään. Käsittääkseni siirtohäviö pienenee aikalailla, kun siirtolämpöjä pudotetaan ?

Saman kysymyksen kanssa painitaan täälläkin. Laitanko kierron menemään yläkerran kautta vaiko yläkertaan pienen puskurivaraajan? Putket on vedetty kumpaakin vaihtoehtoa varten. Kierto on joka tapauksessa tarkoitus viedä keittiön hanalle, jonka jälkeen putki nousee yläkertaan. Ja kierto ajastimella päälle parin minuutin ajaksi puolen tunnin - tunnin välein. Pari minuuttia kerrallaan riittää, siinä ajassa lämmin vesi on ehtinyt viimeisenä olevalle hanalle asti.

Siirtolämpöjen pudottaminen olisi periaatteessa mahdollista hoitaa säätämällä lähtevän veden lämpötila käyttöveden suntista, jos sellainen on, ja pitämällä pumpussa normaalit lämpötilat legionellan häätämiseksi. Ongelmaksi voi vain tulla, että jos tarvitaankin isompia määriä siirtolämpöä kuumempaa vettä, pienen priimaajan varasto on nopeasti syöty eikä se ennätä tehdä uutta tarpeeksi nopeasti. Kierronkin kanssa pitäisi olla tarkkana - palaavan vedenkin lämpötila tietenkin laskisi. Ja priimaaja tekee joka tapauksessa kuumaa vettä korkeintaan ykkösen hyötysuhteella, kun taas pumppu kovillakin lauhtumispaineilla yleensä reilusti paremmalla. Toisaalta käyttöveden tekeminen huonontaa kokonaishyötysuhdetta. Saisiko priimaajalla MLP:n sähkönkulutusta pienennettyä enemmän kuin mitä sen oma kulutus on? Sen kun vielä joku osaisi kertoa.

[LPfreak]

Uuden Vuoden tervehdys kaikille foorumilaisille täältäkin.

V10,5 lähti toimimaan marraskun alusta SV:lla
joulukuussa tuli reikä ja kompura pyörähti..
Samat ongelmat - iso sähkökulutus, 4.3 kW teho erillisella mittarilla katsottuna maksimissa. jostain 300 W on kiertopumppuien tehot. 1kW heitto on liika. ja COP on luokka 2,5.

Trendilla katsottuna lämmön kehitys on erikoinen, muiden verrattuna (nuolikon kuva). Kuumakaasu nouse 60 C asti ripeasti, lämpeäminen pysätyy noin 1 - 3 min sen jälkein lämpötila lähtee nousuun selkeasti  hitammin. Pausi hejastuu varajaan alaosan lämmön kehtykseen joskus lievästi alaspäin useammin pysy samana noin 8 min startin jälken. Tietenkin vaikutaa negativisesti lompsaan loppuen lopuksi. Käytövedet ei kytketty vielä. Olisko kylmäasiantuntioilla mielipidettä, olisko mahdollisesti vaja 407c aine vai paisuntventili säätöä vaila.

tehdasasetukset on paikalla

Mutta ei hätä talo pysyy lämpimänä  

[Tero]

Uuden Vuoden tervehdys kaikille foorumilaisille täältäkin.

V10,5 lähti toimimaan marraskun alusta SV:lla
joulukuussa tuli reikä ja kompura pyörähti..
Samat ongelmat - iso sähkökulutus, 4.3 kW teho erillisella mittarilla katsottuna maksimissa. jostain 300 W on kiertopumppuien tehot. 1kW heitto on liika. ja COP on luokka 2,5.

Trendilla katsottuna lämmön kehitys on erikoinen, muiden verrattuna (nuolikon kuva). Kuumakaasu nouse 60 C asti ripeasti, lämpeäminen pysätyy noin 1 - 3 min sen jälkein lämpötila lähtee nousuun selkeasti  hitammin. Pausi hejastuu varajaan alaosan lämmön kehtykseen joskus lievästi alaspäin useammin pysy samana noin 8 min startin jälken. Tietenkin vaikutaa negativisesti lompsaan loppuen lopuksi. Käytövedet ei kytketty vielä. Olisko kylmäasiantuntioilla mielipidettä, olisko mahdollisesti vaja 407c aine vai paisuntventili säätöä vaila.

tehdasasetukset on paikalla

Mutta ei hätä talo pysyy lämpimänä  
 

Minä soittaisin tehtaalle. Siellä on varmasti kokemusta uuden V-mallin tiimoilta...

[eksile]

Tämä ON normaalia: kompuran ottoteho on laskennallisella tasolla sen 3,3 kW, mutta kun mennään "todellisiin" olosuhteisiin eli pois labrasta niin systeemit muuttuu.

Jos ottotehoksi luvataan 3,3 ja kokonaisottoteho onkin 4.3 kW mitattuna syötöstä kun pumppu käy asennuspaikalla ja kaikki heebelit on kytketty, ollaan realismissa. Muuttujia on niin paljon että on suuri ihme jos kaikki menisi just niin kuin esitteessä luvataan.

Mulla on itsellä EVT1002 (Ekowell) jonka ottotehoksi rosyyrissä kerrotaan 2,7 kW, ja nyt 30000 kWh käytön jälkeen asettuu keskimääräinen ottoteho 4,45 kW:n. Tässäkin ne muuttujat...himskatti sentään.

COP on luokkaa 2.7 (ympärivuotinen keskiarvo, kesällähän COP putoaa lähelle 1,5:ta) johon olen helkkarin tyytyväinen, ja jos joku lyö pöytään COPin joka on samalla periaatteella (ympärivuotinen ka.) yli 3 tai edes tasan 3 niin hattua nostan: Hänellä on talon ominaisuudet yms säädöt niin lähellä pumpun tekijän tavoiteasetuksia että moinen lasketaan jo tuuriksi.

Myyntimiehet puhuu suut ja silmät täyteen mutta kai meidän pitää itsekin jotain vastuuta ottaa ennenkaikkea siitä miten näinkin isoa investointia itselle pohjustaa.

Kysellään ja sit vielä kysellään vähän lisää, eikä aina siitä samasta firmasta vaan otetaan hiukan laajemmalla pohjalla selvää myös kilpailijoiden laitteista. Loppu onkin vertailua ja sit se valinta.

[Peca]

En tiedä kuinka laskit COP:n, mutta uteliaisuutta laskin oman kWh/h arvon itseltä. 18878 käyntituntia ja 68701 kWh:ta (3,64kWh/h) tähän päivään sisältäen kaikki lämmityksen käyttämät värmeet poislukien puhallinpatterit. Pumpun ilmoitettu ottoteho 2,6kW ja antoteho 11,2kW:tä (0/35-arvoilla).

Mielenkiintoista oli todeta, että tuntitehoksi tuli 3,47kWh/h laskettuna ajalta puhallinpatterien asentamisen jälkeen. (nyt ollut hieman yli 4 vuotta 6kpl puhallinpattereita.) Ja kokonais-COP 3,2 laskettuna omalla ottoteholla ilmoitettuun 11,2kW antotehoon.

Antotehosta ilman tarkkaa mittausta ei kukaan voi sanoa mitään, mutta kerran vertasin pelkän 9kW:n lisävastuksen antamaa dT:tä lämmönvaihtimen yli  kompressorin antamaan ja sain näin "epätieteellisesti" laskien arvoksi 11,1kW.
Niin, kohde on saneerauskohde. öljynkulutus oli luokkaa 4500-5000 litraa vuodessa ja esim. 2007 meni 10353kWh:ta lämmitykseen.

-Peca-

[realmister]

Tämähän on jo vanha ketju, mutta nyt kun itsekin seuraillut pumpun kulutusta, niin tulipa mieleen.
Jos mittaa pihtivirtamittarilla tms, siis joka ei mittaa myös jännitettä samalla, pitää muistaa että P=U*I*cos fii. Vastuksella tuo cos fii=1, mutta moottorilla lienee tyypillisesti n. 0,85.
Meinasi tässä itsekin mennä halpaan kun mainittu asia ei heti tullut mieleen.
Syytä myöskin mitata se U erikseen vaikka toisella mittarilla.
Jotkut ovat ihmetelleet ILP:ien tyhjäkäyntikulutuksia, esim. itsellä sellainen näytti 85W. Sitten kun laittoi laittoman 100W hehkulampun rinnalle, joka siis oikaisee tuota cos fiitä, ja laski syntyneen erotuksen, oli tyhjäkäyntikulutus enää 8W.
Ilpeissä varsinkin on hakkuripowereita ja niiden cos fii lienee mitä ja varmaankin vielä kapasitiivisella puolella. Jotkut pistorasiamittarit saattavat seota täysin.
Tämä on asia mistä jatkuvasti näkee keskustelua. Mittari on syytä saattaa ensinnäkin keskelle varsinaista mittausaluettaan, ja sitten kompensoida tuo cos fii. Tehokas vastuskuorma siirtää cos fiitä jo sen verran lähelle ykköstä, että mittaus on jo luotettava käytännön tarpeisiin.