T8 modaus (alijäähdytin -imitaatio)

[KimmoK]

Heps

Oliskos siinä itua että asentaisin puolilämpimän varaston lattiaan putket & erillisen glygoli-vesi kierron siten että se haukkaisi lämpönsä varaajalta lämpöpumpulle palaavasta putkesta lämmönvaihtimella?

Sehän ei siitä juuri tehoja ottais muutoin kuin silloin kun MLP käy. Ja silloin se kait toimisi hieman kuten alijäähdytin/alilauhdutin eli repisi systeemistä ylimääräistä ilmaista lämpöä.

Vai?


((toinen vaihtoehto on laittaa se lämmönvaihdin varaajan lisälämmönlähteen -liittimiin))

[Kuumaa_kalliosta]

Miksei viina kelpaa? . Glykoli on etanolia pahempi myrkky, jos järjestelmä vuotaa. Viina on kai halvempaakin, jos teollisuusalkoholi kelpaa.

Erillinen viina- tai glykolivetoinen erilliskierto tuntuu vähän rankalta ratkaisulta. Miksei lattiakierron paluulta tehdä sivulenkkiä varastoon? Ongelma voi toki siinä, että tuon lenkin kiertovesi ei saa jäätyä kovillakaan pakkasilla.

Ei ole ilmaisia lounaita. Jos varaston kierto pudottaa palaavan veden lämpöä eli siis ottaa energiaa kierrosta, niin jostain se energia otetaan. Toki tuo lämpö on edullista, koska lämpötilaerot ovat varaston lämmittämisessä pienet.

[Mosse_new]

Meniskö tuo ilman varsinaista lämmönvaihdintakin putkea kiertämällä? Riippuu vähän tehosta.
Minusta idea on hyvä.

[KimmoK]

@Kuumaa_kalliosta

Vois se viunakin olla ok, mutta silloin ei paisunta-astia sais ainakaan olla avoin ...
 
>Erillinen viina- tai glykolivetoinen erilliskierto tuntuu vähän rankalta ratkaisulta. Miksei lattiakierron paluulta tehdä sivulenkkiä varastoon? Ongelma voi toki siinä, että tuon lenkin kiertovesi ei saa jäätyä kovillakaan pakkasilla.

Joo.
Varasto on erillään päärakenmnuksesta ja siellä on tarkoitus pitää minimissään vain sulanapitämislämpö. Sähkökatkossa se annetaan kopsahtaa jäähän ensimmäisenä.

>Ei ole ilmaisia lounaita. Jos varaston kierto pudottaa palaavan veden lämpöä eli siis ottaa energiaa kierrosta, niin jostain se energia otetaan.

Juu. Mut ajattelinkin että mitäpä jos sen ottaa siitä kun tulistinvaraajalta (normaalin lämmitysveden osasta) palaa vesi lauhduttimelle, ei siis lämmityskierrosta.
Eli seurauksena ois kait sitä että lautumispaine laskee ja hyötysuhde kasvaa. Aivan kuten GeoPron alijäähdyttimellä jonka kehutaan ottavan 100% ilmaista lämpöä (siis kompressorin ottoteho ei kasva mutta lämpöä saadaan lisää).


(luultavasti myös käyntijaksot pitenisivät ja sekin tässä tapauksessa varmaan ois etua)

[volkkari]

Alijäähdytyksellän painetaan vakiopaineella ohi
rajakäyrän lauhtumisen jälkeen,jolloin höyrystimen
entalpia kasvaa ja lämpökerroin paranee.

Terveisin Volkkari

[evt752]

Alijäähdytyksellän painetaan vakiopaineella ohi
rajakäyrän lauhtumisen jälkeen,jolloin höyrystimen
entalpia kasvaa ja lämpökerroin paranee.

Terveisin Volkkari

No terve vaan, Volkkari. Ei helvata, ilmeisesti tiedät asiat, mutta näitä tekstejäsi on kovin vaikea ymmärtää, vaikka onkin lukion fysiikka mitenkuten suoritettu. Entalpiasta löytyy tuolta ("Vakiopaineessa tapahtuvassa prosessissa entalpian muutos on yhtä suuri kuin siirtyvä lämpöenergia. Entalpiaa saatetaankin joskus kutsua lämpösisällöksi.") ja tuolta ("enthalpy, symbolized by H, also called heat content, is the sum of the internal energy of a thermodynamic system plus the energy associated with work done by the system on the atmosphere, which is the product of the pressure times the volume. The term enthalpy is composed of the prefix en-, meaning to "put into", plus the Greek suffix -thalpein, meaning "to heat"."), mutta enpä silti ymmärrä, mitä tarkoittaa "entalpian kasvaminen".

Mitä on "rajakäyrän lauhtuminen"? Ja tarkoitatko lämpökertoimen paranemisella koko systeemin lämpökerrointa vai pelkästään höyrystimen (onko sillä edes lämpökerrointa?).

Meillä on alijäähdytin, ei tosin vielä käytössä ja olisi tietysti kiva tietää kuinka se toimii. Olen ymmärtänyt asian siten, että alijäähdyttimessä otetaan viimeiset energiat talteen kylmänesteestä ennenkuin kylmänesteen paine lasketaan, jolloin energia menee "hukkaan".

[KimmoK]

koetan mieki tivata lisää rautalankaa...  kun ei tuop Volkkari ollut ihan "kuin vanha Beetle".

eli jotta sitä ilmaista ilmaista saadaan niin missä välissä alijäähdytys pitää tehdä?

eikö se vaikuta mitään jos lauhduttimeen virtaa viileänpää nestettä lämmitettäväksi?
vai vaikuttaako?
eikös juuri silloin saada enemmän lämpöä hyödyksi?

[evt752]

Ehkä tästä on jotain apua, hieman kuvausta alijäähdyttimen antamasta energiamäärästä (viestin lopussa).

"jäännöslämpötehon" joka
on siis:

    nestemäisen kylmäaineen massavirta (kg/s) *
    deltaT (K) *
    nestemäisen kylmäaineen ominaislämpökapasiteetti (kJ/kgK)

deltaT on siis lämpötilan alennus, jonka alijäähdytin aiheuttaa.
Ylläoleva kaava antaa suoraan tehon kJ/s eli kilowatteina.

Minulle ei vaan ole ihan selvinnyt, mistä deltaT syntyy. Ihan vaan lämmönvaihtumisestako? Kylmäaine virtaa lämmönvaihtimen läpi ja viilenee matkalla? Miksi tällöin saatu lämpö on "ilmaista"?

Kaavasta näkee, että mitä enemmän kylmäaineen lämpötila laskee, sitä enemmän energiaa saadaan.  Tämä selittää sen, että jotta alijäähdyttimsestä on mitään iloa, sillä on lämmitettävä kylmää materiaalia (terassi talvella, ehkäpä ilmanvaihdon esilämmitys ennen iv-konetta, jne.). Minä suunnittelin lämmittäväni sillä autotallia ja hiukan on ruvennyt epäilyttämään, että näinköhän homma kannattaa.

Alijäähyttimestä on ollut keskustelua ainakin Ekowell -palstalla ja siellä väitetään, että lauhduttimesta lähtevä neste on pakkasen puolella (" Kylmäaine menee pakkaselle paisuntaventtiilissä lauhduttimen jälkeen. Ko. venttiilissä paine laskee rajusti, jolloin aineen lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle (voi olla esim -15 astetta). Tällöin saadaan maapiiristä lämpöä imettyä, vaikka olisi neste jo tulessaan nollan alapuolella. "). Tuohan tarkoittaisi, että pitäisi melko kylmää ainetta, jota alijäähdyttimellä voisi lämmittää (siis pelkän lämmönvaihtimen kautta). Eihän se näin voi olla?

[evt752]

Löysin tällaisen kirjoituksen, jossa kerrotaan alijäähdyttimestä:

"Alijäähdytyksellä tarkoitetaan sitä, että lauhduttimen jälkeen kylmäainetta jäähdytetään lisää matalalämpötilaisen väliaineen avulla. Tyypillinen sovellutus on käyttöveden
esilämmittäminen alijäähdytyslämmönsiirtimellä. Alijäähdytyksellä saatava lisäenergia on
periaatteessa ilmaista, koska alijäähdytysenergia lisää höyrystimen ottamaa kuormaa, mutta
ei kompressorin. Alijäähdytyksellä voidaan lämpöpumpun energiantuottoa lisätä
periaatteessa noin 0 - 20 % kylmäaineesta ja lämpötilatasoista riippuen, jolloin se saadaan
suoraan parannuksena lämpökertoimeen."

...koska lisää höyrystimen ottamaa kuormaa, mutta ei kompressorin... voisiko joku selittää tuon minulle? On totta, että kaikki ostettu ulkoinen energia menee kompressorin käyttöön, mutta olen siinä käsityksessä, että kompressori joutuu tekemään työtä sitä isommalla teholla mitä suurempi on vastapaine, jonka taas luullakseni määrää lauhdutuslämpötila. Minusta sen energiatarpeeseen ei vaikuta mitenkään tulevan kylmäaineen lämpötila (eli että mitä kylmempää aine olisi, sitä vähemmällä kompura pääsisi). Eli ymmärrän vielä sen, että alijäähdyttimellä saadaan lämpöä, mutta en sen ilmaisuutta enkä sitä, kuinka kylmää lämmitettävän aineen pitäisi olla (eli kuinka lämmintä se saa olla), jotta alijäähdyttimestä olisi jotain iloa.

[KimmoK]

@evt

tänks

Tuolta toisesta jupinasta...
Olen nyt ymmärtävinäni että se ilmaisen energian lisääntyminen tulisi siitä että maapiiristä voidaan kylmemmällä kylmä-aineella saada enemmän lämpöä veks.


Ja vielä tähän mun ideaan liittyen.

Eihän se T8 lämpöpumpulta varaajaan lämpöä siirtävä kv pumppu ole kokoajan päällä. Eihän?

(jos on, niin modaan senkin)

[pete]

Olen nyt ymmärtävinäni että se ilmaisen energian lisääntyminen tulisi siitä että maapiiristä voidaan kylmemmällä kylmä-aineella saada enemmän lämpöä veks.

Voi sen varmaan noinkin ilmaista, mutta ehkä helpompi on ymmärtää näin: Alijäähdytin ottaa kylmäaineesta lisää lämpöä
lisäämättä kompressorin vastapainetta ja siten sähkönkulutusta. Koska energiaa ei synny tyhjästä, pitää maapiiristä repiä saman verran enemmän lämpöä.
Mikäli maapiiri ja höyrystin ovat riittävän tehokkaiksi mitoitettuja tämä ei sanottavasti huononna pumpun hyötysuhdetta, eli alijäähdytysenergia on lähes ilmaista.

[evt752]

Kiitos pete selityksestä. Alijäähdytintä käytettäessä oletetaan siis, että maapiirin lämmitysvaikutus on sama kuin ilman alijäähdytintä. Muutenhan pumpun hyötysuhde laskisi. Ymmärsinkö oikein? Eli alijäähdyttimen antama energia ei olekaan ilmaista, jos maapiiri on alimitoitettu?

[pete]

Ymmärsinkö oikein? Eli alijäähdyttimen antama energia ei olekaan ilmaista, jos maapiiri on alimitoitettu?

Juuri näin.

[volkkari]

Lauduttimesta lähtee lauhdelinja joka päättyy
nestevaraajaan.
Nestevaraajasta ex-venttiilille menevää putkea kutsutaan nestelinjaksi.
Alijäähdytys-lämmönsiirtimen oikea paikka on
juuri tuo nestelinja virtaus suunnassa nestevaraajan jälkeen  (joku kyseli)
Lauhdelinjassa on vielä lauhtumattomia höyryjä
jotka seestyvät nestevaraajassa nesteeksi
nestemäinen olotila on taas alijäähtymisen edellytys(log ph:kylläisen höyryn rajakäyrä)
Nestelinjassa on kylmäaineen lämpötila 35-40 astetta joten vaihtimen toisio puolellä veden tai
vesi-glygoli seoksen on oltava tätä viileämpää

[volkkari]

Hei nörtit kaivaisiko joku netistä log ph:n R407C
itse en löytänyt tunnin etsiskelyn jälkeen sitä mistään
voitaisiin jatkaa alijäähdytys keskustelua sen jälkeen

[KimmoK]

vielä modauksesta...

hain just vielä semmoiset osat että saan varaajan alimpaan lisävastusliitäntään ja alempaan lisälämmönlähdeliitäntään rakennettua käyttöveden esilämmityksen tms. jolla saa sen varaajapaljun alalämpöä entisestäänkin alemmas...

[volkkari]

Alijäähtyminen on. KUN KYLMÄAINEEN LÄMPÖTILA
ON MATALAMPI KUIN VALLITSEVAAPAINETTA VASTAAVAN NESTEEN KYLLÄSTYSLÄMPÖTILA ON KYLMÄAINE ALIJÄÄHTYNYTTÄ

[KimmoK]

Messinki on kallista ... modaus on kallista....

Onniselta tuli liki kahden tonnin lasku ja putkarilta rapian tonnin lasku...


lääh    

[Tetsuo]

Energian säästö ei ole köyhän miehen hommaa...  

[Vallu]

Hei nörtit kaivaisiko joku netistä log ph:n R407C
itse en löytänyt tunnin etsiskelyn jälkeen sitä mistään
voitaisiin jatkaa alijäähdytys keskustelua sen jälkeen

Toivottavasti en loukkaa kenenkään copyrightia mutta nopsaan kun tuolta käyt nappaamassa.

http://users.evtek.fi/~maijal/zk03/Materiaalia/Kylmatekniikka/R407C.pdf

Alijäähdytys alue jää käppyrässä kylläisen nestemäisen kylmäaineen vasemmalle puolelle "yläkolmioksi". Vertaa ideaalinen/häviötön Carnotin prosessi jossa prosessin alue on suorakaiteen muotoinen.

Mun mielestä kaikki arviot 10-20% saavutetusta ilmaishyödystä tuntuvat aivan liian isoilta.

Mut kuten lukijat ovat saattaneet jo huomata olen ollut väärässä jo niin monasti  

Mutta käppyrä on sentään raakaa dataa. Siihen voi sentään luottaa.

[KimmoK]

eilen yötä myöden kytkin hituvirtajohtoja T8:n ja päivällä kävi sähkäri ruuvaamassa vahvavirrat kiinni

nyt siirryttiin siis maalämpöön

hieman kummeksun sirittävää ääntä, mutta muuten kone näyttäis pelaavan "laakista"

[Vallu]

Onnea uudelle koneelle!

Ilmeisesti kompurasi on Scroll. Niille ominainen käyntiääni on kuin pönttö olisi täynnä heinäsirkkoja. Johtunee toimintaperiaatteesta joka on kierukkamainen. Varmaan huomasit samalla että pönttö ei vatkaa ja tärise samallatapaa kuin mäntäkompurat.

[KimmoK]

@vallu

Scrolli se on. Uuteen Lämpöässä T malliin ei mahdu mäntäkompura kun se on himpun paksumpi.

Naapuri luuli että kodin kylmäkoneet on laitettu tulille. Mutta sepä olikin kiviseinien takana luuraava T8.

Ääni ei ole häiritsevä vaikka kämpän väliovet vielä puuttuu. Käyntiinlähtöpotku ja kumahdus on kyllä melkoinen. (valot ei sentään välky kun kompura starttaa)


Käyntiaika on nykysäädöllä noin 30 minuuttia ja taukojakso reilusti pidempi (lauhat kelit).

KOKEMUKSIA:
- startin jälkeen imupaineen prestostaatti laukesi kertaalleen koska kylmäpuolen lämmönvaihtimessa oli ilmaa
- asennusohjeessa neuvottiin shuntin moottorin kytkentä päin pyllyä
- kun ilmasin lämmönvaihtimen kävi pumppu 2h yhtäjaksoisesti nostaen  varaajan alaosan lämmön jostain +10 asteesta jonnekin 26 asteen tienoille (veti kaivoon menevän putken kuuraan, mutta sittemmin ei oo kuuraa näkynyt)
- pumpusta varaajan alaosaan lämpöä siirtävä kv pumppu tuntuu olevan liian isolla, se vatkaa paljun vesikerrostumat ihan sekaisin ennen jo ennen kuin kompura saa lämpöä pihalle, onkos muut iteroineet mikä on paras laturipumpun nopeus? Se on nyt 3:lla mutta luulis että 1 on jo "more than enough".
- Upea vehje !!!!!   Nukun yöt poski konetta vasten.
(en ihan, mutta melkein)

@sailor or anybody

Laittakaa pikaviestissä tuleen vinkki miten pääsen huollon parametreihin käsiksi. 6asteen alaero tuntuu turhan pieneltä yms....
UPDATE: sain koodin, kiitos  

[KimmoK]

kelien lauhduttua on käyntiaika 25 minuuttia ja taukoaika 1h 22min.

menovesi vain 20 koska ei asuta vielä (paluuvesi on 18 ja 19 asteen välissä, kun pakkasta oli hieman enemmän oli paluuveden lämpötila yleensä 17 ja 18 asteen välissä)
alaminimi 20
alaero 10

Yläosan minimi on 35 koska kuumalle käyttövedelle ei ole käyttöä. (ylälämpö pysyy noin 41 asteessa, yläosan kv kierukan kohdalta ja liitosputkista puuttuu vielä eristeet)

Kun MLP starttaa alaosan anturin ollessa 20 asteessa ja pysähtyy 31 asteessa.

Varaajan alimmassa yhteessä minulla on anturitasku ja siinä lämpömittari, sen mukaan näyttäisi että pumpun käynnistyessä varaajan pohjalla on noin 17...19 asteinen vesi ja pumpun pysähtyesä 21...23 asteinen vesi. MLP->varaaja pumppu on 1:llä, ja se käy vain kun kompressori käy. L1 pumppu on 3:lla jotta kiertoa riitäisi koko 230m2 alalle kunnes  laitan termostaatit, termareiden myötä L1 pumpun nopeuden voinee tipauttaa 2:n tai 1:n.

[sailor]

L1 pumppu on 3:lla jotta kiertoa riitäisi koko 230m2 alalle kunnes  laitan termostaatit, termareiden myötä L1 pumpun nopeuden voinee tipauttaa 2:n tai 1:n.

En tiedä mille pinta-alalle se LÄ:n L1 pumppu (25-40 tjms) on mitoitettu, mutta epäilen että se pysyy sinullakin lämmityskaudella kolmosella. MUTU:na Meillä alkaa perähuone viilenemään (pohjoiskulma), jos pumpun nopeutta pienentää. Tähän tietysti vaikuttaa myös meikän alaminimi asetukset ja lämpökäyrä. Pitää lainata lämpökameraa ja tutkailla missä se vesi kiertää...

Jani

[Vallu]

Itseäni on kanssa arveluttanut tuo L1:n pumpun(V15) riittävyys laajoilla lattialämmityspiireillä. Pumppu on kaiken lisäksi vähän hankalassa asennossa, jotta siitä suoraan näkisi mikä se on.

Pääsin kuitenkin kurkkaamaan pumpun päähän ja huomasin yllätyksekseni että se onkin UPS 25-60 eikä 25-40 kuten L2 piirissä. Runko-koko ja väritys on näissä kuitenkin sama. Sen lisäksi se näyttää olevan vielä MLP valmistaja spesifinen malli koska sen tehoalue poikkeaa kaupan hylly 25-60:stä. Kolmosteho onkin jo 90W eikä 70W. Spesiaalimallit tuntee myyjän mukaan useimmiten esim. värityksestä. Grundfosin hyllykoneet ovat useimmiten punaisia eikä harmaita.

Eli jos L1 pumppua tarvitsee lähteä vaihtamaan isompaan niin eka varsinainen mahdollisuus on ottaa UPS 25-80 joka onkin jo tosi jytky vehje. Valitettavasti se on rungoltaan jo isompi vaikka yhdemitta 180mm onkin sama 40 ja 60 kanssa. Runko on n.30mm pitempi joten ei suoraan mahdu edellisten tilalle jos ei halua jättää pikkuovea auki tai sahata kaappia. Muussa tapauksessa pumppu pitäisi tuoda kopan ulkopuolelle kuten L2 piirissäkin.

Itse väsyin tuohon modausajatukseen ja jätin sen vielä toistaiseksi toteuttamatta eritoten kun takuuaikakin on vielä voimassa.

Mielenkiintoista näissä pumpuissa on kuitenkin se että ne ovat saaneet kylkeensä kodinkoneista tutun A,B,C... energiankulutusluokituksen.

Esim. perus UPS 25-60 on luokiteltu C:hen kun vastaava invertterimalli AlphaPro 25-60 on parasta A luokkaa itsesäätyvällä teholla. Hintaa (kuluttaja) invertteriversiolla on n. 450e kun tavallisen saa n. 200e. Mutta tuleeko tämä hintaero koskaan takaisin onkin jo toinen kysymys.

[KimmoK]

Voi toki olla että L1 pumppu pitää jättää 3:lle.

MLP:n mukana tullut "shuntti" oli muuten putkieasentajan mukaan liian ahdas/pieni meidän taloon, aiheuttaa mm. turhaa suhinaa. No en raaskinut alkaa päivittämään Mutta on se veden suhina shuntissa tosiaan melkoinen.

btw.
Muistelen että olisin 90W grundfossin nähnyt hanakan mainoksessa 99€ hintaan. Siihen nähden ei nuo ekologiset itsesäätyvät kv pumput varmaan koskaan maksa itseään takaisin.



...
tänään asensin ulkoanturin & asetin päiväsähkön ajalle 1 asteen lämpötilan pudotuksen &  ulkolämmön keskiarvoistusaika on 6h ...

[volkkari]

Toivottavasti en loukkaa kenenkään copyrightia mutta nopsaan kun tuolta käyt nappaamassa.

http://users.evtek.fi/~maijal/zk03/Materiaalia/Kylmatekniikka/R407C.pdf

Alijäähdytys alue jää käppyrässä kylläisen nestemäisen kylmäaineen vasemmalle puolelle "yläkolmioksi". Vertaa ideaalinen/häviötön Carnotin prosessi jossa prosessin alue on suorakaiteen muotoinen.

Mun mielestä kaikki arviot 10-20% saavutetusta ilmaishyödystä tuntuvat aivan liian isoilta.

Mut kuten lukijat ovat saattaneet jo huomata olen ollut väärässä jo niin monasti  

Mutta käppyrä on sentään raakaa dataa. Siihen voi sentään luottaa.

Olet ihan oikeassa saavutettu hyöty on noissa olosuhteissa korkeintaan 10% MUTTA SE ON EDELLEENKIN ILMAISTA

[Vallu]

Juu niin on ilmaista poislukien järjestelmän hankkiminen ja putkitukset ym mahdollinen tilpehööri.

Onko näppituntumaa että riittääkö sen teho käytännössä oikein minkään tilan lämmittämiseen vai onko se vain periaatteellisella tasolla hyvä laite.

Lähinnä mua askarruttaa toi dilemma siitä, että alijäähdytin toimii ainoastaan silloin kun kompura käy mutta pätkäkäyntiä pyritään kuitenkin välttämään kuin ruttoa. Eikö tässä ole mitään ristiriitaa.

Toisinsanoen eikö olisi hyvä jos alijäähdytin kävisi mieluummin lyhyempiä aikoja mutta taajaan jos sitä suoraan halutaan käyttää jonkun tilan lämmittämiseen ilman energian varastointia.

[volkkari]

Olettamuksena on että tilan lämmitykseen olisi varattu
kuitenkin jokin laitteisto.
Kun kylmäainetta alijäähdytetään siirtyy  paisuntaventiilille tulevan  kylmäaineen entalpia ha vasemmalle(log ph) jolloin kylmäaineen kylmäntuotto kasvaa
Koska kylmäaineen alijäähdyttäminen ei vaikuta kompressorin ottotehoon, paranee koneiston hyötysuhde eli lämpökerroin
Nesteputken virtauksen ja korkeuseron aiheuttamaan
painehäviöön on käytettävissä suurempi paine-ero
Esim massavirta o,o8721KG/S tuottaa samalla entalpia -erolla ja olosuhteilla ilman alijäähdytystä
9kw ja alijäähdytyksellä 9,93 kw

[Vallu]

Olettamuksena on että tilan lämmitykseen olisi varattu
kuitenkin jokin laitteisto.

Ilman muuta mutta jos vaihtoehtona on suora liittäminen talon varsinaiseen lattialämmityspiiriin niin itse alijäähdytin + muut siihen liittyvät komponentit ovat tavallaan ylimääräisiä ja maksavat siten ekstraa. Se tuo varmasti pitkällä aikajänteellä noita hankintakustannuksia takaisin mutta se, että voidaanko sitä käyttää primäärinä/ainoana lämmitysmuotona jossakin tilassa kuten at on mielestäni vähän epävarmaa. Ehkäpä sulanapitotarkoituksissa kyllä mutta tuskimpa jos lämpötila halutaan nostaa yli 15C. Riippuen tietysti lämmitettävästä tilasta.

Kun tuota log ph:ta tulkkaa niin tuohon paine-eroon pitäisi päästä jotenkin mielekkäästi kiinni. Valistuneilla arvioilla voidaan mennä vielä vähän metikköön. Pääsisiköhän sitä jotenkin arvioimaan esim. presson avulla.