Vuodessa 391e lämmitykseen!

[tepaa]

Vuonna 2004 lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen meni 5.104 kWh, eli rahassa 391e.

Talvi on ollut tietenkin leuto, mutta ei paha, ei paha...

[norman]

Meillä vuoden 2004 lämmityksen ja veden osalta kulutus aj. 18.4-31.12.04 pumpulla 7653 kWh. Pumppu on IVT C9 (laitoin vertailun vuoksi tänne LÄ:n otsikon alle). Koko vuoden kaikki sähköt 22 496 kWh. Alku vuosi tehtiin remonttia, joten ei seurantaa maalämmön osalta koko vuodelta.... :-(

[Teukka]

Nostetaan aihetta ylös jos vaikka saataisiin muutkin laittamaan sähkönkulutuslukemia niin pääsisi tekemään paremmin vertailua.
Speksit:
- Pumppu Lämpöässä V10, reikä 175m
- Talo 150m, 640m3
- Nereuksen lattialämmitys, kaksi piiriä
- Hetivalmis kiuas, käyttö 3-5krt/viikko
- Varaavaa takkaleivinuunia lämmitetään 1-2krt/viikossa talvisin
- ILTO 440 economy ilmastointikone, ilman esilämmitys vesipatterilla
- Sisälämmöt n. 21-22 astetta
- 2 hengen perhe

Kokonaiskulutus mukaanlukien taloussähkö karvan päälle 12 000kWh /vuodessa (2004)

En ole pumppua mitään viritellyt, perussäädöt olen tehnyt. Osaisiko joku pro sanoa saako pumpun hienosäädöstä todellisuudessa mitään säästöjä eli maksaako vaivaa?

BTW, mihinkäs katosivat Matiakselle koti -sivut, sielä oli hyvä vertailla kulutuksia...

-T-

[KimmoK]

Pitäiskö talojen eristävyydetkin mainita?

[Jome]

teukkalle kysymys

Onko nuo 640m3 lämmitettävät kuutiot 150 neliöllä?

V10 on aika iso, jos neliöt olivat oikein. Itselle on tarjottu 212 lämpimään neliöön V9.

[Teukka]

Joo ne on tosiaan lämmitettävät kuutiot, meillä on talo kahdessa tasossa ja korkeat huoneet...
Hmm... pitääpäs tsekata toi pumppu vielä tarkemmin, muistin että se olisi ollut V10...

[eksile]

- Pumppu Ekowell 1002, reikä liki 200 m
- 290 m2, 930 m3
- Wehofloor lattialämmitys, ensiöpiiri, kosteat tilat ilman termostaatteja, kaikki muut termostaattiohjattuja heinäkuu -05 lähtien
- Enervent Pelican, jälkilämmitys vesipatterilla, toisiopiiri, seuraa pumpun lämpökäyriä
- Varaava takka keskimäärin joka toinen päivä lämmityskaudella
- Sisälämpö 22-24 astetta
- 4 henkinen perhe
- Sauna rakenteilla

Lämmitys 21.10.-04 --> lokakuun loppu -05 10400 kWh, 2 ensimmäistä kuukautta ilman yläpohjaeristeitä.

Muu sähkö toukokuu -04 --> lokakuu -05 7100 kWh, sisältää rakennusajan sähkön.

[kojo]

Meillä:
250 m2, joista 170 m2 asuinpintaa.
Asuintiloissa lämpö 22-23 astetta, muissa n.15-18 astetta.
Pumppu V10, putket pintamaassa.
Oma jälkimittari pumpulle.
Kulutus 05/2004-05/2005 lämmitys 10100Kwh, muu 4000Kwh. Kahden hengen talous.
Takkaa poltettiin laiskasti n. kerta viikkoon.
Sain viimein laitettuu termarit piireille, katotaan
mikä vaikutus niillä kulutukseen.

[IPA]

Mihinkähän meillä sähköä/lämpöä "valuu"  :-/

Pumppu V15 porakaivo 200m.
Siporex talo n.250m2 ja 1000m3.
2xVallox Digit vesipattereilla.
Sisälämpö 21-22. Leivinuunia laiskasti.
4 henkinen perhe. Sauna 1/vko.

Sähköä vuodessa:
2004 - 24.477kWh
2005 - 22.953kWh

Kesäaikaan kuukausikulutus n.800-900kWh

Minkälaisia kWh-mittareita olette asennelleet pumpulle? Suositelkaa jotain. Mielellään DIN-kiso asennettava.

Alampa seurailla tilannetta...

[sailor]

Mihinkähän meillä sähköä/lämpöä "valuu"  :-/

Pumppu V15 porakaivo 200m.
Siporex talo n.250m2 ja 1000m3.
2xVallox Digit vesipattereilla.
Sisälämpö 21-22. Leivinuunia laiskasti.
4 henkinen perhe. Sauna 1/vko.

Sähköä vuodessa:
2004 - 24.477kWh
2005 - 22.953kWh

Kesäaikaan kuukausikulutus n.800-900kWh

Minkälaisia kWh-mittareita olette asennelleet pumpulle? Suositelkaa jotain. Mielellään DIN-kiso asennettava.

Alampa seurailla tilannetta...

Paljonko pumpun mittarissa tunteja vs. vuosikulutus. Siitä nyt näet osviittaa ensi alkuun.

jani

[Jarno]

Mihinkähän meillä sähköä/lämpöä "valuu"  :-/
...
Sähköä vuodessa:
2004 - 24.477kWh
2005 - 22.953kWh

Kesäaikaan kuukausikulutus n.800-900kWh

Lämmitykseenhän se menee: taloussähkö ja käyttövesi (12x850= 10200kWh) pois, niin lämmitykselle jää 14000kWh/vuosi. Oletettu lämpöpumpun hyötysuhde (3), ja vuotuinen lämmöntarve on 42kWh/m3/a.


Vertailun vuoksi: Omissa laskelmissa 2003 normitalolle sain lämmöntarpeeksi 34 kWh/m3/a, ja omassa matalaenergiakohteessani 22 kWh/m3/a.

Jos talo on nykynormien mukaan eristetty ja IV:n lämmöntalteenotto toimii niin pumpussa/asetuksissa VOI olla jotakin vikaa.

Onko V15:ssa uusi Oumanin softa? Lattialämmityksen kanssa saadaan lämmityskaudella parempi hyötysuhde, kun uusi softa säätää varaajan alaosan lämpötilaa lämmityspiirien lämmöntarpeen mukaan. (Kesäkaudella koko pytty lämpenee käyttöveden tarpeen mukaan, kun lämmityspiirit eivät vie lämpöä).

IV-koneet ovat myös lämmityslaitteita (patterit), joten niidenkin toiminta pitäisi varmentaa.

  Jarno

[sailor]

@Jarno
Heitäppä vähän lisäinfoa tuosta oumanin päivityksestä. Osaako se itse säätää alalämpöä lämpökäyrää vastaavaksi, millaiset säätöparametrit siinä on?

@IPA
Lueskelin nuo sun vanhat viestisi ja sieltähän se vastaus löytyi (kai). Sulla on se lämpimän veden kierto ja pitkähköt maakanaalit talosi ja pumpun välissä. Siinä se.
Se maapiirin sihti kannattaa kuitenkin tsekata ja miettiä lämpimän käyttöveden kierrätystä (ja sen ajastusta) vielä kerran. Meilla ei LVI-suunnittelija suostunut edes keskustelemaan maalämmön yhteydessä lämpimän käyttöveden kierrättämisestä, sanoi että se tuhoaa hyötysuhteen. Olisiko tuossa kierrättämisessä mahdollista ajastaa myös päiväaikana osaksi aikaa kierto pois (onko kukaan kotona?) Suurehkolta tuo kulutus vaikuttaa Lohjalle, mutta ne pumpun käyttötunnit pitäisi tietää ennen johtopäätösten tekemistä.

Jos sulla on niitä ntc-vastuksia vielä laatikon pohjalla niin parille olisi tarvetta, jos joutaa (heitä vaikka privaa).

Jani

[Jarno]

@Jarno
Heitäppä vähän lisäinfoa tuosta oumanin päivityksestä. Osaako se itse säätää alalämpöä lämpökäyrää vastaavaksi, millaiset säätöparametrit siinä on?

Itselläni on Ouman kiinni Geopro:n koneessa, joten ei omakohtaista kokemusta, MUTTA tietääkseni Oumanin vanhemmassa softassa, joka on käytössä monissa LÄ:ssä, varaajan alaosan lämpöasetus on käyttäjän tehtävä, eikä se muutu lämmitystilanteen mukaan automaattisesti. Uudessa asetetaan minimi, ja alaosa lämmitetään vähiintään tähän lämpötilaan. Lämpöä nostetaan minimin yli silloin kun L1 ta L2 -piiri tarvitsee lämpimämpää vettä kuin minimi. Eli säätää lämpötilan automaattisesti niin, että piireihin saadaan käyrän mukaista vettä.

  Jarno

[IPA]

Sain softapäivityksen LÄ:ään huhtikuussa, joten pitkää historiaa ei vielä ole. Kesäkuussa asensin kellokytkimen käyttöveden kierrolle, joka näkyi kyllä selkeästi käyntitunneissa. Eli kierto on yöt pois päältä.

Tässä kulutuksia kk-tasolla. Ensimmäinen lukema koko kulutus/kk, toinen lukema pumpun käyntitunnit.

Tam 2580  0
Hel  2816  0
Maa 2676  0
Huh 1713  167
Tou 1499  116
Kes   880  54
Hei   932   42
Elo  1095  43  -tästä voi puuttua jokunen tunti (Oumannille annettiin resetti).
Syy  1161  65
Lok  1740  143
Mar  2080  180

Itsekkin alan epäillä tuota käyttöveden kiertoa pääsyylliseksi. Putken ovat nimittäin vain suojaputkessa ja roilottuna uretaanilevyyn ja valu päällä. Keittiön laattalattiassa kulkee sellainen mukavan lämmin kohta  
Mutta minkäs teet tässä vaiheessa kun pas... eikun valut on lattiassa?

Talossa on kyllä rossipohja ja olen tässä miettinyt, että pitäisikö vetää kiertovesiputket sinne ja eristää ne kunnolla... :-/

Edit: Lisätty viimeisimmät kWh ja LÄ(h) lukemat.

[MPa]

Tässä kulutuksia kk-tasolla. Ensimmäinen lukema koko kulutus/kk, toinen lukema pumpun käyntitunnit.

Tam 2580  0
Hel  2816  0
Maa 2676  0
Huh 1713  167
Tou 1499  116
Kes   880  54
Hei   932   42
Elo  1095  43

Laitanpa nyt omat kulutukset myös näkyville
           kWh   LP/h
Tam   1200   201
Hel    1200    225
Maa   1242   310
Huh   1366   179
Tou   1088   121
Kes     757    46
Hei      618   18
Elo      695   34
Syys   928    68
Lok   1002  100
Mar  1249   150
jou   1885   281
Huhtikuuhun asti oli rakentamis aikaa joten sähkönkulutukset on vähän niin ja näin

Nyt on sitten marraskuussa ajettu koesarjaa pumpulla joten nekin lukemat ei ehkä kerro todellista kulutusta ei kuitenkaan ole varmaan kovin kaukana oikeista...  
myös autotallin/varaston lämmintila koko kasvoi viimme kuussa 62m2-->n.112m2

toisaalta yritän pitää autotallissa vain n.10-12c lämpöjä päällä ja ilmastointia hoitaa siellä vanha kunnostettu Jeo-vent lämmöntalteenotto koneikko
autotalli on erillinen rakennus ja tekninen tila on talossa jossa on lp

[Jarno]

Kesäkuussa asensin kellokytkimen käyttöveden kierrolle, joka näkyi kyllä selkeästi käyntitunneissa. Eli kierto on yöt pois päältä.
...
Itsekkin alan epäillä tuota käyttöveden kiertoa pääsyylliseksi. Putken ovat nimittäin vain suojaputkessa ja roilottuna uretaanilevyyn ja valu päällä. Keittiön laattalattiassa kulkee sellainen mukavan lämmin kohta  
Mutta minkäs teet tässä vaiheessa kun pas... eikun valut on lattiassa?

Testaa ilman kiertoa jonkun aikaa, jos ero on merkittävä, niin pitäisi näkyä vaikkapa viikon mittaisella seurantajaksolla.

Onko siitä ecoflexistä speksejä, paljonko lämpöhukka normaaliasennuksessa tavallisilla vesien lämpötiloilla?

Talon vaipan sisällä tapahtuvat hukat jäävät lämmityksen hyväksi, eli kyse on vain pumpun hyötysuhteen heikkenemisestä. Tämä voi olla merkittävä, jos varaajan yläosan lämmittäminen pitää alaosan liian kuumana (kuten kesällä). Oletko seurannut varaajan alaosan lämpötiloja?

Meillä ammeen täyttö viilentää koko varaajan sinne 30+ asteen tuntumaan, ja tämän jälkeen alaosa ehtii näillä leudoilla keleillä nousta joskus jopa 50 asteiseksi, ennen kuin yläosa lämpenee sinne 65 asteeseen. Pienemmällä yläosan lämpötilalla ei ammetta saa täytettyä. Hyötysuhteen kannalta olisi parasta asentaa lisälämpökytkin jolla pytyn lämpötilaa nostettaisiin tilapäisesti ennen ammeen täyttöä, mutta menee elämästä maku jos täytyy kylvyn käyttö suunnitella 2 tuntia etukäteen.

Meillä KV-kiertopumppu toistaiseksi pois päältä, ajastin kun on vielä hankkimatta. Menee aamulla 10 sek. pidempään lämmintä vettä odotellessa :-(

  Jarno

[mnk]

... Tämä voi olla merkittävä, jos varaajan yläosan lämmittäminen pitää alaosan liian kuumana (kuten kesällä). Oletko seurannut varaajan alaosan lämpötiloja?

  Jarno

Ihmettelin tuossa miksi IVT:n erillisessä varaajassa eristys varaajan pohjassa on tietoisesti heikompi kuin kyljissä ja päällä.

En oikein keksi muuta kuin tietoinen kerrostumalämpötilan säätäminen ?  Tai joku muu syy....

Arvatkaa vaan tekisikö mieli eristää paketti uudestaan paremmin tehtaan jäljiltä solukumilla ja/tai uretaanilla....

No onneksi pannuhuoneeseen tarvitaan hukkalämpöä myös uudesta systeemistä ja vielä kun on  tottunut siihen , että siellä liki 30C lämpöä  vanhalla varaajalla  

[KimmoK]

...
Meillä KV-kiertopumppu toistaiseksi pois päältä, ajastin kun on vielä hankkimatta. Menee aamulla 10 sek. pidempään lämmintä vettä odotellessa :-(

Oisko hullua startata se KV-kiertopumppu liiketunnistimella?

Vesi kerkiää lämmitä putkissa aamupisun aikana?

[mnk]

Entä jos ohjeistaisi lotrausta, että ennen suihkua pestävä hampaat, niin saisi veden lämpenemään. Tosin insinööri pesee hampaat suihkussa ja säästää kokonaisaikaa  :-)  

[IPA]

Tuota lämpöisen veden pumppua kun ei haluaisi pitää pois päältä... Muutamana (aikaisena) aamuna kun pumppu ei ole vielä ehtinyt käynnistyä, niin vettä saa lorotella 2-3min. ennen kuin alkaa lämmintä vettä tulla.  

Tuo liiketunnistin on ERITTÄIN hyvä idea  
Tarvitaan vain hieman automatiikkaa ja pari liiketunnistinta keskeisille paikoille. Hmmm, voisinkohan hyödyntää hälytysjärjestelmän liiketunnistimia? Lienee kuitenkin syytä olla käyttämättä niitä, jotka ovat makuuhuoneissa  

Veden lämpötiloista... normaalisti kv pysyy 49-53 asteessa ja alaosa 36-40. Tietty jos saunapäivänä erehtyy samaan aikaa pyöräyttämään APK:n (ottaa lämmintä vettä) ja 4-henkinen perhe saunoo 2-3h niin olen huomannut, että loppuvaiheessa saa suihkun termaria vääntää reilummin lämpimälle. Pikainen textailu pumpun kanssa paljastaa, että yläosa=39, maaliuos_ulos=-3 ja maaliuos_sisään=0. Kun normaalisti ml_ulos=0-1 ja ml_sisään=3-4.

BTW: onko kenelläkään rossipohjassa lämpömittaria. Millaisia lämpötiloja olette saaneet? Yritän tällä kartoittaa, että jospa lattiaeristeet eivät ole riittävät. Siporex 250mm +60mm uretaani ja lattiavalu. Kylmävesiputket roilottu uretaanin alapintaan ja lämminvesiputket roilottu uretaanin yläpintaan.