Onko oikea valinta Termia Diplomat 8 OK-talo 165m2

[jukkishki66]

Nyt kaikki vanhat käyttäjät antakaa hyvät neuvot ,en ole vielä lyönyt kauppoja lukkoon haluan vielä käyttäjiltä mielipiteet,eli tästä kohteesta tietoa.

Rak vuosi. 1996 : Vaaja-talo Suurelementti, tiiliverous, ,lämmitettävää 165m2, lattialämmitys , yksi taso , ei kylpyammetta eikä poreallasta , 2  + kolme lasta käyttäjinä , öljyn kulutus keskiarvo 2200l + 5 kuutiota puita vuodessa , ehkä ilman puita 2500-2600l.Suihkun käyttö  yksi henkilö kerralla ,kohtuudella.

Myyjä tarjoaa Termia 8 Diplomat mallia , 150 m reikää riittääkö tämä.
ONKO MALLI Diplomat Optium 8, 1000e kalliimpi parempi , kannattako laittaa lisää rahaa parempaa malliin vai toimiiko lämmitys perusmallilla.
G2 malli vielä 1000e lisää

Onko valintani oikea, olen päätymässä halvinpaan malliin eli Termia DIPLOMAT 8 ,riittääkö tehot,lämminvesi???

Hinta puolesta vielä  ,nyt puhutaan karvan alle 15000 e summasta ,onko hinta oikeaan suuntaan mennyt neuvotteluissa.Tämä toimitus on avaimet käteen periaatella.Jos jollakin vastaava pakeketti niin olen hinnoista kiinnostunut.

Kohde :Helsinki

[tomppeli]

Taulukossa [size=14]korjattuna[/size] näyttäisi tällaiselta:[/u]
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”jukkishki66”      Rak. 1996: Vaaja-talo, Suurelementti      00100 Helsinki
Tulostuspäivä      29.06.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      [size=14]Lattialämmitystalo[/size] 17 540 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      5 pers      6 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            23 540 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            165 m2      25,1      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            413 m3      10,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            165 m2      106      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            413 m3      175,4      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      165 m2      17 540 kWh      106 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      181 m2      4000 kWh      27 540 kWh      152 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      181 br m2      152 ET      B luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle                  8,1 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                  2 706 litraa      1,200 €/ltr      3 247 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                  23 540 kWh      0,130 €/kWh      3 060 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                  23 237 kWh      0,130 €/kWh      961 €      3,3 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        303 kWh      0,130 €/kWh      39 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      23 540 kWh      7 391 kWh      3,19 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  95,9%      7 087 kWh      921 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            4,1%      303 kWh      39 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      7 391 kWh      961 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            2 286 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            2 099 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      SAVI      47,0 kWh/m      501 m      0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              150 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            7,2 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            3,19 COP      31 837 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )      Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -25C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      6,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      7,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      8,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      9,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      10,9 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      12,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      13,2 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 8,7 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI [size=14]8,1 kW[/size] Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -17,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 906 h      33,2%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana            Vantaa, koko vuosi=4229 AP, tammikuu=691 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Diplomat 8 antoteho @ 0/35°C, EN 255 mukaisesti = 8,1 kW
( http://www.thermiapartners.fi/aineistoa/tws.pdf )

Edit.:
Korjasin virheeni.
Patterilämmitys muutettu lattialämmitykseksi.!

[jukkishki66]

Kiitos tiedosta,mikä on oma mielipiteesi thermia 8 diplomat pumpusta.
Jos jollakin on kyseinen pumppu niin laittakaa mielipidettä pumpusta.

[justus01]

Talon ikä, koko ja sijainti huomioiden tarjotun pumpun pitäisi olla ihan ok. En löytänyt mistään paljonko tuollaisen Thermian antoteho on (0/35), mutta eiköhän tuo liene vähintään 8kW. Helsingissä -15c...-20c mitoitus on ihan ok. Ei taida kovin montaa päivää olla kovempia pakkasia.

[jukkishki66]

 Antoteho 7,2 kw kirja kertoo.

[justus01]

Antoteho 7,2 kw kirja kertoo.

Thermian nettisivut kertoo, että 7,51 kW (0/45). Tuosta voisi päätellä että 0/30 olisi yli 8kW, jos antoteho muuttuu suurinpiirtein samalla tavalla kuin muissakin pumpuissa.

http://www.thermia.fi/tuotteet/thermia-diplomat.asp

[jukkishki66]

Kiitoksia näistäkin tiedoista , lisätieto ei olen pahiteeksi.

[Pete1000]

Reilu vuoden päivät on talo lämmitetty Diplomat Duo 8 lämpöpumpulla ja hienosti on mennyt.

Talo vuoden uudempi kuin sulla, lämmitettäviä neliöitä 156, 75% lattialämmöllä ja loput pattereilla. Sijainti Turun seudulla.

Kaivoa porattiin pihaan 172 m...taisi parikymmentä metriä olla omaa pyyntöäni.

Hyvin on pumpun teho riittänyt...jopa viime talven -26 asteen pakkasilla...ainostaan 1 h tuli vastustunteja.

Voin suositella!!!  8-)

[jukkishki66]

Oletko seurannut sähkönkulutksen osuutta maalämpöpumpussa.
Onko sinulla erillistä lämminvesivaraajaa?.Minkä hintaiseksi sinulla tuli tuo maalämpöpaketti?.Ja onko lämmin vesi riittänyt hyvin sauna iltoina.

[Seagear]

Onhan teillä jo porauslupa haettuna? Muuten voi tulla sanomista jos ollaan alueella 00660 HKI.

[saimaanranta]

Täällä Diplomat 8 malli käytössä. 145 neliötä lämmitettävää, josta 20 neliötä on autotallia. Sielläkin pidetty n. +15c lämpöä, kun on enemmänkin harrastus tilana. Talo on vuodelta -92, Jukka-talon puuelementti. Kaikki tilat lattialämmityksessä. Viime talven kovimmilla pakkasilla -33c, ei ottanut sähköä lisälämmitykseen. Pumppu kävi tunnin ja huilasi puoli tuntia. Joten uskoisin tuon riittävän mainiosti noille neliöille. Meillä on neljä henkeä suihkuttelemassa, eikä ole lämmin vesi loppunut. Kaivo 155m, josta aktiivia 145m.
Paikkakunta Taipalsaarella, Lappeenrannan kupeessa. Ollaan kylmemmällä alueellakin.

[jukkishki66]

Kiitän taas hyvistä tiedoista, asumme Etelä-Kaarelan alueella Hki 00430 , en ole vielä hakenut porauslupaa,onko tiedossa ongelmia.

Sain nyt vahvistusta että kyseinen kone olisi tarpeeksi suuri meidän taloon, kokonaisreikä 150m sekin varmaan riittää???

Onko ollut muuten koneen käytön kanssa ongelmia, säätö,huolto,mm.

Lisätieto ei olen pahitteeksi.

[juippi]

Lupa kannattaa hakea pikimmiten. Perusmalli Thermialta on aivan hyvä valinta ja 8kW riittää varmasti. Reikään voisi ajatella lisäsyvyyttä 10-20 metriä. Itsellä oli sama öljynkulutus ja kone on täysin sama mutta merkkinä Danfoss. Erona vain se että lämmönjako pääosin pattereilla. Reikää lisäsin 20metriä laskelmiin eli 170m. Lattialämmityksen paremman hyötysuhteen ansiosta kaivo kuormittuu vielä enemmän, kuin patteritalossa, joten suosittelen lisämetrejä kaivoon. Kokonaisurakan hinta vaikuttaa olevan kohdillaan. Mulla tuli maksamaan maaliskuussa 2012 16,6 k€ puskurivaraajan ja lisäshunttipiirin kanssa ja siis syvemmällä kaivolla.

[jukkishki66]

Hyvä huomio , kone varmaan Ok  , mutta reikä onko se 150m riittävä vai pitääkö ottaa 10-20 m lisää niikuin sanoit, hinta n.30e /metri .

Kuka viisas osaa kertoa,kertokaa omat mielipiteet että teen oikea ratkaisun.

[Roori]

Taulukossa [size=14]korjattuna[/size] näyttäisi tällaiselta:[/u]
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”jukkishki66”      Rak. 1996: Vaaja-talo, Suurelementti      00100 Helsinki

Tomppeli vois kyllä laskea tuo meikkiksen talon näin jälkikäteen kun tuntuu että tuossa exelissä on liikaa varmuuskertoimia...tuli tehtyä tuo homma ihan hiha vakioilla  

Turku@2400L öljyä@200m3@500@@5m3 puita (joka säilyy)@4 Henkee@Pitkästä tavarasta tehty puu+tiili talo@patterit 80% talosta@menovesi max 52C@2 suihkua ei ammetta@

[Xargo]

Tomppeli vois kyllä laskea tuo meikkiksen talon näin jälkikäteen kun tuntuu että tuossa exelissä on liikaa varmuuskertoimia...

Jos meinaat niitä mun toisessa ketjussa heittämiä kommentteja niin ne tosiaan selitty pitkälti sillä, että olin käyttäny Jyväskylän säätietoja kun kohde oli Porissa. Mun moka siis.

[tomppeli]

Tomppeli vois kyllä laskea tuo meikkiksen talon näin jälkikäteen kun tuntuu että tuossa exelissä on liikaa varmuuskertoimia...

Laskentaohjelmaa ei saa koskaan 100% tarkaksi.

Jo se lähtökohta, että otetaan perusteeksi vuotuinen polttoöljyn kulutus saattaa aiheuttaa virhettä.
Ohjelma laskee keskiarvovuodelle, mutta onko se ilmoitettu öljyn vuosikulutus tarkkaan keskiarvovuoden kulutus? Tavallisesti se on vain ns. ”valistunut arvaus”, tai arvio!
Laskennan tarkkuus ei voi olla yhtään tuota arviota parempi!

Jos taasen lasketaan talon mitoilla ja seinärakenteiden U -arvoilla, on siinäkin runsaasti virhemahdollisuuksia. Seinärakenne ehkä tunnetaan tarkkaan, mutta kuinka huolellisesti rakenteet on sitten tehty. Vuotokohtia saattaa löytyä. Ja vielä ilmanvaihto. Kuinka sitä käytetään ja toimiiko se oikein?

Toinenkin eroavuus syntyy siitä keskiarvovuodesta. Kun tarkkailemme toimivan järjestelmän mitoitusta jonkin vuosijakson aikana, saamme mahdollisesti näkyviin yli- tai alimitoitusta, kun se tarkkailujakso ei ollutkaan normaalivuoden raameissa!

Kolmas virhemahdollisuus: vuoden pakkasprofiili. Onko se keskiarvoinen ja millainen on loppujen lopuksi keskiarvoinen pakkasprofiili?

Suomen kaukolämpöyhdistyksellä on tilastoja pitkältä ajalta. Tässä laskennassa on yhdistelty kaukolämpöyhdistyksen tilastotietoa ja suomalaisia lämmitystarvelukuja.

Saattaa olla, että laskenta antaa lievästi varmuuskerrointa, mutta mielestäni parempi niin päin, kuin että se alimitoittaa.

Porakaivo on sitten ihan oma lukunsa.
Olen jo ennenkin varoitellut, että lämpökaivo on aina arvauspeliä. Kallioperässä on niin suuria ja meille vielä tuntemattomia rakenne eroja, jotka tekevät mitoituslaskelmista kovastikin vain suuntaa antavia. On parempi aina kaiken varalta lisätä kaivon syvyyttä jonkin verran.
Laskenta antaa kaivon aktiivisyvyyden. Siihen pitää porata aina lisää se kaivon kuiva, eli vedetön osuus.
Keruuputken se osuus, joka ei ole porakaivossa veden ympäröimänä, ei kerää mitään lämpöä.

Lopputulos saattaa vastata toiveita ja tuvassa on sopivasti lämmintä ja käyttövesi riittää. Joskus taasen kaikki ei tyydytäkään asukkaita. Meillä on itsellämmekin niin erilaisia vaatimuksia.
Jos tunnet kerrostaloasumisen riemut, tiedät, että siellä on aina asumassa sekä tyytyväisiä, että vähemmän tyytyväisiä asukkaita! Kerrostalon väki on hyvä otanta meistä ”keskiarvoisista”.

[jukkishki66]

Nyt tuli perusteltua tietoa, elikkä poraa mielummin n.20 m syvempi reikä mitä sinulle tarjotaan ,eli minun tapauksessa se 170m reikä  varmaan se hyvä vaihtoehto.

[Roori]

Tomppeli vois kyllä laskea tuo meikkiksen talon näin jälkikäteen kun tuntuu että tuossa exelissä on liikaa varmuuskertoimia...

Laskentaohjelmaa ei saa koskaan 100% tarkaksi.

Jo se lähtökohta, että otetaan perusteeksi vuotuinen polttoöljyn kulutus saattaa aiheuttaa virhettä.
Ohjelma laskee keskiarvovuodelle, mutta onko se ilmoitettu öljyn vuosikulutus tarkkaan keskiarvovuoden kulutus? Tavallisesti se on vain ns. ”valistunut arvaus”, tai arvio!
Laskennan tarkkuus ei voi olla yhtään tuota arviota parempi!

Jos taasen lasketaan talon mitoilla ja seinärakenteiden U -arvoilla, on siinäkin runsaasti virhemahdollisuuksia. Seinärakenne ehkä tunnetaan tarkkaan, mutta kuinka huolellisesti rakenteet on sitten tehty. Vuotokohtia saattaa löytyä. Ja vielä ilmanvaihto. Kuinka sitä käytetään ja toimiiko se oikein?

Toinenkin eroavuus syntyy siitä keskiarvovuodesta. Kun tarkkailemme toimivan järjestelmän mitoitusta jonkin vuosijakson aikana, saamme mahdollisesti näkyviin yli- tai alimitoitusta, kun se tarkkailujakso ei ollutkaan normaalivuoden raameissa!

Kolmas virhemahdollisuus: vuoden pakkasprofiili. Onko se keskiarvoinen ja millainen on loppujen lopuksi keskiarvoinen pakkasprofiili?

Suomen kaukolämpöyhdistyksellä on tilastoja pitkältä ajalta. Tässä laskennassa on yhdistelty kaukolämpöyhdistyksen tilastotietoa ja suomalaisia lämmitystarvelukuja.

Saattaa olla, että laskenta antaa lievästi varmuuskerrointa, mutta mielestäni parempi niin päin, kuin että se alimitoittaa.

Porakaivo on sitten ihan oma lukunsa.
Olen jo ennenkin varoitellut, että lämpökaivo on aina arvauspeliä. Kallioperässä on niin suuria ja meille vielä tuntemattomia rakenne eroja, jotka tekevät mitoituslaskelmista kovastikin vain suuntaa antavia. On parempi aina kaiken varalta lisätä kaivon syvyyttä jonkin verran.
Laskenta antaa kaivon aktiivisyvyyden. Siihen pitää porata aina lisää se kaivon kuiva, eli vedetön osuus.
Keruuputken se osuus, joka ei ole porakaivossa veden ympäröimänä, ei kerää mitään lämpöä.

Lopputulos saattaa vastata toiveita ja tuvassa on sopivasti lämmintä ja käyttövesi riittää. Joskus taasen kaikki ei tyydytäkään asukkaita. Meillä on itsellämmekin niin erilaisia vaatimuksia.
Jos tunnet kerrostaloasumisen riemut, tiedät, että siellä on aina asumassa sekä tyytyväisiä, että vähemmän tyytyväisiä asukkaita! Kerrostalon väki on hyvä otanta meistä ”keskiarvoisista”.

Tietystikkään se ei koskaan osu lopullisesti 100% kohilleen, laskenta on aina laskentaa, mutta sitä laskennan tarkkuutta voi tarkastella myös jälkikäteen kuin paljon laskenta oli pielessä sun muuta...

Mikäs sen parempi lähtökonta on kuin entinen toteutunut kulutus, ei mikään. Ja lähtötietoihin tietysti pitää luottaa, jos on annettu 2400L öljyä niin sitten se on laskennassa käytettävä arvo...ei siihen mitään muuta parempaakaan lukua ole olemassa.

Minusta laskenta pitää perustua niin että ei saa olla missään yksittäisessä kohdassa minkäänlaista varmuuskerrointa, vasta lopussa tarkastellaan tulosta ja heitetään sitten lopputulokseen vasta ne (epä)varmuuskertoimet jos siltä tuntuu, jos joka kohdassa on 10% varmuuslisää niin lopputulos voi olla vaikka:
110%*110%*110%*110%*110%=61% "varmuutta" ja siten ~61% lisää hintaa.

Nyt tuli perusteltua tietoa, elikkä poraa mielummin n.20 m syvempi reikä mitä sinulle tarjotaan ,eli minun tapauksessa se 170m reikä  varmaan se hyvä vaihtoehto.

Tuossa taitaa nyt juuri olla niitä varmuuskertoimia toisensa perään, mutta ei siitä  yli syvästä kaivosta tietysti mitään haittaa ole, ainostaan se keventää kukkaroa 600€ mikä ei sinänsä ole iso raha kun ajattelee sen kaivon käyttöikää vaikka nyt minimissään 30v =20€/v.

[Xargo]

Joo on mullakin vähän sellanen käsitys, että Suomessa on tapana varmistella aikalailla mitoituksien kanssa. Esim. EED:lla kun laskee optimoidun kaivon syvyyden niin tulee huomattavasti matalampia kaivoja kuin vaikkapa SULPUn ohjeella. Ero tulee ihan siitä, että EED:n mielestä on ihan ok, että viina menee talvella viitisen astetta pakkasen puolella pahimmillaan.

"Varmuuskertoimissa" ei mielestäni ole sinällään mitään vikaa, mutta vähän vaan ihmetyttää, että miten sitä rahaa löytyy kaivoon jotenkin ikäänkuin eri budjetista kuin rakentamiseen noin muuten. Muutenkaan en ymmärrä monen raksarahankäyttöä. Sama tonni se kaivoon käytetty on kuin mitä valuuttaa käytetään vaikkapa ruokakaupassa.

[juippi]

Joo on mullakin vähän sellanen käsitys, että Suomessa on tapana varmistella aikalailla mitoituksien kanssa. Esim. EED:lla kun laskee optimoidun kaivon syvyyden niin tulee huomattavasti matalampia kaivoja kuin vaikkapa SULPUn ohjeella. Ero tulee ihan siitä, että EED:n mielestä on ihan ok, että viina menee talvella viitisen astetta pakkasen puolella pahimmillaan.

"Varmuuskertoimissa" ei mielestäni ole sinällään mitään vikaa, mutta vähän vaan ihmetyttää, että miten sitä rahaa löytyy kaivoon jotenkin ikäänkuin eri budjetista kuin rakentamiseen noin muuten. Muutenkaan en ymmärrä monen raksarahankäyttöä. Sama tonni se kaivoon käytetty on kuin mitä valuuttaa käytetään vaikkapa ruokakaupassa.

Niin, joku laittaa 600 euroo varmistaakseen tulevaisuuden energian riittävyyden ja toinen laittaa rahan Pollucomeihion tai loggerointiin ym. vastaaviin ja käyttää näihin äärettömän määrän työtunteja (omia tosin). Elämä on valintoja täynnä ja pääasia että on itse tyytyväinen. Ratkaisun tekee jokainen itse.

[Xargo]

Niin, joku laittaa 600 euroo varmistaakseen tulevaisuuden energian riittävyyden ja toinen laittaa rahan Pollucomeihion tai loggerointiin ym. vastaaviin ja käyttää näihin äärettömän määrän työtunteja (omia tosin). Elämä on valintoja täynnä ja pääasia että on itse tyytyväinen. Ratkaisun tekee jokainen itse.

Onhan se tietysti noinkin vaikka eipä noihin loggauskamoihin kuuttasataa ole palanut, mutta se ei varmaan ollutkaan pointti.

Tunteja toki palaa kaikenmaailman säätöihin, mutta jos hyvin käy niin sen minkä mielenkiinnosta säätää, saa sitten sähkölaskussa osittain takaisin. Samaa ei voi sanoa kaikista harrastuksista...

[Roori]

Taulukossa [size=14]korjattuna[/size] näyttäisi tällaiselta:[/u]
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”jukkishki66”      Rak. 1996: Vaaja-talo, Suurelementti      00100 Helsinki

Tomppeli vois kyllä laskea tuo meikkiksen talon näin jälkikäteen kun tuntuu että tuossa exelissä on liikaa varmuuskertoimia...tuli tehtyä tuo homma ihan hiha vakioilla  

Turku@2400L öljyä@200m3@500@@5m3 puita (joka säilyy)@4 Henkee@Pitkästä tavarasta tehty puu+tiili talo@patterit 80% talosta@menovesi max 52C@2 suihkua ei ammetta@

No laitoinpa exeliin ja tämmönen tuli


Puunkulutuksen huijasin pois kun niiden käyttö jatkuu entisellään.
Kaivossani on reilusti mittaa, mutta niin pitikin koska mahdollinen laajennus otettiin poratessa huomioon ja lisäksi tässä kohtaa on kovin rosoista/pehmoista tuo kallio joten siihenkin tuli varmuuskerrointa. Kaivo on siis 156/154m ja 105m olis riittäny Bergheatilla.
Sitten tämä pumppuni teho 7.7kW 50C menovedellä on exelin mielestä osatehoinen ja oma mittaus osoittaa alla olevaa, eli vielä on reilusti tehoreserviä jäljellä (max ed%=60%), menoveden lämpötila tullee ennemmin vastaan kun on nuo patterit.
Kerätty data, kylmin pätkä MLP-aikana, helmikuussa/ 2011:

Koodia: [Valitse]

alin     ylin        käyntiaste%
-12,0       -1,7       2,75       39 %
-15,4       -5,5       2,67       42 %
-11,9       -5,4       2,73       43 %
-14,9       -7,0       2,67       46 %
-19,7       -13,5       2,65       52 %
-24,0       -15,1       2,64       57 %
-23,1       -14,8       2,61       54 %
-18,4       -11,0       2,62       53 %
-17,5       -10,6       2,64       49 %
-21,8       -14,2       2,56       56 %
-22,9       -14,9       2,54       60 %
-22,4       -10,2       2,62       51 %
-14,5       -9,1       2,75       48 %
-15,0       -8,4       2,74       48 %
-18,3       -11,8       2,70       55 %
-19,2       -12,2       2,66       50 %
-15,2       -3,0       2,76       42 %


[jukkishki66]

Kiitos hyvistä neuvoista ,eli pumppu on todettu riittävän tehokaaski ja reikä olisi 170m.Nyt mentiin budejettissa yli mitä olin ajatellut eli euroissa pyörittään 15450 paikeilla, toimitus avaimet käteen periaatteella.

Ollaanko hinnan suhteen oikeilla jäjillä???

[Seagear]

"Varmuuskertoimissa" ei mielestäni ole sinällään mitään vikaa, mutta vähän vaan ihmetyttää, että miten sitä rahaa löytyy kaivoon jotenkin ikäänkuin eri budjetista kuin rakentamiseen noin muuten. Muutenkaan en ymmärrä monen raksarahankäyttöä. Sama tonni se kaivoon käytetty on kuin mitä valuuttaa käytetään vaikkapa ruokakaupassa.

Tätähän minäkin olen monesti yrittänyt painottaa, menee jo kohta jankuttamiseksi. Mutta mitä väliä on esim. jollain 100 €/vuosi vastuskäytöllä tai 30 metriä turhan syvän kaivon teettämisellä jos samaan aikaan häviää vaikkapa 5000 €/vuosi auton arvon alenemiseen joka vuosi uudestaan ja uudestaan?

[Roori]

Kiitos hyvistä neuvoista ,eli pumppu on todettu riittävän tehokaaski ja reikä olisi 170m.Nyt mentiin budejettissa yli mitä olin ajatellut eli euroissa pyörittään 15450 paikeilla, toimitus avaimet käteen periaatteella.

Ollaanko hinnan suhteen oikeilla jäjillä???

Niin aiotko laajentaa tai lopettaa puun polton tjms kun noinkin syvää reikää haluat?
Tuossa tuntuis olevan jo reilusti varmuutta kun meikiksenkin reiässä on 47% lisäys "tarkkaan" syvyyteen, tarvitsisin 105m ja mulla on 154m aktiivisyvyyttä.

[jukkishki66]

Puut on poltettu metsästä, muutama motti on koivua vielä varastossa.
Rakennus oikeutta jäjellä 90m2 ,eli kokonaisala olisi n.255m2.
Ei ole kyllä ajatusta laajennusta ainakaan itse tehdä.Joten jos oikein tulkitsen se 150m olisi ihan riittävä , ja rahaakin jäisi sukan varteen.

[tomppeli]

Tomppeli vois kyllä laskea tuo meikkiksen talon näin jälkikäteen kun tuntuu että tuossa exelissä on liikaa varmuuskertoimia...tuli tehtyä tuo homma ihan hiha vakioilla  

Turku@2400L öljyä@200m3@500@@5m3 puita (joka säilyy)@4 Henkee@Pitkästä tavarasta tehty puu+tiili talo@patterit 80% talosta@menovesi max 52C@2 suihkua ei ammetta@

Puunkulutuksen huijasin pois kun niiden käyttö jatkuu entisellään.
Kaivossani on reilusti mittaa, mutta niin pitikin koska mahdollinen laajennus otettiin poratessa huomioon ja lisäksi tässä kohtaa on kovin rosoista/pehmoista tuo kallio joten siihenkin tuli varmuuskerrointa. Kaivo on siis 156/154m ja 105m olis riittäny Bergheatilla.
Sitten tämä pumppuni teho 7.7kW 50C menovedellä on exelin mielestä osatehoinen ja oma mittaus osoittaa alla olevaa, eli vielä on reilusti tehoreserviä jäljellä (max ed%=60%), menoveden lämpötila tullee ennemmin vastaan kun on nuo patterit.
Kerätty data, kylmin pätkä MLP-aikana, helmikuussa/ 2011:

Ilmeisesti vuorokausilukemia helmikuu 1011.
Laskin noista ylimmän ja alimman perusteella keskilämmön perässä käyntiprosentit.
-6,9 C      39,00%
-10,5 C      42,00%
-8,7 C      43,00%
-11,0 C      46,00%
-16,6 C      52,00%
-19,6 C      57,00%
-19,0 C      54,00%
-14,7 C      53,00%
-14,1 C      49,00%
-18,0 C      56,00%
-18,9 C      60,00%
-16,3 C      51,00%
-11,8 C      48,00%
-11,7 C      48,00%
-15,1 C      55,00%
-15,7 C      50,00%
-7,6 C      42,00%
Tämän perusteella pumppu on reilusti mitoitettu.
Oliko mitoitusperusteena nuo lukemat tuolla ylempänä?
Onko talon lämmön pitävyyttä parannettu tuon öljyn kulutus arvion jälkeen.
Millaiselta vuodelta / vuosilta tuo kulutuslukema on?

Alempana vielä jatkuu:

[tomppeli]

Laitoin 2400 litraa taulukkoon, ilman halkoja.
Jostain toisesta kohdasta löysin myöskin:

Re: Mitoitus öljystä maalämpöön...
Vastaus #2 - 29.04.2008 - 18:37:22
Mitäs foorumi on mieltä:

Kulutus 2300L ja puita n. 5m3 saunassa ja takassa yhteensä/vuosi ja max menovesi 50C yli -25C pakkasilla, erillinen varaaja ajatus 750L.
Pitäskö laittaa teholtaan  7.0kw vai 7.8kw pumppu (tehot arvoilla meno50C/maa0C).
Kun toisaalta täällä etelässä maa on varmaan yli tuon 0C.
Ei taida tommosesta "ylitehosta" olla haittaa tuolla varaajakoolla, vai onko ihan turhaa tuo isompi pumppukoko!

MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo Matti Maalämmittäjä      Patterilämmitystalo      20100 Turku
Tulostuspäivä      30.06.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo 15 600 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            20 400 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            200 m2      19,0      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            500 m3      7,6      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            200 m2      78      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            500 m3      156,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      200 m2      15 600 kWh      78 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      217 m2      4000 kWh      24 400 kWh      112 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )            217 br m2      112 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 7,7 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            2 400 litraa      1,200 €/ltr      2 880 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            20 400 kWh      0,130 €/kWh      2 652 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta            20 400 kWh      0,130 €/kWh      916 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                  0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      20 400 kWh      7 046 kWh      2,90 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      7 046 kWh      916 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      7 046 kWh      916 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            1 964 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            1 736 €      

LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  MÄRKÄ      SAVI      58,0 kWh/m      352 m      0,7 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              154 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            7,4 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            2,90 COP      35 486 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -23C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      5,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      6,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      7,6kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      8,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      9,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      10,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      11,8 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 7,5 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 7,7 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -20,3 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 649 h      30,2%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]      Turku, koko vuosi=4115 AP, tammikuu=667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...

• Saunan lämmittäminen tapahtuu alhaisella hyötysuhteella ja siitä lämpöenergiasta menee varsin suuri osuus "harakoille"!

• Lämpimän veden kulutustottumukset vaikuttavat melkoisesti mitoitukseen.

Jos lämmintä käyttövettä kuluu paljon, jakaantuu se koko vuodelle melko tasaiseti ja silloin talon lämittämisen pakkaskuluksen osuus jää pienemmäksi.
[/list]

• Rakennuksen lämmitysenergiaa 7,6  Wh/m3/Ap/v on varsin pieni kulutuslukema.

En pystyy tähän  paremmin vastaamaan Sinulle!
En löytänyt tarkempia tietoja rakennuksestasi, jotta sen peruteella en kulutusta voinut laskea. Se laskenta on muutoinkin epätarkka, koska tarkkoja seinärakenteiden U -arvoja ei helosti saa.
Oman rakenuukseni osalta laskelma pitää varsin hyvin kutinsa.
Silti edelleenkin totean, että virhemahdollisuuksia on aina tarjolla!