Käyttövesi jakson mittauksia

[saimaanranta]

Kaivon lämpö +7,4c, keruupumpulla kierrätetty 15min.
Kv jakso alku keruun +7,4c  menov. 51,4c  ottoteho 2,37 kw/t
--""--    1/2 v   -"-      +6,8c  -"-       55,1c   -"-        2,67 kw/t
-"-     lopulla    -"-      +6,2c   -"-      58,2c    -"-       2,79 kw/t
Takaisin kaivoon meni +4..+3c neste.
Pumpun teho noilla keruu lämmöillä taitaa olla yli 8,5 kw.....Joten kv-coppikin lähellä kolmea...

[Xargo]

Kaivon lämpö +7,4c, keruupumpulla kierrätetty 15min.
Kv jakso alku keruun +7,4c  menov. 51,4c  ottoteho 2,37 kw/t
--""--    1/2 v   -"-      +6,8c  -"-       55,1c   -"-        2,67 kw/t
-"-     lopulla    -"-      +6,2c   -"-      58,2c    -"-       2,79 kw/t
Takaisin kaivoon meni +4..+3c neste.
Pumpun teho noilla keruu lämmöillä taitaa olla yli 8,5 kw.....Joten kv-coppikin lähellä kolmea...

Onko noissa teholukemissa kiertovesipumput mukana? Jos tuo pelkkä kompuran teho niin Selectin mukaan näyttää jakson lopussa tältä:

Antoteho: 7,54kW
Ottoteho: 2,79kW
COP: 2,7

Vastaavasti jos vaan karusti lasketaan lauhtumispainetta menoveden erotuksen ja nostetaan höyrystymispainetta viinan lämpötilan erotuksen mukaan ja sen mukaan haetaan luvut noille muille toimintapisteille:

Alku:
   Antoteho: 8,07kW
   Ottoteho: 2,44kW
   COP: 3,31

1/2:
   Antoteho: 7,78kW
   Ottoteho: 2,63kW
   COP: 2,96

Jos taas kiertovesipumput oli mukana noissa ottotehoissa niin antotehot eivät ole noin korkeita, koska haarukoin höyrystymispaineen Selectin ilmoittaman ottotehon mukaan ja lauhtumispaine taas tuli presson katkaisurajasta.

[saimaanranta]

Kiertopumput on mukana kulutuksessa. Ajattelin itse pumpun tehon lämmitysjakson (8.5)aikaiseen vertailuun nyt kun keruuneste noin lämmintä. (meno/paluu dt 6,1c, virtaus 0,34l/s =8,67kw) sähköä 1,75kw/t.
Kaivosta nousee +7,5c neste, eikä laske kv-jakson aikana alle 6,2c. Pumppu haukkaa välistä sen 3,2..3,5c.  

[Xargo]

Kiertopumput on mukana kulutuksessa. Ajattelin itse pumpun tehon lämmitysjakson (8.5)aikaiseen vertailuun nyt kun keruuneste noin lämmintä. (meno/paluu dt 6,1c, virtaus 0,34l/s =8,67kw) sähköä 1,75kw/t.
Kaivosta nousee +7,5c neste, eikä laske kv-jakson aikana alle 6,2c. Pumppu haukkaa välistä sen 3,2..3,5c.  

Kiertovesipumpuista taitaa tulla luokkaa 200W. Sen kun ottaa huomioon Selectin ottotehoon niin ei kyllä ole enää tuloksissa mitään järkeä (höyrystymispaine menisi epärealistisen alas). Eli joko Select näyttää väärin tai sitten tuo sun tehomittaus on väärin. Eikös sulla kuitenkin ollu 8kW Diplomat ja siinähän on ZH21K4E-TFD kompura?

Vertailun vuoksi jos laskee Selectillä mun omien painemittausten mukaan, mutta sun litkujen lämpötiloilla niin kv-ajon katkaisuvaihe näyttäisi tältä:

Antoteho: 7,95kW
Ottoteho: 2,82kW
COP:2,81

Tuohon sitten vielä kiertovesipumpuista se 200W päälle niin ottotehon pitäisi olla 3kW luokkaa. Tosin mulla paisuntaventtiili ei ole tehdassäädöillä, joten siitä aiheutuu jonkinmoinen antotehon ja ottotehon nousu kun höyrystymispaine nousee. Antoteho tosin nousee enemmän kuin ottoteho, mutta kyllä ottotehon pitäisi katkaisurajalla olla luokkaa 2,78kW tehdassäädöilläkin (ilman kiertovesipumppuja) mikäli Copelandin omiin spekseihin on luottamista.

Tietenkin jos virtaama ja tarkat lämpötilat on tiedossa niin sitä kautta pääsee kyllä paremmin kiinni antotehoon kuin Selectin kautta. Käyttövesijakson aikainen virtaamahan on eri kuin lämmitysjaksolla, koska käyttövesikierukan virtausvastus on eri kuin lattialämmityksen. Tai voihan se samakin olla teoriassa, mutta aika epätodennäköistä. Eli siis lattialämmityksestä kellotettua virtaamaa ei voi käyttää KV-ajon virtaamana, vaikka kiertovesipumppu olisi samalla nopeudella.

Mutta pääasia varmaan kuitenkin, että litku on lämmintä ja COP korkea. Se nyt kuitenkin taitaa olla selvää. Epäilisin kuitenkin hieman sen sähkömittarin luotettavuutta. Minkäslainen vehje se olikaan? Matias tietää näistä enemmän, mutta eikös se jotenkin niin mennyt, että kaikki mittarit eivät mittaa kolmivaihevirtaa oikein? Cos Phi tms. oli probleeman ydin?

[juippi]

[quote
Mutta pääasia varmaan kuitenkin, että litku on lämmintä ja COP korkea. Se nyt kuitenkin taitaa olla selvää. Epäilisin kuitenkin hieman sen sähkömittarin luotettavuutta. Minkäslainen vehje se olikaan? Matias tietää näistä enemmän, mutta eikös se jotenkin niin mennyt, että kaikki mittarit eivät mittaa kolmivaihevirtaa oikein? Cos Phi tms. oli probleeman ydin?[/quote]

Jos mittarina on kWh-mittari niin lukema pitäisi olla oikein. Jos taasen mitataan esim. pihtiampperimittarilla virta, niin silloin pitäisi tietää myös cos fii ja ottaa se huomioon laskuissa.

[saimaanranta]

Mittari on sähkölaitoksen kwh kiekkomittari, joten näyttänee oikein, sinetitkin on paikallaan. Pumpun kaikki sähköt menee sen läpi. Otin kymmenen kierroksen ajan ja siitä laskien kulutus. Esim. 10r=270sek josta laskien 3600/27*13,3333w/r=1777wattia tunnissa.
Tuo kv-virtaus nopeus on siis pienempi, vaikka luulisi olevan päinvastoin. Taitaa olla vastusta matkalla... Onko tuosta virtausarvosta mitään vertailu dataa? Mihin se asettuu vrt. lämmitysjakson lukemaan.

[juippi]

Mittari on sähkölaitoksen kwh kiekkomittari, joten näyttänee oikein, sinetitkin on paikallaan. Pumpun kaikki sähköt menee sen läpi. Otin kymmenen kierroksen ajan ja siitä laskien kulutus. Esim. 10r=270sek josta laskien 3600/27*13,3333w/r=1777wattia tunnissa.
Tuo kv-virtaus nopeus on siis pienempi, vaikka luulisi olevan päinvastoin. Taitaa olla vastusta matkalla... Onko tuosta virtausarvosta mitään vertailu dataa? Mihin se asettuu vrt. lämmitysjakson lukemaan.

Joo, noin kai sen voi laskea. Yksiköt on sulla hieman pielessä. Mittarin yhden kierroksen aikana kulutetun energian yksikkö kait on Wh/r ja laskemasi laitteiston tehon yksikkö on wattia tai kW. Nykyään on saatavilla kompaktin kokoisia digitaalisia kWh-mittareita joista saa monenlaisia arvoja esim. tehon suoraan näytölle.

[Xargo]

Mittari on sähkölaitoksen kwh kiekkomittari, joten näyttänee oikein, sinetitkin on paikallaan. Pumpun kaikki sähköt menee sen läpi. Otin kymmenen kierroksen ajan ja siitä laskien kulutus. Esim. 10r=270sek josta laskien 3600/27*13,3333w/r=1777wattia tunnissa.
Tuo kv-virtaus nopeus on siis pienempi, vaikka luulisi olevan päinvastoin. Taitaa olla vastusta matkalla... Onko tuosta virtausarvosta mitään vertailu dataa? Mihin se asettuu vrt. lämmitysjakson lukemaan.

Jeps, varmaan se oikein näyttää. Ajattelin, että kyse voisi olla jostain näistä Verkkiksessä myytävistä mittareita tms.

Sulla vissiin ei ole erikseen kytketty vastuksia? Eli 9kW vastuskäyttö ei ole sallittu tai sitten sulakekoko on isompi. Meinaan kun mulla on myös kWh-mittari (digitaalinen tosin) pumpulle, mutta se on kytketty vain kolmelle (kompuralle meneville) vaiheelle. Lisäksi sulaketaulussa on kolme vaihetta, jotka menee sähköt vastuskäytölle + kiertovesipumpuille. Mulla siis mittari mittaa vain kompuran kulutusta. Pyöriikö sulla kiekko MLP:n lepojaksoilla?

kv-virtaamaa voisi arvioida jos tietäisi käyttövesikierukan sisähalkaisijan ja pituuden. Se ei sinäänsä ole yllätys jos kv-virtaama on pienempi koska lattialämmityksessä on kuitenkin monta piiriä rinnan ja putken sisähalkaisija on aika pieni. Tehokkaan lämmönsiirtymisen kannalta piireissä on (tai ainakin pitäisi olla) turbulentti virtausmuoto. Pienellä sisähalkaisijalla tuo onnistuu pienemmällä virtaamalla. Näitä on sitten läjä rinnan, jolloin kokonaisvirtaama on kohtuullisen iso. Käyttövettä tehtäessä kaikki vesi runtataan yhden putken läpi. Tuo putki on oletettavasti halkaisijaltaan isompi kuin lattialämmitysputki, mutta koska näitä ei ole useampaa rinnan niin kokonaisvirtaama on varmaankin pienempi.

Noin olen tuon ymmärtänyt. Riippuu sitten kovasti käyttövesikierukan rakententeesta, paljonko siitä voi puskea vettä läpi. Jonkinlaisen likiarvon sille voi hakea laskemalla käyttöveden aloitusarvon niin alas, että jakson alussa paluuveden lämpötila on sama kuin lämmityskäytössä. Jos dT on suurempi kuin lämmityskäytössä niin virtaama on pienempi. Jos taas dT olisikin pienempi niin kv-virtaama olisi suurempi. Eri paluulämmöillä tehdyt vertailut ei oikein toimi, koska MLP:n antoteho riippuu lauhtumislämpötilasta.

[saimaanranta]

Sulakkeena on 3x20A . On 9 kw mahdollista ja tullut kokeiltuakin. Lämmittää vettä nopsaan, mutta kyllä pyörii mittarissa kiekkokin  
Mittari pyörii taukojenkin aikana, tosin menee hissukseen. Kiertopumppu ja pumpun ohjausvirrat. Kunhan tulee ns. kesäkelit, asetuksista muutos jolla kiertopumppu pyörii minuutin vuorokauden aikana.
Mitä jos varaajassa olisikin tuplana tuo kierukka? Luovuttavaa pintaa enemmän ja virtaus suurempi.Taitaisi kaatua kustannuksiin hyöty, jos tulisi?
Tälläistä saunailta pohdintaa......

[Xargo]

Sulakkeena on 3x20A . On 9 kw mahdollista ja tullut kokeiltuakin. Lämmittää vettä nopsaan, mutta kyllä pyörii mittarissa kiekkokin  
Mittari pyörii taukojenkin aikana, tosin menee hissukseen. Kiertopumppu ja pumpun ohjausvirrat. Kunhan tulee ns. kesäkelit, asetuksista muutos jolla kiertopumppu pyörii minuutin vuorokauden aikana.
Mitä jos varaajassa olisikin tuplana tuo kierukka? Luovuttavaa pintaa enemmän ja virtaus suurempi.Taitaisi kaatua kustannuksiin hyöty, jos tulisi?
Tälläistä saunailta pohdintaa......

Jeps... Mulla sulaketaulussa on tosiaan 6 sulaketta MLP:ta varten ja kWh-mittari mittaa noista kolmea (kompuran vaiheet). Jossain vaiheessa laitetaan vielä yksivaihemittari siihen vaiheeseen, josta tulee kiertovesipumput niin saa kattavan seurannan. Tällä hetkellä tosiaan mittari ei vilku lainkaan lepojaksoilla.

Tuplakierukka ei varmaankaan ole kovin järkevä ratkaisu. Jos suuremapaa virtausta kaipaa niin suurempi putken halkaisija taitaa olla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Jos edelleen kaipaa suurempaa lämmönluovutusalaa niin laittaa pidemmän putken. Jos tuo taas laskee virtaamaa liiaksi niin suurempi halkaisija taas jne...