5v. käyttökokemus öljystä => MLP

[48EL]

Hola, laitan tän tällekkin osastolle kun on Thermian wärkki, löytyy myös saneeraus-osastolta.

Tuli 5v. täyteen Thermialla, yhteissähkönkulutukset / vuosi (mukana kaikki sähkönkäyttö=ILP:t+MLP+valaistus/käyttösähkö):

2007-8:  17700kWh
2008-9:  19500kwh
2009-10: 24000kwh
2010-11: 23800kwh
2011-12: 17500kwh (tänä talvena poltettiin PALJON varaavaa takkaa)

Ylläolevalla kulutuksella on Thermian 6kw kone pyörinyt 5v. aikana:

LP   23740h
LL1   2058h (3 kw lisävastus)
LL2   1062h (6 kw lisävastus)
LV    2986h (käyttöveden lämmitys)

Entinen öljynkulutus olisi ollut 4-5000L löpöä vuodessa.
Käyttökombona/kuluttajina: 4 henkilöä, "rintamamiestalo" rv.1952, n.180m2 lämmintä tilaa kellarissa, 1.krssa ja 2.krssa. Edelläolevien lisäksi vielä lämmin (+18-20C) 40m2 autotalli. Autotallissa ja mörskässä ILP:t, tönön kellarikeroksessa 1500kg painava tuplakiertoinen varaava takka.

Nettoinvetoinnit 2007 n.7000e, koska tontilla oli valmis 120m syvä porakaivo, käytettiin kotitaloustyövähennystä sekä saatiin energiainvestointitukea. Investointi (brutto 11000e) maksanut itsenä takaisin tämän 5v. aikana. Hefner/Herppeeluomaa mukaellen:
Olen ihan hirrrrrrrveenhirrrrrrveen tytyväinen!

[sam68]

Lämmitykseen mennyt n. 50000kW viidessä vuodessa eli 10000kWh per vuosi.
Pahasti alitehoiselta laitteistolta kuullostaisi öljynkulutukseen verrattuna, mutta kuten tuloksista näkyy ei kaikki ole aina niin yksiselitteistä..

[48EL]

Moi,

Aivan kuten mainitsit, laskennassa wärkki mitoitettiin olemassaolevan porakaivon (120m) arvioidun aktiivisyvyyden mukaisesti (100m) jolla pyrittiin estämään kaivon jäätyminen, tämä rajoitti tehon 6kW:n.
Laskennallinen "lämmitysteho" kaavan mukaan riittää -7C ulkolämpötilaan jonka jälkeen tarvitaan "apuja" joko sähkövastuksilla, takalla, ILP:lla tms.
Laskenta osunut aivan "nappiin", kaivo ei jäädy, meno kaivolle pyörii talven kylmimillään -2C / -3C ja paluu siinä nollan hujakoilla. Ja ilman muita apuja alkaa 3kwh:n lisävastus auttaa siinä -7C / -8C lämpötilassa.
Helsingissä kuitenkin pitkien tilastojen mukaan harvemmin on -7C kovempia, pitkiä pakkasjaksoja. Yleensä täällä talvella pyöritään siinä -5C ympärillä. (Nythän on ollut "mukavia" talvia kolme peräkkäin....., sekä pakkasten että ennenkaikkea lumimäärän suhteen).
Itse arvioin meidän käyttösähkön osuudeksi sellaiset 6-8000kWh/vuodessa ja loppu n.15000kWh olisi lämmityksen osuutta?.
Mutta se on siis amatöörin arvio, mistä sait tuon 10000kWh / vuodessa, laskitko jotenkin käyttötuntien ja MLP:n "tehon" kautta??
Olisi näet tosi kiva saada käyttötuntien perusteella oikea sähkönkulutusmäärä investoinnin takaisinmaksuaikaa varten peilatakseni...(kontra arvioitu löpön kulutus...)

t:UU-Watti  

[sam68]

~0,8*kompuran max.teho*käyttötunnit on patteritalossa lähellä totuutta.

[48EL]

Moi,

Oukei, se on aivan riittävä tarkkuus meikälle.

Seuraava tyhymä kyssäri: "Onko tuon meikän ILP:n kompuran max.teho tuo 6kW?", vai onko se joku "lämpöteho" eli siis kompuran ottoteho x hyötysuhde(COP???)??

t: TYHY_MÄ  

p.s kiitos ekasta vastauksesta

pp.s.kiitos jo etukäteen

[sam68]

Yleensä ilmoitetaan antoteho. COPpiin tarvittais saatu energia..
6kW mlp:ssä on 2kW kompura.

[48EL]

OK,

Shiis, kröhöm, 0.8 x 2kw x 23740h = 37984kWh viiden vuoden aikana...

hmmm....

+ 2058h x 3kW = 6174kWh
+ 1062h x 6kW = 6372kWh

pyöreesti se kybädona tsilowahtitunhteja....

mites se lämminvesi???, onkos sen käyttötunnit mukana tossa

LP 23740h ajassa, vai pitääkö ne viä jotenki lisätä ??

Koska jos ton wärkin kokonaiskulutus jää tosiaan noin pieneks niin sehä on: "hirrrrrrrweeenhirrrrrweeen hyvä hankinta", ku toi energiamäärähän tuo "waltaisat" säästöt löpöön verrattuna...

t: HIK!, taitaa olla illalla Karhu-juoman paikka!  

[juippi]

Näistä reippaasti alitehoisista pumpuista on IVT:n osiossa ollut toisenlaisia kokemuksia, eli ovat vieneet omistajiensa mielestä törkeän paljon sähköä.

Mikähän selittää näinkin päinvastaiset käsitykset asiasta.

[Seagear]

~0,8*kompuran max.teho*käyttötunnit on patteritalossa lähellä totuutta.

Meillä tuo kerroin 0,8 täytyy vaihtaa lukuun 1,0 (eli jättää huomioimatta) jos laskee näiden ensimmäisten 5 kk perusteella. Mennään siis yksinkertaisesti kaavalla kompuran maksimiteho x käyttötunnit = kulutus eli 1927h ja 4442 kWh. Vai käytinkö väärää kumpuran maksimitehoa kun laskin 2,3 kW mukaan? Vai onkohan tuossa kulutuksessa kv-pumput mukana? Pumppuna siis DHP-H8.

[justus01]

Näistä reippaasti alitehoisista pumpuista on IVT:n osiossa ollut toisenlaisia kokemuksia, eli ovat vieneet omistajiensa mielestä törkeän paljon sähköä.

Mikähän selittää näinkin päinvastaiset käsitykset asiasta.

Alitehoisen pumpun kanssa voi käydä "huonosti" erityisesti sellaisessa patteritalossa jossa patteriverkosta tarvitsee kohtuullisen kuumaa vettä jo pienillä pakkasilla (eikä ole takkaa tai puita millä voisi pumppua kunnolla avittaa). Matalalämpöisen lattialämmityksen kanssa alimitoitetut järjestelmät todennäköisemmin toimii niin kuin on suunniteltukin.

Laskeskelin, että aloittajan tapauksessa ns. täysitehoisesta järjestelmästä alkaisi olla hyötyä noin 15 vuoden käytön jälkeen verrattuna tuohon nykyiseen systeemiin.

[48EL]

Joo, meillä yksi ja kaksirivisiä levyradiaattoreita (pattereita) joissa n.10v. vanhat termostaatit. Ja kellarikerroksessa on kodinhoito-, puku-, kylpy- ja löylyhuoneessa vesikiertoinen kupariputkilla tehty patterikierrossa oleva lattialämmitys jossa ns. käsisäätöpyörä (tehty v.2000). Alunpitäen mörskässä on ollut vapaakierrolla oleva koksi/puukattila, joka vaihdettu 1965 Jäspi-Mäkisen kaksoispesäkattilaksi Oilon juniorilla (nuo siis heivasin hevokkoon 2007). Vapaakierron lämpöjohtoverkoston putket on roimaa tavaraa, lähtöputkien halkaisija varmaan n. 50mm, pienentyen yläkerran pattereita syöttäviin n.25mm teräsputkiin. Takan muurasin itse, nyt kesällä varmaan putkitutan yhden IV-poistohormin ja asennan keskikerrokseen n.5-600kg kiertoilmatakan. ILP:n sisäyksikkö on kerrosten välisessä portaikossa josta se sysää molempiin kerroksiin.
t: TI-spede  8-)