Nibe maalämpö tulossa

[enttu]

Hei.
Olen ottanut tarjouksia maalämmöstä, avaimet käteen periaatteella.
Nyt 2 vaihtoehtoa, molemmat Nibe 1245-10. Toinen sisältää 200m porausta ja toinen 170m. Hinnat molemmilla tarjouksilla suunnilleen sama.Ja molemmat sisältää samat komponentit,ymmärtääkseni. Kumpikohan olisi järkevämpi ratkaisu? Olen sen verran ulkona näistä jutuista, joten kysyisin apuva paremmilta.
Talo 1967 valmistunut täys tiili yht 264 neliöä josta lämmintä n220.
Nyt öljy ja sitä kulunut 11 vuoden aikana keskiarvolla 3000l/v.
Kiitos jo etukäteen.

[Ihanpihalla]

Jos toinen antaa sulle samaan hintaan 30 metriä syvemmän kaivon, kannattaa se ilman muuta ottaa.

[tomppeli]

Talo 1967 valmistunut täys tiili yht 264 neliöä josta lämmintä n220.
Nyt öljy ja sitä kulunut 11 vuoden aikana keskiarvolla 3000l/v.
Kiitos jo etukäteen.

Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”enttu”      Patterilämmitystalo, NIBE F-1245-10, patterivesi +50C      33100      Tampere
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.       V42.14      Tulostuspäivä      10.05.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  22 100 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            26 100 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            220 m2      22,3      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            550 m3      8,9      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            220 m2      100      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            550 m3      110,5      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      220 m2      22 100 kWh      100 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      238 m2      4000 kWh      30 100 kWh      126 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      238 br m2      126 ET      A luokka
                                          
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle            8,5 kW      tehoisella pumpulla            
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            3 000 litraa      1,250 €/ltr      3 750 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            26 100 kWh      0,125 €/kWh      3 263 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta            24 878 kWh      0,125 €/kWh      1 214 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                  1 223 kWh      0,125 €/kWh      153 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      26 100 kWh      9 711 kWh      2,7 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            87,4%      8 488 kWh      1 061 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      12,6%      1 223 kWh      153 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      9 711 kWh      1 214 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            2 536 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            2 049 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus            MÄRKÄ      SAVI      50,3 kWh/m      519 m      0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      180 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      5,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      28 147 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin       -27C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      6,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      7,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      8,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      10,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      11,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      12,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      13,8 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      10,0 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              8,5 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -18,2 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.             
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            3 071 h      35,1%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana      Tampere-Pirkkala, koko vuosi=4502 AP, tammikuu=734 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Paikkakunta ei tiedossa. Tässä oletuksena Tampere.
Lämmitystarve 8,9 Wh/m3/Ap/v vastaa suunnilleen hyvin tehtyä, n.1970 luvun rakennusta.
NIBE F-1245-10 antaa ulos @+50C vain noin 8,5kW. (http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1245/ sieltä alalehti: Tekniset tiedot Antoteho (B 0 /W 50) ** 8,5 kW)
Pumpun teho ei riitä!
Ehdottomasti kannattaa ottaa se tarjous, jossa samaan hintaan on syvempi porakaivo.

[enttu]

Taisikin käydä nyt niin,että päädynkin IVT greenline he c9 laitteeseen. 175m olisi porausreikä.
Onko minkälainen valinta? Hinnaltaan 5% edukkaampi avaimet käteen.
Näistä vieläkään mitään itse ymmärrä.

[Tuuliska]

Enttu,

minun vinkkini on että vertaile laitteiden vuosihyötysuhteita. Mekin saimme (muiden tarjousten lisäksi) tarjoukset IVT:ltä ja Nibeltä (itse asiassa kahdesta eri kokoisesta  pumpusta), ja Niben vuosihyötysuhteet löivät molemmissa IVT:n – itse asiassa mennen tullen. Vuosihyötysuhdevertailu on mahdollista tietenkin vain sillä edellytyksellä, että energiantarve (+sisälämpötila ja meno- ja paluuveden lämpötila kovilla pakkasilla) on laskettu suunnilleen samoihin molemmissa tarjouksissa, joten ole tarkkana!

[juippi]

Enttu,

minun vinkkini on että vertaile laitteiden vuosihyötysuhteita. Mekin saimme (muiden tarjousten lisäksi) tarjoukset IVT:ltä ja Nibeltä (itse asiassa kahdesta eri kokoisesta  pumpusta), ja Niben vuosihyötysuhteet löivät molemmissa IVT:n – itse asiassa mennen tullen. Vuosihyötysuhdevertailu on mahdollista tietenkin vain sillä edellytyksellä, että energiantarve (+sisälämpötila ja meno- ja paluuveden lämpötila kovilla pakkasilla) on laskettu suunnilleen samoihin molemmissa tarjouksissa, joten ole tarkkana!

Kuinkahan luotettavia tälläiset myyjien laskemat vuosihyötysuhteet oikein mahtavat olla. Itse en ainakaan antanut mitään painoarvoa niille valintaa tehdessäni.

Tuosta Tomppelin laskelmasta näkyy että sinulle tarjottu pumppu olisi osatehoinen. Myyjät mielellään tarjoavat alitehoista järjestelmää painaakseen hinnan alas. Kannattaisiko harkita pykälää isompaa laitetta.

[sailor]

Taisikin käydä nyt niin,että päädynkin IVT greenline he c9 laitteeseen. 175m olisi porausreikä.
Onko minkälainen valinta? Hinnaltaan 5% edukkaampi avaimet käteen.
Näistä vieläkään mitään itse ymmärrä.

IVT on varmaan pumppuna ihan yhtä hyvä kuin Nibekin, mutta IVT:llä on paha tapa alimitoittaa pumput ja porareiät.

IVT:n 175m reikä on  12,5% matalampi reikä kuin Niben 200m tarjouksessa.

Pumppukin on 8-10% tehottomampi kuin Nibellä.

Miksi kukaan maksaisi 5% vähemmän saadakseen 10% vähemmän 

Tuossa käy sillä tavalla että kaivo jäätyy, vastukset huutaa ja isäntää harmittaa, eli ei missään tapauksessa tapauksessa pidä mennä tuohon vipuun.

Lueskele: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.msg9379#msg9379

[Tuuliska]

Mun käsittääkseni myyjä ei laske lämpöpumpun tuottamia ja käyttämiä energiamääriä, vaan pumppumerkkien omat mitoitusohjelmat, jotka nyt ei kai kuitenkaan ihan hatusta repäise niitä lukemia. Omassa valinnassani nämä vuosihyötysuhteet olivat taas suuntaa-antavuudessaan tärkeitä – referenssikohteisiin soittaminen toi niihin vielä jonkinlaista lisäarvoa.  

[tomppeli]

Käytännössä eri pumppumerkkien hyötysuhteet ovat loppujen lopuksi hyvin lähellä toisiaan.
Niissä on yleensä samat kompressori (yleensä COPELAND SCROLL) ja sama kylmäaine.
Joku voi mahdollisesti jonkin verran alimitoittaa lämmönvaihtimet ja expansioventtiilin säädölläkin voidaan saada eroja.
Kyllä se vuositason hyötysuhde eniten riippuu pumpun mitoituksesta.
Alimitoitettu pumppu käyttää sähkövastuksia lämmittämiseen ja se jos mikään laskee vuositason hyötysuhdetta ja siis nostaa vuotuisia käyttökustannuksia. Huomaa myös, että laskelmat tehdään keskimääräiselle talvelle.
Vuoden 2010 lämmitystarve oli paikkakunnasta riippuen noin 30 – 32% suurempi, kuin vuoden 2011. Kumpikaan niistä ei ollut keskiarvovuosi.

Kyllä laskentaohjelmissakin on eroja. Suurin ero syntyy luultavasti siitä, millaiseksi ohjelma määrittää talven "pakkasprofiilin".
Kaikkien ohjelmat eivät myöskään noudata ihan tarkasti paikkakunnan lämmitystarvearvoja.
Sisämaan alueella on aivan erilainen "pakkasprofiili", kuin rannikolla.
Ja mikä on normaalitalvi? Ainakin se on hyvinkin paikkakuntakohtainen.
Sanoisin, että noihin laskelmiin, joita eri pumppukauppiaat tarjoavat on syytä suhtautua aika varauksellisesti.!
Ei niiden perusteella ainakaan voi päätellä, mikä pumppu on paras!

Täällä myöskin varoiteltiin siitä, että varsinkin muutamia pumppumerkkejä kaupitellaan tarkoituksellisesti alimitoitettuina, jotta voitettaisiin tarjouskilpailu!

En tällä kirjoituksellani ainakaan helpota valintaasi!
Haluan silti vielä painottaa sitä, että älä hanki liian pienitehoista laitteistoa.
Koskee myöskin kaivoa. Ei joku toinen merkki voi saada samasta lämpökaivosta enemmän lämpöä irti, kuin joku muu. Maalaisjärki auttaa.

[justus01]

Hei.
Olen ottanut tarjouksia maalämmöstä, avaimet käteen periaatteella.
Nyt 2 vaihtoehtoa, molemmat Nibe 1245-10. Toinen sisältää 200m porausta ja toinen 170m. Hinnat molemmilla tarjouksilla suunnilleen sama.Ja molemmat sisältää samat komponentit,ymmärtääkseni. Kumpikohan olisi järkevämpi ratkaisu?

Neuvottelisin vielä sen verran tuota 200 metristä kaivo kaupitelleen kanssa, että vaihtaisi tuon 1245-10 pumpun 1245-12 pumpuksi.
Hintaero noin 500€, ensimmäisen antoteho 8,5kW jälkimmäisen 11,2kW. Kannattaa myös varmistaa, että tarjoukset sisältää väh. 200 litraisen puskurivaraajan.

Itse en kyllä pidä pientä osatehomitoitus mitenkään erityisen haitallisena (kunhan ei tarvitse yli 50c vettä tehdä). Se tarkoittaa vähän isomman sähkönkulutuksen lisäksi, myös vähän pidempään pumpun elinikää.

[pumputipum]

Enttu,

minun vinkkini on että vertaile laitteiden vuosihyötysuhteita. Mekin saimme (muiden tarjousten lisäksi) tarjoukset IVT:ltä ja Nibeltä (itse asiassa kahdesta eri kokoisesta  pumpusta), ja Niben vuosihyötysuhteet löivät molemmissa IVT:n – itse asiassa mennen tullen. Vuosihyötysuhdevertailu on mahdollista tietenkin vain sillä edellytyksellä, että energiantarve (+sisälämpötila ja meno- ja paluuveden lämpötila kovilla pakkasilla) on laskettu suunnilleen samoihin molemmissa tarjouksissa, joten ole tarkkana!

Hyötysuhteissa saattaa tosiaan olla pieniä eroja, ite valitsin Niben mutta toi hyötysuhde asia oli vaan yhtenä kriteerinä. IVT toisaalta tarjoaa kyllä selvästi paremman takuun 5v vs 2v Nibellä. Jollekkin tämä voi olla tärkeä kriteeri. Toisaalta jos Nibestä tykkää niin voi valita myös Jämän, jossa myyjä saattaa antaa 5v takuun omaan piikkiinsä. Mulla oli oikeestaa noi kolme oli aikas tasapäisinä vaihtoehtoina, mutta porauskaluston koko ja myyjän asiantuntemus ratkaisivat meitin kaupan Niben hyväksi. Asennus nyt kesällä ja saa nyt sit nähä et tuliko tehtyä oikea valinta.  

[justus01]

IVT toisaalta tarjoaa kyllä selvästi paremman takuun 5v vs 2v Nibellä. Jollekkin tämä voi olla tärkeä kriteeri.

IVT:n takuu on vakuutusyhtiön myöntämä vakuutus. Saman asian taitaa ajaa laaja kotivakuutus. Kuluttajansuoja (10v) on sitten se kolmas vaihtoehto, joka ei välttämättä toimi yhtä kivuttomasti/hyvin/vaivattomasti ja itsekin joutuu todennäköisesti kustannuksiin osallistumaan....

[tomppeli]

Hyötysuhteissa saattaa tosiaan olla pieniä eroja, 

Ne hyötysuhde erot ovat tosiaankin pieniä. Pienempiä, kuin esitteet antavat ymmärtää.
Hyötysuhteita ilmoitetaan niin monelle tavalla ja niillä myydään ja ostetaan monia pumppuja.
Joku jopa jättää hyötysuhde -luvuissaan huomioon ottamatta kiertopumputkin.
Pitää myöskin huomata millaisilla lämpötilaolosuhteilla COP on ilmoitettu ( 0/35 ... 0/45 jne.. )
Patterilämmitystalossa kiertovettä tehdään aina huonommalla hyötysuhteella, kuin lattialämmitystalossa.
Vaihtoventtiilikone (= vaihtuvalauhdutteinen) tekee käyttöveden huonommalla hyötysuhteella, kuin lattiaan menevän kiertoveden. ..jne..

Eniten hyötysuhdetta laskee alitehoiseksi mitoitettu pumppu, joka joutuu käyttämään sähkövastuksia lämmittämiseen.
On myöskin joitakin pumppuja, joiden toimintaideologiaan kuuluu tuottaa osa lämmöstä sähkövastuksilla.
On hyvä olla tarkkana esitteen COP -arvoja lukiessaan!

[hannup]

Hyötysuhteissa saattaa tosiaan olla pieniä eroja, 

Ne hyötysuhde erot ovat tosiaankin pieniä. Pienempiä, kuin esitteet antavat ymmärtää.
Hyötysuhteita ilmoitetaan niin monelle tavalla ja niillä myydään ja ostetaan monia pumppuja.
Joku jopa jättää hyötysuhde -luvuissaan huomioon ottamatta kiertopumputkin.
Pitää myöskin huomata millaisilla lämpötilaolosuhteilla COP on ilmoitettu ( 0/35 ... 0/45 jne.. )
Patterilämmitystalossa kiertovettä tehdään aina huonommalla hyötysuhteella, kuin lattialämmitystalossa.
Vaihtoventtiilikone (= vaihtuvalauhdutteinen) tekee käyttöveden huonommalla hyötysuhteella, kuin lattiaan menevän kiertoveden. ..jne..

Eniten hyötysuhdetta laskee alitehoiseksi mitoitettu pumppu, joka joutuu käyttämään sähkövastuksia lämmittämiseen.
On myöskin joitakin pumppuja, joiden toimintaideologiaan kuuluu tuottaa osa lämmöstä sähkövastuksilla.
On hyvä olla tarkkana esitteen COP -arvoja lukiessaan!

Keskustelun avaajan "Enttu":n kannattaisi ottaa tarjouksen vielä Lämpöässästä, kun samoihin hintoihin menee Niben kanssa( ainakin minun saamat tarjoukset). Eipä tarvi puskurivarajaa ja hieman paremmin soveltuu patteritaloon tuon hyötysuhteenkin osalta ja eikös takuukin ole pitempi?

[Raid]

IVT toisaalta tarjoaa kyllä selvästi paremman takuun 5v vs 2v Nibellä. Jollekkin tämä voi olla tärkeä kriteeri.

IVT:n takuu on vakuutusyhtiön myöntämä vakuutus. Saman asian taitaa ajaa laaja kotivakuutus. Kuluttajansuoja (10v) on sitten se kolmas vaihtoehto, joka ei välttämättä toimi yhtä kivuttomasti/hyvin/vaivattomasti ja itsekin joutuu todennäköisesti kustannuksiin osallistumaan....

Muistakaa että lämpöpumppu kuuluu talovakuutukseen, ei irtaimistoon. Omavastuu sen mukainen.
 

[pumputipum]

IVT:n takuu on vakuutusyhtiön myöntämä vakuutus. Saman asian taitaa ajaa laaja kotivakuutus. Kuluttajansuoja (10v) on sitten se kolmas vaihtoehto, joka ei välttämättä toimi yhtä kivuttomasti/hyvin/vaivattomasti ja itsekin joutuu todennäköisesti kustannuksiin osallistumaan....

Mulle kyllä paikallinen ivt diileri kehui takuun olevan tehdastakuu ja ton asian kertoi niin moneen kertaan et ei ollu väärinkäsityskään. Ilmeisesti ivt muuttanu tuota takuukäytöntöään suht hiljan.. No silti pidin nibeä selvästi kiinnostavampana vaihtoehtona..

[Tuuliska]

Tein itse juuri Nibe-kaupat, johon liittyi 2v täystehdastakuu + ko. firman oma 3 vuoden täystakuu. Firma erittäin vakaavarainen, joten en usko, että tulee ihan lähivuosina kaatumaan sikäli kuin tulee.

Ei minullakaan pelkkä hyötysuhde ollut ratkaiseva tekijä, tärkeä kylläkin. Parempi vuosihyötysuhde olisi laskujen mukaan tullut astetta pienemmällä Niben laitteella (lisäsähköstä huolimatta), mutta itse preferoin sitä, että pelkällä ml:llä pärjätään pakkaspäivilläkin. (Kuten myös sitä, että kaivoille kertyy reilusti syvyyttä – Niben normimitoituksilla sitä ei valitettavasti kerry).

Vierailin tässä viime viikolla naapurustossamme rintamamiestalossa, johon oli juuri asennettu IVT:n 10kW:n peli + 150 metrin lämpökaivo (poraussyvyys). Hienosti oli asennettu, isäntä esitteli ylpeänä. Olin tuosta mitoituksesta kaivon osalta lievästi sanoen kauhistunut, mutta pidin tämän kauhistuksen visusti omana tietonani (no joo, nyt jaan kauhistukseni teille...).

[Renoo]

Vierailin tässä viime viikolla naapurustossamme rintamamiestalossa, johon oli juuri asennettu IVT:n 10kW:n peli + 150 metrin lämpökaivo (poraussyvyys). Hienosti oli asennettu, isäntä esitteli ylpeänä. Olin tuosta mitoituksesta kaivon osalta lievästi sanoen kauhistunut, mutta pidin tämän kauhistuksen visusti omana tietonani (no joo, nyt jaan kauhistukseni teille...).

Meillä on 9,9kW laite ja 150m kaivo (aktiivisyvyys) ja nämä toimivat todella hienosti yhteen, ei lähellekkään jäätymistä kaivo, meillä tuli viime talvena kylmimmillään 3-4 asteista liuosta pumpulle. Tämähän johtuu siitä, että ylimitoitettu pumppu pyörii vähän. Jos tuo 10kW pumppu pyörii 24/7 niin tottakai kaivo menee kylmäksi, mutta ei se ole niin yksioikoista, varsinkaan kun ei ole tiedossa tuo mitoitus.

[Make_K]

Vierailin tässä viime viikolla naapurustossamme rintamamiestalossa, johon oli juuri asennettu IVT:n 10kW:n peli + 150 metrin lämpökaivo (poraussyvyys). Hienosti oli asennettu, isäntä esitteli ylpeänä. Olin tuosta mitoituksesta kaivon osalta lievästi sanoen kauhistunut, mutta pidin tämän kauhistuksen visusti omana tietonani (no joo, nyt jaan kauhistukseni teille...).

Meillä on 9,9kW laite ja 150m kaivo (aktiivisyvyys) ja nämä toimivat todella hienosti yhteen, ei lähellekkään jäätymistä kaivo, meillä tuli viime talvena kylmimmillään 3-4 asteista liuosta pumpulle. Tämähän johtuu siitä, että ylimitoitettu pumppu pyörii vähän. Jos tuo 10kW pumppu pyörii 24/7 niin tottakai kaivo menee kylmäksi, mutta ei se ole niin yksioikoista, varsinkaan kun ei ole tiedossa tuo mitoitus.

Tuuliska kertoi käyneensä rintamamiestalossa. Veikkaisin olevan pikkusen enemmän energiatarve kuin sinun A-luokan energia talossa joka on ilmeisesti aika uusi.