Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Takan hyöty lattialämmitystalossa  (Luettu 33798 kertaa)

Poissa Jim

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Ta161hum2 (1,5kr)+Var20hum2 (pl) Nibe 1245(8) 180m
Re: Takan hyöty lattialämmitystalossa
« Vastaus #40 : 16.12.11 - klo:08:41 »
Lainaus
Lainaus
Meillä on 115m2+60m2 puolilämmin Lahden tienoilla ja maalämpöpumpun kulutus viimeaikoina myös 17-20kwh/vrk.
Vuosikulutus meillä 4000-4500kwh:n välillä. :)

Kun ilmoitatte noita maalämpöpumpun vrk kulutuksia niin ilmeisesti mittarista saatu luku; onko siinä mukana mlp:n käyttövedenkin lämmitys, eikä pelkästään talon lämmitys?

Kun pääsen tästä vautiin niin kirjaan kyllä tiedonkerjuuketjuun kaikki tietoni. Itselläni on oma ryhmäkeskus ja oma kwh mittari pumppua varten. Eli lämpö ja lämminvesi mukana.  Yritän seurata myös keskuksen päämittaria jatkossa että saisin jollain aikaviiveellä vertailutietoa siitä kuinka paljon (toivottavasti) lämmitysjärjestelmän vaihdon myötä kokonaiskulutus suunnilleen tippuu. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Yritän joulun aikana kirjailla myös hankintakokemukseni uusia maalämpöilijöitä varten. Kokemukset kun olivat aika avartavia :o
Käytä puuta. Toimi ilmaston puolesta.

Poissa Ipe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Takan hyöty lattialämmitystalossa
« Vastaus #41 : 10.01.12 - klo:03:32 »
[/quote]
Terve,
tätä olen itsekin pähkäillyt. Patteritalo ja termariventtiilit (Ohi aiheen tältäosin).
Alakerrassa on varaava takka ja yläkerrassa kiertoilmasellainen. Olen säätänyt menoveden mahdollisimman alas ja termostaatit on täysin auki.

Nyt pohdinnassa ollut, että kumpi olisi järkevämpää esim. huippupakkasilla takkaa lämmittäessä; rajoittaa kiertoa termostaattiventtiileillä, jolloin minun aivotuksieni mukaan kompuran säästö tulisi siitä, että asteminuutit rullaisivat nopeammin nollaan paluuveden kiertäessä lämpimämpänä takaisin. Vaiko lisäämällä huoneanturin, jolloin menoveden lämmöt tippuisivat takan teettämän ylilämmön seurauksena ja taas pääsisi kompura helpommalla.

En käytä takkoja lämmitysmielessä, vaan sillon lämmitetään kun huvittaa (tai emäntää paleltaa). Torppaa pidetään asumislämpöisenä maalämmöllä.

Kumpaa tapaa siis suosittelette ylilämmön hyödyntämiseksi:
Rajoitettu kierto termostaateilla, vai huoneanturin asentamista?[/quote]


Nyt kun patteritalostakin joku puhui, niin puhun minäkin.  ::)

Meillä on vaihtoventtiilikone asennettuna kiinteällä lauhdutuksella, ja varaajan kyljessä on Oumannin EH-800 mikä hoitaa shunttauksen.

Takan ympäristön lähimmät patterit (2kpl) on termostaateilla "rajoitettu", muut täysin auki. Älkää kysykö miksi.  :D

Sitten on sisälämpötila-anturi (virittelin ihan itse NTC10 termistorin kojerasiaan) ja kytkin Oumanniin. Toimii loistavasti, ja näyttää jopa oikein.

Oon seurannu siitä Oumannista että kuinka käyttäytyy kun lämmittää takkaa. Seurauksena se pudottaa pattereille menevän veden lämpötilaa 4-8 astetta, riippuen poltettujen klapien määrästä ja ulkolämpötilasta. Sitten se pikkuhiljaa nostaa menoveden lämpöä kun takka viilenee. Tuo Oumanni on siinä mielessä fiksu, että se lämpökäyrä säätyy edelleen ulkolämpötilan mukaan, mutta se ottaa huoneanturin huomioon, ja kompensoi kiertävän veden lämpötilaa sen mukaan. Sen mittauksista näkee suoraan "menovesi säätökäyrän mukaan" ja "huonekompensoinnin vaikutus menoveden lämpötilaan".

Tämän lisäksi on ILP, suunnattuna siten että se puhaltaa takan ohi, ja kierrättää takan lämpöä. ILP ei lämmitä, se on vain puhalluksella. Eli takka+ILP toimivat "puhallinkonvektorina". Tämä auttaa todella paljon pitämään lämmön tasaisempana kämpässä, eikä takan edessäkään oo kuuma ku saunassa. ILP ei pelkällä puhalluksella vie sähköäkään (puhallus kakkosella) ku 14W. Siinä on oma kulutusmittari.

En osaa sanoa paljonko tuo takan polttelu vaikuttaa sähkönkulutukseen, pumpun käyntiin tms. Reilu puoli vuotta vasta maalämmöllä.

Mä tykkään jostain syystä tuosta polttopuiden kanniskelusta ja takan lämmittämisestä, mutta en minäkään sitä säästösyistä lähtisi tekemään. Se on vaan mukavaa.

Ipe