Mielenkiintoinen tuo Porvoon kaupungin kahden ympäristöpuolen ihmisen tekemä mielipidekirjoitus. Onneksi on kovin poikkeuksellinen tapaus.
Kyse voi olla kahdesta tai useammasta eri syystä:
Ensinnäkin porauspaikalta on päässyt öljypohjaisia aineita (kompressorin dieselöljy, porauslaitteiston hydrauliikkaöljy tms.) porareikiin tai niiden läheisyyteen.
Toiseksi porareikiin ei ole ehkä laitettu heti tai kunnolla maaputkia, jotka estäisivät pintavesien ja mahdollisesti niissä olevien liuottimien pääsyn lämpökaivoihin.
Kolmanneksi poraus ja uudet lämpökaivot ovat voineet pistää pohjavedet liikkeelle kallion ruhjeissa, jolloin rauta, mangaani ja suola ovat päässeet naapurin juomaveteen. Suolainen, rautainen tai mangaaninen pohjavesi ei ole mikään tavattomuus. Naapurilla saattaa olla vaikkapa 40 metriä syvä porakaivo, joka on ammentanut sen kaivon tienoon makeaa ja hyvää pohjavettä. Kun lähistölle porataan paljon syvempiä lämpökaivoja, porausvaiheessa pohjaveden paine nousee ja virtaukset muuttuvat. Silloin muualla olevaa juomavedeksi kelpaamatonta pohjavettä voi siirtyä naapurin vesikaivon imualueelle.
Neljänneksi, keruunestettä on varmaan vuotanut tai valunut pohjaveteen. Keruuputki tai tai sen liitos on voinut vuotaa tai sitten on putken täyttövaiheessa on vahingossa lorautettu ohi tai liikaa.
Itse tapaus on mielenkiintoinen. Mutta yhtä mielenkiintoista on se, miksi Sähköturvallisuuden edistämiskeskus tuo asian selkeästi esille. STEKin
jäsenistö saa paljolti leipänsä sähköurakoinnista. Maalämmön yleistyminen vaikuttaa osaan sen jäsenistöä, koska suorien sähkölämmitysratkaisujen asennukset vähenevät.
Hesari mielipidejuttu loppuu näin: "Mielestämme tarvitaan lisää tutkimusta ja selvitystä pohjavedelle aiheutuvien vaikutusten selvittämiseksi sekä valtakunnallista ohjeistusta menettelytavoista. Turvallisesti toteutettuna maalämpö on erinomainen energiaratkaisu." Tuohon on helppo yhtyä.
