NIBE F1226 + 160m porakaivo

[Raksu]

Olen aloittelemassa taloprojektia keväällä.
Talo tulee olemaan puolitoistakerroksinen 159m2 pohjanmaalla.

Maalämpö on ollut alusta asti mielessä, yllätyksenä tuli kuitenkin tiedon saatavuus.

Viime aikoina ole pyöritellyt Thermia / Lämpöässä / Nibe vaihtoehtoja.
LVI urakoitsijalla on pitkä kokemus Nibestä, joten se alkaa tuntua järkevältä vaihtoehdolta. Ainakin tuki olisi lähellä...

Niben F1226 11kW malli olisi nyt tyrkyllä. Mutta onko se sopivin Niben valikoimasta...

1. 5 henkinen perhe eli veden kulutus on..... runsasta
2. LTO Wallox Digit2 SE ja maaviileän hyödyntäminen mielessä
3. Kaivoksi määritelty 160m

Saako näillä palikoilla järkevän ja toimivan ratkaisun  :-/

[Roori]

Roisin kokonen tuo 11kw 159m2 uuteen taloon...noilla lähtöarvoilla.
Vai oliko siinä kaikki siinä 159m2:ssä, vai laajennatko joskus?
Lattialämpö kumminkin tulossa?

Kuulostais tuo 8koko jo täysteholta!
Onko tullut Lässältä tuo suuruus?

[Ihanpihalla]

Talo tulee olemaan puolitoistakerroksinen 159m2 pohjanmaalla.
Niben F1226 11kW malli olisi nyt tyrkyllä. Mutta onko se sopivin Niben valikoimasta...

Meille mitoitettiin sama, mutta 6kW:n pumppu 20 neliötä pienempään uudisrakennukseen.

[Raksu]

Huoneistoala 159m2, kerrosala 177m2.
Lattialämmitys selä ylä- että alakertaan.
Ei laajennutarpeita.

Autotalli + 2 auton katos + varasto 80m2, mutta käyttö sen verran harvinaista että laitan autotalliin sähköpatterit, joten voin päästää tilan kylmäksi. Pari pientä varastoa myös sähköllä plussan puolelle.
Ei juoksevaa vettä eli vain sähköt vedetään autotalliin...

Kieltämättä 11kW tuntuu isolta mutte seuraava olisi sitten 8kW jota on täällä päin laitettu pienempiin yksikerroksisiin taloihin...

Lämpöässä valitsi 10.5kW vehkeen. Thermialta en ole kysynyt.

Ajatus olisi kuitekin että sähköllä taloa ei lämmitetteisi eli vastus olisi vain hätävara. Eikös silloin pumppu pitäisi olla isohko ?

[Ihanpihalla]

Huoneistoala 159m2, kerrosala 177m2.
Autotalli + 2 auton katos + varasto 80m2, mutta käyttö sen verran harvinaista että laitan autotalliin sähköpatterit, joten voin päästää tilan kylmäksi. Pari pientä varastoa myös sähköllä plussan puolelle.
Ei juoksevaa vettä eli vain sähköt vedetään autotalliin...

Kieltämättä 11kW tuntuu isolta mutte seuraava olisi sitten 8kW jota on täällä päin laitettu pienempiin yksikerroksisiin taloihin...

Lämpöässä valitsi 10.5kW vehkeen. Thermialta en ole kysynyt.

Ajatus olisi kuitekin että sähköllä taloa ei lämmitetteisi eli vastus olisi vain hätävara. Eikös silloin pumppu pitäisi olla isohko ?

Ehkä tuo varasto on laskettu lämmitettäväksi myös mlp:llä?
Liian isolla pumpulla tulee ongelmia, kun käyntijaksot lyhyitä. Näin meille vakuutettiin.

[mtalo]

Mulle mitoitettiin muistaakseni reilu 7kW huoneistoalalle 150m2 + puolilämmin korkeahko ulkorakennus 65m2. Olisivat tarjonneet 8kW pumpun tuohon ja 550m pintakeruuputkistoa. Taloon tuli kuitenkin yläkertavaraus, johon voi tulla 130m2 huoneistoalaa lisää. Tälle määrälle sitten laskivat 12kW pumpun ja 650m keruuputkistoa. En halunnut ottaa ylisuurta, koska tod näk. ensimmäiseen 10 vuoteen ei yläkertaa rakenneta. Päädyin kompromissiin ja otin 10kW ja 800m keruuputkiston. Muistaakseni laskivat tuolla 10kW:lla tarvittavan 100€ edestä lisäsähköä, kun yläkertakin lämpimillä. Tosin taloon taisi tulla paremmat eristeet kuin oli alunperin suunniteltu.

Nyt on yläkerrasta 20m2 lämpimänä, joten huoneistoala on 170m2 ja ulkorakennuksessa puolilämmintä 65m2. Vielä ei ole sähkövastusta tarvinnut kuin legionellan tappoon. Kerran kone olisi halunnut ottaa vastukset käyttöön, mutta estin sen. Tällöin oli juuri pakkanen äkisti kiristynyt -20C ja nostin samalla talon lämpötilaa. Tällöin joutui vähän paiskmaan hommia, että sai laatan lämpenemään.

Toisaalta aivan sama, kuinka paljon tarvii vastuksia, kunhan kokonaishyötysuhde pysyy hyvänä. Itsellä ainakin tämä pakkaa usein unohtumaan. Tyypillinen ilmalämpöpumppukannattaja puhuu suu vaahdossa, kuinka pumppu pyörii vielä -20C pakkasilla. Ei vain tunnu tajuavan, että hyötysuhde taitaa olla luokkaa 1 tai vähemmän.

[hoohöö]

Lainaus;

Huoneistoala 159m2, kerrosala 177m2.
Lattialämmitys selä ylä- että alakertaan.
Ei laajennutarpeita.

Autotalli + 2 auton katos + varasto 80m2, mutta käyttö sen verran harvinaista että laitan autotalliin sähköpatterit, joten voin päästää tilan kylmäksi. Pari pientä varastoa myös sähköllä plussan puolelle.
Ei juoksevaa vettä eli vain sähköt vedetään autotalliin...

Kieltämättä 11kW tuntuu isolta mutte seuraava olisi sitten 8kW jota on täällä päin laitettu pienempiin yksikerroksisiin taloihin...



Minulla on 217m2 huoneistoala 1,5 kerroksessa pohjoispohjanmaalla ja minulle yhtä lukuunottamatta kaikissa saamissani tarjouksissa ehdotettiin 8kw konetta (yksi ruotsalais-merkin edustaja pisti heti alussa 10kw koneen ehdolle), kolmen toimijan kanssa sitten jatkoin keskustelua ja kaikissa kolmessa lopputulema oli 10kw, periaatteessa tuossa on hieman varoja siltä varalta että joskus vaihdan ilmanvaihtokoneeni joka nyt siis on ilto440 control (sähkövastusversio) vesipatteri IV- koneeseen. Eli nykysetupissa 8kw voisi olla riittävä.

Minulla siis on nibe 1145-10 ja ainakaan USB logejen perusteella masiina ei tarvinnut vastuksia -22 asteen pakkasilla mikä on kovin pakkanen härvelilleni tähän mennessä.

[juntti]

Huoneistoala 159m2, kerrosala 177m2.
Lattialämmitys selä ylä- että alakertaan.
Ei laajennutarpeita.

Kieltämättä 11kW tuntuu isolta mutte seuraava olisi sitten 8kW jota on täällä päin laitettu pienempiin yksikerroksisiin taloihin...

No on kyllä kummallista mitoitusta. Täällä 6kW pumppu huoneistoala 148m2, kerrosala 167m2 ja hyvin tuntuu riittävän. 8kW luulisi riittävän varmasti myös sinulle. 11kW on kyllä ihan pahissti liian tehokas.

[Ihanpihalla]

Täällä 6kW pumppu huoneistoala 148m2, kerrosala 167m2 ja hyvin tuntuu riittävän.

Kiinostaisi tietää, onko sulla kaivo ja minkä pituinen? Meillä ongelmana kaivon syvyys, kun tuntuu, että vähän jokainen toimittaja suosittelee ihan eri syvyistä kaivoa.

[juntti]

Kiinostaisi tietää, onko sulla kaivo ja minkä pituinen? Meillä ongelmana kaivon syvyys, kun tuntuu, että vähän jokainen toimittaja suosittelee ihan eri syvyistä kaivoa.

Ei ole kaivoa, 385 metriä maapiiriä savimaassa.

[Raksu]

Otin sitten suoraan yhteyttä Nibe:lle. Täytyy myöntää että hyvää oli palvelu.

Karkeasti laskettuna neiliöiden / kuutioiden mukaan ja se että talo tulee 2010 rakennusmääräsyten mukaisesti ehdotus oli seuraava:

Nibe 1226 - 8kW
Nibe 1245 - 6kW ( 125m aktiivi syvyyttä pitäisi riittää, mutta syvemmästä ei ole haittaa )

1226 malli olisi uusin mutta karsittu versio.
1245 tuo mukanaan paremman hyötysuhteen ja esim viikonloppuautomatiikan sekä paremmat laajennusmahdollissudet.

Ja pitäähän joka jätkän pumpussa oli värinäyttö  

Nyt sitten alkaa epäilyttää että 6kW on liian pieni  :-?
No pointti oli kuitenkin että maalämpöpummpua ei kannata tieten tahdoin ylimitoittaa...

[hoohöö]

Kyllä sitä aina liian kanssa pärjää, 6kw ja 8kw pumpun hintaerohan ei ole suuri mutta kaivosta tulee lisäkuluja jos se mitotetaan 8kw pumpulle, tosin talon energian tarvehan sen kaivon mitotuksen taitaa määrätä mutta varmaan 8kw pumpulle silti pitäs tehdä syvempi kaivo kuin 6kw, joku foorimun asiantuntija voisi tuohon tietää vastauksen?

Asennusohjeen perusteella näyttäs että tuossa 1226:ssa on eri kiertovesipumput kuin 1145/1245:ssa ja 1226:ssa pumppuja ei voi säätää valikosta vaan pumpuissa on kytkimet josta säätö tehdään, tarkoittaa sitä että laitteesta pitää käyttää etupaneli ja suojapelti pois kun haluaa kiertopumppujen tehoa säätää.

[sailor]

Kyllä sitä aina liian kanssa pärjää, 6kw ja 8kw pumpun hintaerohan ei ole suuri mutta kaivosta tulee lisäkuluja jos se mitotetaan 8kw pumpulle, tosin talon energian tarvehan sen kaivon mitotuksen taitaa määrätä mutta varmaan 8kw pumpulle silti pitäs tehdä syvempi kaivo kuin 6kw, joku foorimun asiantuntija voisi tuohon tietää vastauksen?

En ole asiantuntija, mutta jonkun ohjeen mukaan minullakin pitäisi olla kaksi kaivoa yhden sijaan. Kyllä se kaivo on naimisissa sen lämmöntarpeen, eikä reiän syvyyden kanssa. Isompi pumppu tietysti imaisee hetkellisesti enemmän lämpöä kaivosta, mutta vastaavasti huilaa sitten välillä.

Kaverilla on 8kW (10kW 0/35) Nibe ja kaivossa mallia LÄ kolmiputkinen keruuputkisto. Ehkäpä sekin maksaa itsensä joskus takaisin parempana lämmönsiirtymisenä käyntijakson aikana?

Itse ottaisin nyttemmmin joko tämän kolmiputkisen tai Ekowell tyyppisen 4-putkisen kaivon. Se vielä erottimilla, jotka siirtävät putket lähelle kalliota pois toisistaan.

En näe kuinka lattiaan varaavassa järjestelmässä 2kW:n ero voi tuoda pätkäkäyntiongelmia. Minä varoisin varsinkin MOT-ohjelman jälkeen visusti kaikkia osatehokaupustelijoita. Reikäkin kannattaa suoraan porata 10-20m syvemmäksi kuin myyjä ehdottaa. Tiedä mitä jääkausia tässä vielä kärsitään.

[Roori]

Kyllä sitä aina liian kanssa pärjää, 6kw ja 8kw pumpun hintaerohan ei ole suuri mutta kaivosta tulee lisäkuluja jos se mitotetaan 8kw pumpulle, tosin talon energian tarvehan sen kaivon mitotuksen taitaa määrätä mutta varmaan 8kw pumpulle silti pitäs tehdä syvempi kaivo kuin 6kw, joku foorimun asiantuntija voisi tuohon tietää vastauksen?

Asennusohjeen perusteella näyttäs että tuossa 1226:ssa on eri kiertovesipumput kuin 1145/1245:ssa ja 1226:ssa pumppuja ei voi säätää valikosta vaan pumpuissa on kytkimet josta säätö tehdään, tarkoittaa sitä että laitteesta pitää käyttää etupaneli ja suojapelti pois kun haluaa kiertopumppujen tehoa säätää.

Liika liikaa on kyllä liikaa ....mutta on se 11kw jo taittu ampua alas...
Vertailuksi 20MWh/a ominaisvuosikulutuksisen 20v vanhan talon (200m2/500m3+patterit +44C meno) MLP on viimepäivinä (-15C) kulutellut 50%*8,7kW keskitehoo=4,35kW. Ja LTO vaatimaton kuutio , pätkäkäyvä näilla keleillä, ehkä 40% vuosihyöty.

Kaivon syvyys energiakulutuksen mukaan eikä pumpun tehon.

6kW en ehkä kanssa ostais, 8kW olis valintani. Ja saahan siihen puskurivaraajan (100-200L) jos alkaa liikaa pätkäkäymään (tuskin tarpeellista).
Ei noita kiertovesipumppuja tarvitse säädellä kun kannet on suljettu, ei sillä ole merkitystä. Älykkäämmin varmaan tuo **45 loppuinen varmaan on, vikaherkkyydestä suuntaan tai toiseen ei vielä tietoa, mutta tuskin onkelma, on se nibe noita pumppuja kumminkin useamman tehnyt.

[commo73]

Olen aloittelemassa taloprojektia keväällä.
Talo tulee olemaan puolitoistakerroksinen 159m2 pohjanmaalla.

Maalämpö on ollut alusta asti mielessä, yllätyksenä tuli kuitenkin tiedon saatavuus.

Viime aikoina ole pyöritellyt Thermia / Lämpöässä / Nibe vaihtoehtoja.
LVI urakoitsijalla on pitkä kokemus Nibestä, joten se alkaa tuntua järkevältä vaihtoehdolta. Ainakin tuki olisi lähellä...

Niben F1226 11kW malli olisi nyt tyrkyllä. Mutta onko se sopivin Niben valikoimasta...

1. 5 henkinen perhe eli veden kulutus on..... runsasta
2. LTO Wallox Digit2 SE ja maaviileän hyödyntäminen mielessä
3. Kaivoksi määritelty 160m

Saako näillä palikoilla järkevän ja toimivan ratkaisun  :-/

Oma valinta sinun lähtötiedoilla olisi 8kW pumppu ja 160m-180m kaivoa riipuen maaosuudesta.

[hoohöö]

Juu 8kw olisi minunkun valinta ja jos veden kulutus runsasta kuten meillä (15m3 kuukaudessa) niin valitsisin erillisen VPB- varaajan, joko 300 tai 500:nen (meillä siis yhdistelmä 1145-10 ja VPB-300, ja kyllä meillä on skidit jo muutamaan kertaan saanut lämpimän veden varaajasta loppumaan kun kahdesta hanasta samaan aikaan vettä pudottavat tulemaan, kylpysessiot tosin ko. tapauksissa olleet jokseenkin pitkiä ja vettä laskeneet miltei yhtäsoittoa eli ei ole pumppu ehtinyt samaan tahtiin vettä lämmittämään vaikka minulla onkin 100% priorisointi käyttövedelle ja 10kw pumppu).
Toki erillinen varaaja+pumppu on kalliimpi kuin tuommonen integroitu systeemi ja vaatii asentajaltakin hieman enemmän aikaa ja vaivaa joten asiaa kannattaa puntaroida tarkoin, niin ja lattiapinta-alaakin vie enemmän.
Minä maksoin nibe 1145-10 + VPB-300 yhteensä 6750€, VPB-500:sen kanssa olisi ollut muistaakseni 500€ enemmän.

[Raksu]

Joo, mitä tuossa töiden lomassa ehti mietti asiaa niin 8kW alkoi tuntua järkevältä.

Sain Nibelta laskelman ja jotenkin tuntuu 6kW pieneksi jäävän.
Onhan tuossa esim 28kWh sähkövastuksen käyttöä.. ja sitähän ei tueta ellei ole ihan pakko.



Lämpöisen veden käyttö on vielä kysymysmerkki.

Voi olla että lisävaraajan käyttö olisi perusteltua, mutta se pitäisi saada sitten lämpenemään ilman sähkövastusta.

Noh, sotasuunnittelma voisi olla tälläinen.
Vaihdan pumpuksi F1245-8 ilman lisävaraajaa + kaivona saa olla tässä vaiheessa 160m.

Rakennuslupakuvat ja energialaskelmat puuttuvat, mutta niiden valmistuttua, lasketan tehontarpeen uudestaan Nibe:llä.

Ymmärsin että lisävaraajan lisääminen ei ole iso juttu jälkeenpäinkään.

[hoohöö]

Lainayus;
Vaihdan pumpuksi F1245-8 ilman lisävaraajaa + kaivona saa olla tässä vaiheessa 160m.

Rakennuslupakuvat ja energialaskelmat puuttuvat, mutta niiden valmistuttua, lasketan tehontarpeen uudestaan Nibe:llä.

Ymmärsin että lisävaraajan lisääminen ei ole iso juttu jälkeenpäinkään

VPB-300 varaaja lämmitetään maalämpöpumpun lämmittämällä vedellä, ei sähköllä, MLP 1145 ei siis sisällä lainkaan käyttövesivaraajaa kuten 1245 vaan tarvitsee kaverikseen erillisen varaajan.
 
Jos tuohon 1245:seen jälkikäteen haluat lisätä varaajan kaveriksi niin se on sitten oltava semmonen sähkövastuksella lämpenevä malli (kuten suorasähkölämmitteisissä taloissa), toki semmonen on helppo lisätä jälkikäteen jos tilaa on ja ei sen sähkönkulutus kovin iso olisi koska se vaan kaverina siinä lämmittää maalämpöpumpun jo ainakin osittain lämmittämää vettä.

[Roori]

Jos tuohon 1245:seen jälkikäteen haluat lisätä varaajan kaveriksi niin se on sitten oltava semmonen sähkövastuksella lämpenevä malli (kuten suorasähkölämmitteisissä taloissa), toki semmonen on helppo lisätä jälkikäteen jos tilaa on ja ei sen sähkönkulutus kovin iso olisi koska se vaan kaverina siinä lämmittää maalämpöpumpun jo ainakin osittain lämmittämää vettä.

Tuohon lisävaraajan laittoon kyllä löytyy monta kytkentävaihtoehtoa, ettei se mikään sähkövaraaja tarvitse olla. Kytkentä riippuu siitä mitä sen haluttais tekevän, tasaavan menovettä vai lisätä LKV kapasiteettia.

[Raksu]

Mikäli tuolle lisävaraajalle tulee tarvetta, kuinka se olisi järkevintä toteuttaa.
VPB sarja on liian iso, tilavuudeltaaan.
VPA sarjassa 200/70 olisi koon puolesta OK.

Mutta kuinkas toiminta? (sähköllä ei vettä lämmitetä)
Lämmittääkö pumppu vettä joka vain varastoidaan erilllisvaraajaan.
Vai lämmittääkö pumppu sekä erillisvaraajaa että integroitua varaajaa.

Joka tapauksessa ei tämä oikein energiatehokkaalta tunnu...

Niin ja se merkki, kyllä kovasti jokainen omaansa kehuu eli vesi ja talo lämpee.
Ne joilla tekniikka oli pettänyt hakkuivat omaansa sitten estoitta. Kaikille kolmelle merkille oli näin käynyt ( Thermia, Lämpöässä, Nibe )

Hauskin kommentti tuli tänään:
Mitä enemmän maalämpöpumppuja miettii sitä varvemmin päätyy Lämpöässään. Ilmeisesti kiva nimi helpottaa päätöksen tekoa  

Noh, omalta osalta Nibellä mennään:
Nibe 1245 8kW ja kaivo 160m.
Pumpun koko ja kaivon syvyys tarkennetaan energialaskelmien jälkeen.
Kahden kerroksen lattialämmitys ilman puskurivaraajaa.

[kimmo-k]

Huoneistoala 159m2, kerrosala 177m2.
Lattialämmitys selä ylä- että alakertaan.
Ei laajennutarpeita.

Autotalli + 2 auton katos + varasto 80m2, mutta käyttö sen verran harvinaista että laitan autotalliin sähköpatterit, joten voin päästää tilan kylmäksi. Pari pientä varastoa myös sähköllä plussan puolelle.
Ei juoksevaa vettä eli vain sähköt vedetään autotalliin...

Älä nyt hulluttele, talliin ja varastoon vesiputket lattiaan tietysti, saat jakotukista pois jos tarvitsee, ne sähköpatterit tulee viemään niin paljon sähköä että tulee suru puseroon...

Minulla Nibe 1240-6 eli 6kW ja kerrosalaa 202m2, josta 30m2 talli ja tallista siis lattialämmitys, pidän siellä n. 10C.

Porakaivossa aktiivisyvyyttä 161m, ei ole tarvinnut sähkövastukseen turvautua vaikka kovia pakkasia on ollut.

Talli on myös eristetty kohtuu normaalisti.

[Raksu]

Projekti on nyt nytkähtänyt eteenpäin ja energiatodistus on käytettävissä.

Energian tarve 18 000 kWh / vuosi.

Tämän perusteella Nibe määrittelee Pumpuksi 1245-6 ja 97 m aktiivi syvyyttä.

Nyt alkaa tuntua että ollaan aikalailla alarajoilla...

[258m2]

Mikäli tuolle lisävaraajalle tulee tarvetta, kuinka se olisi järkevintä toteuttaa.
VPB sarja on liian iso, tilavuudeltaaan.
VPA sarjassa 200/70 olisi koon puolesta OK.

Mutta kuinkas toiminta? (sähköllä ei vettä lämmitetä)
Lämmittääkö pumppu vettä joka vain varastoidaan erilllisvaraajaan.
Vai lämmittääkö pumppu sekä erillisvaraajaa että integroitua varaajaa.

Joka tapauksessa ei tämä oikein energiatehokkaalta tunnu...

Niin ja se merkki, kyllä kovasti jokainen omaansa kehuu eli vesi ja talo lämpee.
Ne joilla tekniikka oli pettänyt hakkuivat omaansa sitten estoitta. Kaikille kolmelle merkille oli näin käynyt ( Thermia, Lämpöässä, Nibe )

Hauskin kommentti tuli tänään:
Mitä enemmän maalämpöpumppuja miettii sitä varvemmin päätyy Lämpöässään. Ilmeisesti kiva nimi helpottaa päätöksen tekoa  

Noh, omalta osalta Nibellä mennään:
Nibe 1245 8kW ja kaivo 160m.
Pumpun koko ja kaivon syvyys tarkennetaan energialaskelmien jälkeen.
Kahden kerroksen lattialämmitys ilman puskurivaraajaa.

Miksi ei 1145 ja VBP. VPA on tehoton manttelivaraaja, VBP tietääkseni kierukalla. Kooltaan VBP on normaali jääkaappimalli. VPA 200:ssa on 70 litraa manttelia, joten sen koko on sama.
Jos olisin sinä, niin 1245 tai 1145 + VBP 300. Jos veden kulutu suuri, niin jälkimmäinen. 1245 antaa lämmintä 40 asteista vettä noin 270 litraa. VBP suhteessa enemmän ja jos se on kierukkavaraaja kuten luulen, sen lämmittää veden 1/3 kertaa nopeammin kuin VPA. MOT

[peki]

Mihin perustat tuon väitteesi että kierukka lämmittää vettä noin paljon nopeammin kuin manttelivaraaja?

[258m2]

Arvelisin, että NIBEn uusi tekniikka pystyy tähän samalla tavalla kuin Thermiassa, jossa nytkäys tehtiin vuonna 2006. Uudessa Nibessä on sama systeemi, jossa kuumennus tehdään kierukalla, siis vastakkaisella tavalla kuin öljylämmityskattilalla. Kierukka pystyy lämmittämään käyttövettä tasaisemmin, jolloin koko vesimäärä lämpenee nopeasti. Manttelivaraajassa lämpö manttelista varaajaa siirtyy hitaammin ja epätasaisemmin. Lämmityksen aikana tapahtuu ns. katkokäyntiä, jolloin koko vesimäärän lämmityksen tarvitaan enemmän "vetoja" kuin kierukassa. Tästä on kai puhuttu myös pienen manttelivaraajan katkokäyntiongelmana. Käytännössä en ole itse kokeillut, mutta testaa vaikka siten, että lasket varaajan ihan kylmäksi ja katsot montako kertaa pumppu sammuu ja käynnistyy kunnen käyttövesi on täysin lämmin lämmin. Kierukkavaraaja pystyy tekemään lämmityksen yhdellä vedolla ts. yksi käynnistys. Manttelista en osaa sanoa. TM tai VTT voisi testata Tämän voi uskoa jos haluaa, ei ole pakko

[peki]

Täysin kylmästä varaajasta ei ole käyttöön oton jälkeen kokemusta mutta aamuisin meikäläisen manttelivaraaja käy noin 1-3 vetoa pituudeltaan 10-15min kun perhe on tehnyt aamupesut.
Täytyykin laittaa uudestaan käyrästöö tuosta Wattson osioon.
Tästä saisi ihan sairaan hyvän vertailun jos kaikilla olisi eri pumppu ja sama mittaustapa.

[258m2]

Näinpä