Riittävyyslaskelmia

[Hannes]

Tuolla lämmökeruun alla meni hommat sen verran monimutkaisiksi että yritän lähestyä ongelmaa uudella tavalla, eli tarkoitus vähän selvittää kuinka hyvin maalämmän teho riittää ja oliko investointi kannattava (maksaa itsensä takaisin 10 vai 100 vuodessa).

Esimerkiksi viime kuussa pumppu käytti sähköä 639 kW (pumpulle oma mittari), josta ns. turhaa ulkokierron pumpun käyntiä noin 150 kW. Jäljelle jää n. 500 kW. Käynnissäolotunnit oli noin 150h. Tämä kun kerrotaan 1,66 (joka on ilmeisesti 8kW pumpun ottama teho kolmosteholla / h , vai onko ). Saadaan n. 250 kw.

Eli johonkin menee vielä n. 250 kW. Mihin loput kW kuluu? Sisäveden kierrätykseen (sehän on kokoajan päällä?). Vastus ei ole ollut päällä kuin legionellaa häädettäessä.

[eko]

Ei se totuus ryhmää vaihtamalla parane (mutta selitykset saattaa yksikertaistua   )

1.66kW:ssa ei varmasti ole mukana:
 - pumput
    ml-kierto lienee 150h * 250W  :-/ = 37.5kWh
    Lämmönkierto vie sun pumpusta riippuen vaikkapa 30*24h*60W = 43kWh.
   Mahdollinen LKV-kierto 15W (asennuksesta riippuen) => 2.2kWh
 - Ohjaus vaikka 30*24h*30W  :-/ = 21.6kWh
 - Loput menee sitten kompuralle (1.66kW:n päälle)

Mittaamalla selviää. MLP-seis arvon saat "katevästi" nostamalla ohjauksen integraalin niin pitkksi, että saat alku ja loppu-kWh:t kun pumppu seisoo. Vastaavasti MLP-käy....

Taitaa olla vaan parempi uskoa se mitä lämmöneruupuolella höristiin: 1.66kW lienee valmistajan legendaa....

edit: panovireheitä

[Hannes]

Ei se totuus ryhmää vaihtamalla parane (mutta selitykset saattaa yksikertaistua   )

1.66kW:ssa ei varmasti ole mukana:
 - pumput
    ml-kierto lienee 150h * 250W  :-/ = 37.5kWh
    Lämmönkierto vie sun pumpusta riippuen vaikkapa 30*24h*60W = 43kWh.
   Mahdollinen LKV-kierto 15W (asennuksesta riippuen) => 2.2kWh
 - Ohjaus vaikka 30*24h*30W  :-/ = 21.6kWh
 - Loput menee sitten kompuralle (1.66kW:n päälle)

Mittaamalla selviää. MLP-seis arvon saat "katevästi" nostamalla ohjauksen integraalin niin pitkksi, että saat alku ja loppu-kWh:t kun pumppu seisoo. Vastaavasti MLP-käy....

Taitaa olla vaan parempi uskoa se mitä lämmöneruupuolella höristiin: 1.66kW lienee valmistajan legendaa....

edit: panovireheitä

Kiitos taas pikaisesta vastauksesta.


Joo. Ei tässä totuutta olla pakoilemassa. No toisaalta näkisin että ei päästy lämmönkeruupuolella välttämättä totuuteen (näin ainakin toivon). Ongelma vaan on että kysymystä, jonka äärelle päästiin, en pysty selvittämään. Tai se ainakin vaatisi kohtuuttomasti rahaa (tähän taloustilaneteeseen).

Tämä lähestymistapa taasen sopi paremmin tänne ko. pumpun otsikon alle, kun kulutukset kuitenkin varmaan vaihtelevat pumpuittain.

Ajatus siis olikin lähteä ratkomaan asiaa toista, ja toivottvasti yksinkertaisempaa, reittiä. Toisaalta jos tässäkin tapauksessa päädymme tilanteeseen että "joku tässä mättää", niin kaippa se on sitten pakko ruveta toimenpiteisiin.

Mutta siis tuota puuttuvaa 250 kW lähdin kyselemään.

N. 38 kWh siis ulkokierron kierrätykseen, 45 kWh sisäkiertoon (Kyseessä siis nibe fighter 1240 8 kW pumppu) ja vielä ohjaus vaikka toi 22 kWh. Em. yhteensä on noin 105 kWh, eli 145 kWh:ta jää siis vielä kompuralle. Yhteensä kompura olisi ottanut siis n. 395 kWh.

Voiko tuosta luvusta päätellä jotain, esimerkiksi sitä paljonko voisi tuotto olla (vai päädytäänkö taas siihen että kiertonopeus pitäisi olla tiedossa)?

Mulla on sen verran tuore tupa, että siihen oli pakko tehdä ns. energialaskelma. Voikohan niistä ottaa yhtään osviittaa vai ovatkohan ihan tuulesta temmattuja lukuja (rahallahan tuo teetettiin jollain alan insinöörillä, mutta ei kait se mitään käytännössä tarkoita)? Luvuissa on kuitenkin laskettu tarkasti paljonko talo, ilmanvaihto, lämminvesi (arvio) ja käyttösähkö (arvio) kuluttaa energiaa. Laskelmissa on myös se paljonko yksi ihminen taas taloa lämmitää

Voi olla että taas päädytään samaan pisteeseen, mutta saahan sitä ihminen ainakin kokeilla.

[justus01]

Minusta energialaskelma on liian teoreettinen/suuntaa-antava laskelma tähän tarkoitukseen. Esim. ilmavuotoluku heitetään hatusta eli 4, jos ei ole mittauksin todettu joksikin muuksi. Toinen virhettä aiheuttava tekijä on ilmanvaihto, jonka oletetaan toimivan läpi vuoden samalla nopeudella (0,5krt/h) ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeksi oletetaan 30% ellei toisin todisteta.

Näiden oletuksien pohjalta voisi olettaa että kovinkaan moni talo ei tule tarvitsemaan lämpöenergiaa niin paljon kuin laskelmat antaa ymmärtää.

[Hannes]

Minusta energialaskelma on liian teoreettinen/suuntaa-antava laskelma tähän tarkoitukseen. Esim. ilmavuotoluku heitetään hatusta eli 4, jos ei ole mittauksin todettu joksikin muuksi. Toinen virhettä aiheuttava tekijä on ilmanvaihto, jonka oletetaan toimivan läpi vuoden samalla nopeudella (0,5krt/h) ja lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeksi oletetaan 30% ellei toisin todisteta.

Näiden oletuksien pohjalta voisi olettaa että kovinkaan moni talo ei tule tarvitsemaan lämpöenergiaa niin paljon kuin laskelmat antaa ymmärtää.

Joo. Melko hurjia laskelmia oli mullakin. Eli kulutus oli jotain reilu 37 000kwh /v. Jännä homma että laittavat tollasia lukemia. Tieten tahtoen haluavat alhaisia huonoja energialuokkia?

[seppaant]

Niben taulukoiden mukaan kompressoriteho on:
- 1,66 kW tehtäessä 35C (lämmitysvettä)
- 1,93 kW tehtäessä 50C (käyttövettä)
Lämpöpumpun kokonaisottotehohan koostuu seuraavista osatehoista
- Kompressori
- Maapiirin kiertopumppu 170 W (Niben taulukoiden mukaan)
- Lämmönjakopumppu 75 W (Nibe)
- Lämpöpumpun ohjaussähkö 10 W (arvaus)

Niben taulukossa ottotehon alaviitteessä mainitaan "Kompressoriteho". Epäilen (ennen kuin joku toisin todistaa) että kyseessä on kompressorin akseliteho. Eli tähän ottotehoon pitää lisätä sähkömoottorin hyötysuhteen vaikutus. Tälläisten pienehköjen hermeettisten kompressori-sähkömoottori yhdistelmien sähköinen hyötysuhde on melko huono, arvio että se on 85%.
Eli ottotehoon pitää lisätä n. 18%

Saadaan seuraavat todelliset ottotehot:
- Lämmitysvettä tehtäessä 1,66+0,30+0,170+0,075+0,010=2,21 kW
- Käyttövettä tehtäessä      1,93+0,35+0,170+0,075+0,010=2,54 kW

Jos lämpöpumppu tekisi puolet ajasta käyttövettä ja puolet ajasta lämmitäisi taloa olisi keskimääräinen ottoteho 2,37 kW.

Nyt katsotaan mitä pumppusi on kuluttanut lokakuun aikana:
- Maapumpun turha käynti (744-150)h*0,170kW = 101 kWh
- Vähennetään tämä kokonaiskulutuksesta 639-101 = 538 kWh/kk
- Jaetaan lämpöpumpun ottama energia käyttötunneilla, saadaan lämpöpumpun ottama keskimääräinen teho 538kWh/150h = 3,58 kW

Tämä ottoteho on kaksinkertainen Niben taulukkoarvoihin verrattuna ja puolitoistakertainen minun laskemaan ottotehoon verrattuna.

Eli "jokin mättää", vaihtoehtoja on noin kolme kpl:
- Niben taulukkoarvot ovat täyttä potaskaa
- Olet lukenut kilowattitunnit tai käyttötunnit väärin
- Lämpöpumppusysteemin toiminnassa on vikaa

ATS

[Hannes]

Niben taulukoiden mukaan kompressoriteho on:
- 1,66 kW tehtäessä 35C (lämmitysvettä)
- 1,93 kW tehtäessä 50C (käyttövettä)
Lämpöpumpun kokonaisottotehohan koostuu seuraavista osatehoista
- Kompressori
- Maapiirin kiertopumppu 170 W (Niben taulukoiden mukaan)
- Lämmönjakopumppu 75 W (Nibe)
- Lämpöpumpun ohjaussähkö 10 W (arvaus)

Niben taulukossa ottotehon alaviitteessä mainitaan "Kompressoriteho". Epäilen (ennen kuin joku toisin todistaa) että kyseessä on kompressorin akseliteho. Eli tähän ottotehoon pitää lisätä sähkömoottorin hyötysuhteen vaikutus. Tälläisten pienehköjen hermeettisten kompressori-sähkömoottori yhdistelmien sähköinen hyötysuhde on melko huono, arvio että se on 85%.
Eli ottotehoon pitää lisätä n. 18%

Saadaan seuraavat todelliset ottotehot:
- Lämmitysvettä tehtäessä 1,66+0,30+0,170+0,075+0,010=2,21 kW
- Käyttövettä tehtäessä      1,93+0,35+0,170+0,075+0,010=2,54 kW

Jos lämpöpumppu tekisi puolet ajasta käyttövettä ja puolet ajasta lämmitäisi taloa olisi keskimääräinen ottoteho 2,37 kW.

Nyt katsotaan mitä pumppusi on kuluttanut lokakuun aikana:
- Maapumpun turha käynti (744-150)h*0,170kW = 101 kWh
- Vähennetään tämä kokonaiskulutuksesta 639-101 = 538 kWh/kk
- Jaetaan lämpöpumpun ottama energia käyttötunneilla, saadaan lämpöpumpun ottama keskimääräinen teho 538kWh/150h = 3,58 kW

Tämä ottoteho on kaksinkertainen Niben taulukkoarvoihin verrattuna ja puolitoistakertainen minun laskemaan ottotehoon verrattuna.

Eli "jokin mättää", vaihtoehtoja on noin kolme kpl:
- Niben taulukkoarvot ovat täyttä potaskaa
- Olet lukenut kilowattitunnit tai käyttötunnit väärin
- Lämpöpumppusysteemin toiminnassa on vikaa

ATS

No niin. Nyt meikäinen ymmärtää (tai ainakin luulee ymmärtävänsä).

Otan luvut tältä kuulta ensi viikolla, niin arvailua varsinkin käyttötuntien osalta on vähemmän.

Millähän teholla toi kierron kulutus on laskettu? Mulla se on kolmosella eli kaakossa.

... ja ihmehän se olisi jos rakennusprojektissa edes yksi asia (esim. tämä maalämpöhomma) olisi mennyt putkeen.

[Rauski]

Niinpä näkyy ratkaisua odottavan. Olisko kukaan ehdottanut tällaista.

Yksi helppo konsti olisi niin kauan kun nämä päivittäiset säät ovat näin tasapaksuja.
Mittarilukema, jos erillinen mittari on, ylös ja pumppu pelkille vastuksille esim. 3 pv ajaksi. Silloin talo olisi suorasähkölämmittein tuon ajan, eikä kulutuksessa mitään epäselvää.
Mittarilukema ylös, lämpöpumppu normaalikäytölle yhtä pitkäksi ajaksi, tuon ajan kuluttua taas mittarilukema.
Nyt onkin tiedossa se paljonko pumppu antoi säästöä.
Tietysti ulkolämpö pitäisi olla aika vakaa, että tuo onnistuisi.
Ja jollei erillistä mittaria ole, on tuota vaikea toteuttaakin.

[Hannes]

Niinpä näkyy ratkaisua odottavan. Olisko kukaan ehdottanut tällaista.

Yksi helppo konsti olisi niin kauan kun nämä päivittäiset säät ovat näin tasapaksuja.
Mittarilukema, jos erillinen mittari on, ylös ja pumppu pelkille vastuksille esim. 3 pv ajaksi. Silloin talo olisi suorasähkölämmittein tuon ajan, eikä kulutuksessa mitään epäselvää.
Mittarilukema ylös, lämpöpumppu normaalikäytölle yhtä pitkäksi ajaksi, tuon ajan kuluttua taas mittarilukema.
Nyt onkin tiedossa se paljonko pumppu antoi säästöä.
Tietysti ulkolämpö pitäisi olla aika vakaa, että tuo onnistuisi.
Ja jollei erillistä mittaria ole, on tuota vaikea toteuttaakin.

No mutta tämähän olisi aivan liian helppoa eikä spekuloinnille jäisi varaa.

Ja sitten kun hommassa tuntuu olevan jotain mätää, eli reiässä tuntuu lämpö riittävän ja sis/ulos ero on optimaalisen rajoissa (2-5 astetta). Sähköä vaan kuluu liikaa suhteessa käyntiaikoihin.

Voiko pumpun ottoteho nousta jos nestettä virtaa liian hitaasi, vaikka sis/ulos ero olisikin optimi?

... tässä jo rupeaa pelkäämään että porukka nähnyt kovan vaivan auttamisessa ja sitten olisikin syynä meikäläisen mittausvirhe.  

[Rauski]

"Ja sitten kun hommassa tuntuu olevan jotain mätää, eli reiässä tuntuu lämpö riittävän ja sis/ulos ero on optimaalisen rajoissa (2-5 astetta). Sähköä vaan kuluu liikaa suhteessa käyntiaikoihin."

- kompressori ottaa eri tilanteessa eri tehoja.

"Voiko pumpun ottoteho nousta jos nestettä virtaa liian hitaasi, vaikka sis/ulos ero olisikin optimi?"

-riippuu tuottolämmöstä.


Tuossa alla alustavia tuloksia saamistani arvoista eri anto ja tuottolämmöille, niitä on sovelten tulkittava, eivät mitään absoluuttisia, suuntaa antavia kuitenkin. Thermia Optimum 6

Ottotehoja eri tuottolämpötiloille kW                                                
                                                            
20         25         30         35         40         45         50       55           60
            
1,15      1,19      1,24      1,30      1,38      1,49      1,63      1,81      2,08      -5      tulo
1,16      1,20      1,25      1,32      1,40      1,50      1,64      1,83      2,10      -4      
1,17      1,21      1,27      1,33      1,42      1,52      1,66      1,86      2,13      -3      
1,19      1,23      1,28      1,35      1,43      1,54      1,68      1,88      2,15      -2      
1,20      1,24      1,30      1,36      1,45      1,56      1,70      1,90      2,18      -1      
1,21      1,26      1,31      1,38      1,47      1,58      1,72      1,92      2,21      0      
1,23      1,27      1,33      1,40      1,48      1,59      1,74      1,94      2,23      1      
1,24      1,29      1,34      1,41      1,50      1,61      1,76      1,97      2,26      2      
1,26      1,30      1,36      1,43      1,52      1,63      1,78      1,99      2,28      3      
1,27      1,32      1,37      1,45      1,54      1,65      1,80      2,01      2,31      4      
1,29      1,33      1,39      1,46      1,55      1,67      1,83      2,04      2,34      5      
1,30      1,35      1,41      1,48      1,57      1,69      1,85      2,06      2,36      6      
1,32      1,36      1,42      1,50      1,59      1,71      1,87      2,08      2,39      7
1,33      1,38      1,44      1,51      1,61      1,73      1,89      2,11      2,42      8
1,35      1,40      1,46      1,53      1,63      1,75      1,91      2,13      2,45      9
1,36      1,41      1,47      1,55      1,65      1,77      1,94      2,16      2,48      10


Antotehoja eri tuottolämpötiloille kW
                                                      
20         25         30         35         40         45         50         55         60
      
5,25      5,02      4,80      4,59      4,39      4,20      4,01      3,84      3,67      -5
5,36      5,13      4,90      4,69      4,48      4,29      4,10      3,92      3,75      -4
5,47      5,23      5,00      4,78      4,58      4,37      4,18      4,00      3,82      -3
5,59      5,34      5,11      4,88      4,67      4,47      4,27      4,08      3,90      -2
5,70      5,45      5,21      4,99      4,77      4,56      4,36      4,17      3,99      -1
5,82      5,57      5,32      5,09      4,87      4,65      4,45      4,25      4,07      0
5,94      5,68      5,43      5,20      4,97      4,75      4,54      4,34      4,15      1
6,07      5,80      5,55      5,30      5,07      4,85      4,64      4,43      4,24      2
6,19      5,92      5,66      5,41      5,18      4,95      4,73      4,53      4,33      3
6,32      6,05      5,78      5,53      5,29      5,05      4,83      4,62      4,42      4
6,45      6,17      5,90      5,64      5,40      5,16      4,93      4,72      4,51      5
6,59      6,30      6,02      5,76      5,51      5,27      5,04      4,81      4,60      6
6,73      6,43      6,15      5,88      5,62      5,38      5,14      4,91      4,70      7
6,87      6,56      6,28      6,00      5,74      5,49      5,25      5,02      4,80      8
7,01      6,70      6,41      6,13      5,86      5,60      5,36      5,12      4,90      9
7,15      6,84      6,54      6,25      5,98      5,72      5,47      5,23      5,00      10

[Hannes]

Ookkay. Näihin voisin vaikka vertailla seuraavana. Toisaalta kiertonesteen määrä kuitenkin vaikuttaa näihin, vaikka ei senkään tosiaan luulisi niin surkea olevan kun se on kuitenkin maksimilla. Onko tuo ottoteho nimenomaan vaan kompuran ottoteho vai kaikki mitä kWh-mittari liikahtaa tunnissa?

Mulla näyttää tuon 18min sisääntulokeskiarvo olevan 5 astetta.

Käyttövesi päätyi 53 -> 58 asteeseen lämmityksen aikana. Käyttövedestä ei hajuakaan, mutta asetus taisi olla 30,9 astetta. Käyttövettä lämmitettiin 8 min.

Eli seuraavan kerran kun seurailen lukuja niin pistänkö ylös myös käyttöveden lämpötilan (siis minkälämöistä tavaraa sinne menee) joka minuutti, vai vaan lähtötilanteen ja tilanteen kun lämmitys on tehty? Pitäisikö sisäkierron sisään/ulos lämpötiloja myös seurata. Paluulämpötilaa ei taida nähdä mistään, vaikka jossaim määrityksessä sillekin voitiin muistaakseni määritellä raja-arvoja.

[Rauski]

Tietysti jos otetaan nuo tehot tunnin ajalle (kW x h) ovat ne kilowattitunteja, mutta nimenomaan otto ja antotehoja ne ovat, siis pelkkiä kilowatteja, mitä tuo Thermia Optimum 6 ottaa ja antaa. Niihin sisältyvät kaikki muut otot ja annot, paitsi 22 wattinen ulkoinen kiertovesipumppu.
Tuosta olisi erityisesti huomattava, miten paljon, eri tuotto- ja kaivosta (tulo) tulevat lämpötilat vaikuttavat sekä otto- että antotehoon. Haluansin vielä muistuttaa noiden arvojen olevan tässä julki ihan siksi, että saisit jonkinlaisen käsityksen miten tehoarvot eri tilanteessa muuttuvat, vakioitahan on tuossa vain laskiessa, tosiassa arvot ovat jatkuvassa muutoksessa pumpun käydessä.
Olen kyllä sitä mieltä ettei, sinun tapauksessasi ole muuta tietä ratkaista ongelmaa, kuin mitata tuotto ja otto tavalla tai toisella. Aiemmin esitinkin yhtä mahdollista, omakohtaisestikaan en sitä kuitenkaan käyttänyt, vaan päädyin arvojen mittauksiin.

Lisäänkin tähän perään ehdotuksen, unohda koko homma, ei sillä kannata liikaa stressata.
Tai voihan olla että joku keksiikin miten vielä voisi edetä, minä en, ainakaan tältä istumalta.

[seppaant]

Yhden asian voisit tarkistaa:
Vaihtoventtiilin toiminta.

Täällä foorumissa on useita posteja missä kerrotaan vaihtoventtiilin hajonneen.
Yleensä se jää jompaan kumpaan "laitaan" eli joko lämmitetään ainoastaan taloa tai käyttövettä.

Voihan se vikaantua myöskin niin, että se liikkuu normaalisti mutta ei taloa lämmitettäessä suje kokonaan käyttöveden linjaa. Esim roskia venttiilissä mitkä estävät täyden liikkeen.
 Jos näin olisi kulkisi taloa lämmitettäessä ja lämpöpumpun seistessä osa paluuvedestä käyttövesivaraajan kautta jäähdyttäen sitä tarpeettomasti.
= Lisää huonolla hyötysuhteella tehtävää käyttöveden tekoa.

Sellaisen käyttöjakson jälkeen, jolloin on viimeksi tehty käyttövettä, seuraa esim käsin tunnustelemalla vaihtoventtiililtä varaajalle menevän putken lämpötilaa.
Jos vaihtoventtiili on kunnossa jää putki kuumaksi (n. 55-60C)
Jos vaihtoventtii vuotaa, jäähtyy putki nopeasti talosta tulevan paluuveden lämpötilaan (n. 25 C)

ATS

[justus01]

Ookkay. Näihin voisin vaikka vertailla seuraavana. Toisaalta kiertonesteen määrä kuitenkin vaikuttaa näihin, vaikka ei senkään tosiaan luulisi niin surkea olevan kun se on kuitenkin maksimilla. Onko tuo ottoteho nimenomaan vaan kompuran ottoteho vai kaikki mitä kWh-mittari liikahtaa tunnissa?

Mulla näyttää tuon 18min sisääntulokeskiarvo olevan 5 astetta.

Käyttövesi päätyi 53 -> 58 asteeseen lämmityksen aikana. Käyttövedestä ei hajuakaan, mutta asetus taisi olla 30,9 astetta. Käyttövettä lämmitettiin 8 min.

Eli seuraavan kerran kun seurailen lukuja niin pistänkö ylös myös käyttöveden lämpötilan (siis minkälämöistä tavaraa sinne menee) joka minuutti, vai vaan lähtötilanteen ja tilanteen kun lämmitys on tehty? Pitäisikö sisäkierron sisään/ulos lämpötiloja myös seurata. Paluulämpötilaa ei taida nähdä mistään, vaikka jossaim määrityksessä sillekin voitiin muistaakseni määritellä raja-arvoja.

Mikäli varaajaan tehdään 58 asteista vettä niin ottoteho saattaa olla jo selvästi yli 2kW. Mielestäni aika kova vaatimus pelkälle kompressorille. Kyllähän se tuohon pääsee, mutta COP (ja pumppu?) kärsii. Onko hetkellinen lämpimän veden tarve niin suurta, että viileämmällä vedellä ei pärjää?

[Hannes]

Mikäli varaajaan tehdään 58 asteista vettä niin ottoteho saattaa olla jo selvästi yli 2kW. Mielestäni aika kova vaatimus pelkälle kompressorille. Kyllähän se tuohon pääsee, mutta COP (ja pumppu?) kärsii. Onko hetkellinen lämpimän veden tarve niin suurta, että viileämmällä vedellä ei pärjää?

Voisi sitä tosiaan vähän laskeakkin. Hommahan meni muuten niin että kaupungin lvi-tarkastauksen yhteydessä vaativat että lämminvesi lämmitetään noin kuumaksi, legionellan takia. Enpä tuolloin tainnut vielä tietää joka toinen viikko tehtävästä legionellaiskukuumennuksesta. Lasken tuota käyttöveden lämpötilaa hieman alemmaksi.

Kiitokset vinkistä.

Tsekkasin tänään marraskuun lukemat:

- Sähköä oli kulunut yhteensä 1184 kwh      
- josta käyttösähköä 585 kwh
- ja pumpulle 599 kwh
- Vettä oli kulunut 11 m3 (ja meillä ei paljon kylmällä vedellä lotrata)
- kompura oli käynnistynyt 738 kertaa (pitäisikö asteminuutteja suurentaa?)
- ja ollut päällä 218,47h
- tästä ajasta käyttövettä on lämmitetty 60,14h (tämä tuntuu vähän ihmeelliseltä aikaisempiin lukuihin verrattuna, väittäisin että tässä kohdin aikaisemmat laskelmani ovat olleet väärin)
- em. arvoilla tulee ottotehoksi 2,74 kWh (tätä saadaan todennäköisesti hieman laskemaan kun saadaan eliminoitua ulkokierron turha käynti koko kuukaudelta ja käyttöveden lämpötilaan lasketaan hieman alemmaksi).

teen arvoista taulukkoa, mutta aineisto on vielä sen verran pieni että mennee näin paremmin.

Ottoteho on edelleen aika kova, mutta huomattavasti pienempi kuin lokakuussa. Pumppu otti marraskuussa 40 kw vähemmän kuin lokakuussa, tiedä sitten keskilämpötilasta. Marraskuun 20. pv:n tienoilla vaihdoin jatkuvan -> ei jatkuvaksi, eli tämä tietysti laskee hieman kulutusta. No ensi kuussa sitten taas kaikki ylös niin eiköhän homma rupea selviämään.

[seppaant]

Kulutuslukemathan ovat nyt jo varsin inhimillisiä.

mutta

- Vettä oli kulunut 11 m3 (ja meillä ei paljon kylmällä vedellä lotrata)

Ei tosiaan  

Tehdäänpä pieni laskelma:
- Käyttövettä on tehty 60h
- Niben taulukoiden mukaan on antoteho 0/50C käyttötilanteessa 6,97kW. Sinulla käyttöveden lämpötila on ollut keskimäärin 55C.
Jatkamalla suoraviivaisesti taulukkoarvoja saadaan 55C:ssa antotehoksi n. 6,6 kW.
- Näistä laskien on lämpimän veden tekoon käytetty 6,6kW*60h = 396kWh energiaa.
- Lasketaan paljonko tällä energiamäärällä saadaan 55C vettä olettaen, että kylmä vesi on 10C.
Q=m*dt*c
396kWh=m*45C*4,2kJ/kgC
m=7542 kg = 7542 litraa 55C vettä
- Kun tämä lantrataan 5028 litralla 10C vettä saadaan 12570 litraa suihkulämmintä 37C vettä.

Ei tosiaankaan lotrata kylmällä vedellä kun lämmintäkin kuluu enemmän kuin veden kokonaiskulutus on.

Eli jälleen "jokin mättää"

- Olen laskenut väärin
- Niben taulukkoarvot ovat totuudenvastaisia.
- Vaihtoventtiili vuotaa (oletko tarkastanut toiminnan ?)

ATS

[justus01]

Mikäli varaajaan tehdään 58 asteista vettä niin ottoteho saattaa olla jo selvästi yli 2kW. Mielestäni aika kova vaatimus pelkälle kompressorille. Kyllähän se tuohon pääsee, mutta COP (ja pumppu?) kärsii. Onko hetkellinen lämpimän veden tarve niin suurta, että viileämmällä vedellä ei pärjää?

Voisi sitä tosiaan vähän laskeakkin. Hommahan meni muuten niin että kaupungin lvi-tarkastauksen yhteydessä vaativat että lämminvesi lämmitetään noin kuumaksi, legionellan takia. Enpä tuolloin tainnut vielä tietää joka toinen viikko tehtävästä legionellaiskukuumennuksesta. Lasken tuota käyttöveden lämpötilaa hieman alemmaksi.

Kiitokset vinkistä.

Tsekkasin tänään marraskuun lukemat:

- Sähköä oli kulunut yhteensä 1184 kwh      
- josta käyttösähköä 585 kwh
- ja pumpulle 599 kwh
- Vettä oli kulunut 11 m3 (ja meillä ei paljon kylmällä vedellä lotrata)
- kompura oli käynnistynyt 738 kertaa (pitäisikö asteminuutteja suurentaa?)
- ja ollut päällä 218,47h
- tästä ajasta käyttövettä on lämmitetty 60,14h (tämä tuntuu vähän ihmeelliseltä aikaisempiin lukuihin verrattuna, väittäisin että tässä kohdin aikaisemmat laskelmani ovat olleet väärin)
- em. arvoilla tulee ottotehoksi 2,74 kWh (tätä saadaan todennäköisesti hieman laskemaan kun saadaan eliminoitua ulkokierron turha käynti koko kuukaudelta ja käyttöveden lämpötilaan lasketaan hieman alemmaksi).

teen arvoista taulukkoa, mutta aineisto on vielä sen verran pieni että mennee näin paremmin.

Ottoteho on edelleen aika kova, mutta huomattavasti pienempi kuin lokakuussa. Pumppu otti marraskuussa 40 kw vähemmän kuin lokakuussa, tiedä sitten keskilämpötilasta. Marraskuun 20. pv:n tienoilla vaihdoin jatkuvan -> ei jatkuvaksi, eli tämä tietysti laskee hieman kulutusta. No ensi kuussa sitten taas kaikki ylös niin eiköhän homma rupea selviämään.

Kulutus teillä näyttäisi olevan samaa tasoa kuin meilläkin eli noin 0.1kWh / päivä / m2 (keskilämpötila jotain 0-5 astetta) Joten sikäli vaikuttaisi normaalilta.

Pätkäkäynti vaikuttaisi vaivaavan, paljon lyhyitä käynnistyksiä.
Paljonko asteminuuttiluku on nykyään? Mikä lämmityskäyrä? Onko jakotukkille huonetermostaatit?

Jonkin verran käynnistykset vähenevät kun pudotat varaajan lämpöjä alas ja venytätä käynnitymis- ja sammutusrajoja. Pudota varaajanlämmöt vaikka arvoihin 42c/50c. Ainakin meillä tuollaisilla lämmöillä vesi riitti 4 hengelle hyvin, nyt olen pudottanut 40c/46c arvoihin ja edelleen tuntuisi riittäävän.

Meillä keskimääräinen ottoteho on noin 20% käyttöasteella ollut noin 2,3-2,5kW kompressorituntia kohden.

[justus01]

Kulutuslukemathan ovat nyt jo varsin inhimillisiä.

mutta

- Vettä oli kulunut 11 m3 (ja meillä ei paljon kylmällä vedellä lotrata)

Ei tosiaan  

Tehdäänpä pieni laskelma:
- Käyttövettä on tehty 60h
- Niben taulukoiden mukaan on antoteho 0/50C käyttötilanteessa 6,97kW. Sinulla käyttöveden lämpötila on ollut keskimäärin 55C.
Jatkamalla suoraviivaisesti taulukkoarvoja saadaan 55C:ssa antotehoksi n. 6,6 kW.
- Näistä laskien on lämpimän veden tekoon käytetty 6,6kW*60h = 396kWh energiaa.
- Lasketaan paljonko tällä energiamäärällä saadaan 55C vettä olettaen, että kylmä vesi on 10C.
Q=m*dt*c
396kWh=m*45C*4,2kJ/kgC
m=7542 kg = 7542 litraa 55C vettä
- Kun tämä lantrataan 5028 litralla 10C vettä saadaan 12570 litraa suihkulämmintä 37C vettä.

Ei tosiaankaan lotrata kylmällä vedellä kun lämmintäkin kuluu enemmän kuin veden kokonaiskulutus on.

Eli jälleen "jokin mättää"

- Olen laskenut väärin
- Niben taulukkoarvot ovat totuudenvastaisia.
- Vaihtoventtiili vuotaa (oletko tarkastanut toiminnan ?)

ATS

Ainakin meidän 1217-8 tehot hyytyy aika kovasti, kun mennään vähänkään yli 50 asteen, eli tehon alenema ei varmastikaan ole lineaarista. Tuo varmaankin aiheuttaa suurimman virheen laskelmassasi.

[Hannes]

Kulutus teillä näyttäisi olevan samaa tasoa kuin meilläkin eli noin 0.1kWh / päivä / m2 (keskilämpötila jotain 0-5 astetta) Joten sikäli vaikuttaisi normaalilta.

Pätkäkäynti vaikuttaisi vaivaavan, paljon lyhyitä käynnistyksiä.
Paljonko asteminuuttiluku on nykyään? Mikä lämmityskäyrä? Onko jakotukkille huonetermostaatit?

Jonkin verran käynnistykset vähenevät kun pudotat varaajan lämpöjä alas ja venytätä käynnitymis- ja sammutusrajoja. Pudota varaajanlämmöt vaikka arvoihin 42c/50c. Ainakin meillä tuollaisilla lämmöillä vesi riitti 4 hengelle hyvin, nyt olen pudottanut 40c/46c arvoihin ja edelleen tuntuisi riittäävän.

Meillä keskimääräinen ottoteho on noin 20% käyttöasteella ollut noin 2,3-2,5kW kompressorituntia kohden.

Asteminuutit on 120. Lämpönamikka siinä koneen kyljessä on +2. Käyrä pitäisi olla tälle korkeudelle optimi, eli Vaasa (oliko 4 vai 2, mutta sen pitäisi olla ok.)

Jos tiputan lämpöä niin vaimo valittaa että on kylmå. "mitä väliä sen on vaikka mittari näyttää 22, mutta mulla on kylmä " Suurimmassa osassa huoneita. uponorin langaton systeemi. vessat, talli, khh, suihku yms käsisäädin.

Paljonkohan noihin asteminuutteihin kannattaisi lisätä? Mihin pitäisi käynnistyskerrat / kk saada?

[Rauski]

seppaant kirjoitti:

"Eli jälleen "jokin mättää"

- Olen laskenut väärin
- Niben taulukkoarvot ovat totuudenvastaisia.
- Vaihtoventtiili vuotaa (oletko tarkastanut toiminnan ?)"

Jostain syystä kun kertoo tuon aiemmin antani taulukon arvot luvulla 1,568, ollaankin aivan järkevissä tuloksissa, nämä siis, taas pelkkänä esimerkkinä, miten selittää asiaa ihan luonnollisesti.

Tämä ei varmaan mitenkään rimmaa Niben antamien arvojen kanssa, mutta kuitenkin.

Toimiiko lähellekään Raksaajan pumpun anto- ja ottotehoja, kun siinä ehkä olisi vertailukohta?

      Antoteho
      tuottolämpö
1,568     20         25         30         35         40         45         50         55         60
tulo
-5       8,27        7,90        7,55      7,22      6,90      6,59      6,30      6,02      5,76
-4       8,44        8,07        7,71      7,37      7,04      6,73      6,43      6,15      5,87
-3       8,61        8,23        7,87      7,52      7,19      6,87      6,56      6,27      6,00
-2       8,79        8,40        8,03      7,68      7,34      7,01      6,70      6,40      6,12
-1       8,97        8,58        8,20      7,83      7,49      7,16      6,84      6,54      6,25
 0        9,16        8,76        8,37      8,00      7,64      7,30      6,98      6,67      6,38
 1        9,35        8,94        8,54      8,16      7,80      7,46      7,13      6,81      6,51
 2        9,54        9,12        8,72      8,33      7,96      7,61      7,27      6,95      6,64
 3        9,74        9,31        8,90      8,50      8,13      7,77      7,42      7,09      6,78
 4        9,94        9,50        9,08      8,68      8,30      7,93      7,58      7,24      6,92
 5      10,15        9,70        9,27      8,86      8,47      8,09      7,73      7,39      7,06
 6      10,36        9,90        9,46      9,04      8,64      8,26      7,89      7,54      7,21
 7      10,57      10,11        9,66      9,23      8,82      8,43      8,06      7,70      7,36
 8      10,79      10,32        9,86      9,42      9,00      8,61      8,22      7,86      7,51
 9      11,02      10,53      10,06      9,62      9,19      8,78      8,40      8,02      7,67
10      11,25      10,75      10,27      9,82      9,38      8,97      8,57      8,19      7,83

      Ottoteho
-5      1,72      1,82      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72
-4      1,74      1,84      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75
-3      1,76      1,86      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78
-2      1,78      1,88      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81
-1      1,80      1,91      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84
 0      1,82      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88
 1      1,84      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75      2,91
 2      1,86      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78      2,94
 3      1,88      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81      2,98
 4      1,91      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84      3,01
 5      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88      3,05
 6      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75      2,91      3,08
 7      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78      2,94      3,12
 8      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81      2,98      3,15
 9      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84      3,01      3,19
10      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88      3,05      3,23

[justus01]

seppaant kirjoitti:

"Eli jälleen "jokin mättää"

- Olen laskenut väärin
- Niben taulukkoarvot ovat totuudenvastaisia.
- Vaihtoventtiili vuotaa (oletko tarkastanut toiminnan ?)"

Jostain syystä kun kertoo tuon aiemmin antani taulukon arvot luvulla 1,568, ollaankin aivan järkevissä tuloksissa, nämä siis, taas pelkkänä esimerkkinä, miten selittää asiaa ihan luonnollisesti.

Tämä ei varmaan mitenkään rimmaa Niben antamien arvojen kanssa, mutta kuitenkin.

Toimiiko lähellekään Raksaajan pumpun anto- ja ottotehoja, kun siinä ehkä olisi vertailukohta?

      Antoteho
      tuottolämpö
1,568     20         25         30         35         40         45         50         55         60
tulo
-5       8,27        7,90        7,55      7,22      6,90      6,59      6,30      6,02      5,76
-4       8,44        8,07        7,71      7,37      7,04      6,73      6,43      6,15      5,87
-3       8,61        8,23        7,87      7,52      7,19      6,87      6,56      6,27      6,00
-2       8,79        8,40        8,03      7,68      7,34      7,01      6,70      6,40      6,12
-1       8,97        8,58        8,20      7,83      7,49      7,16      6,84      6,54      6,25
 0        9,16        8,76        8,37      8,00      7,64      7,30      6,98      6,67      6,38
 1        9,35        8,94        8,54      8,16      7,80      7,46      7,13      6,81      6,51
 2        9,54        9,12        8,72      8,33      7,96      7,61      7,27      6,95      6,64
 3        9,74        9,31        8,90      8,50      8,13      7,77      7,42      7,09      6,78
 4        9,94        9,50        9,08      8,68      8,30      7,93      7,58      7,24      6,92
 5      10,15        9,70        9,27      8,86      8,47      8,09      7,73      7,39      7,06
 6      10,36        9,90        9,46      9,04      8,64      8,26      7,89      7,54      7,21
 7      10,57      10,11        9,66      9,23      8,82      8,43      8,06      7,70      7,36
 8      10,79      10,32        9,86      9,42      9,00      8,61      8,22      7,86      7,51
 9      11,02      10,53      10,06      9,62      9,19      8,78      8,40      8,02      7,67
10      11,25      10,75      10,27      9,82      9,38      8,97      8,57      8,19      7,83

      Ottoteho
-5      1,72      1,82      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72
-4      1,74      1,84      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75
-3      1,76      1,86      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78
-2      1,78      1,88      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81
-1      1,80      1,91      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84
 0      1,82      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88
 1      1,84      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75      2,91
 2      1,86      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78      2,94
 3      1,88      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81      2,98
 4      1,91      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84      3,01
 5      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88      3,05
 6      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75      2,91      3,08
 7      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78      2,94      3,12
 8      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81      2,98      3,15
 9      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84      3,01      3,19
10      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88      3,05      3,23

Omat "mittaukseni" ovat olleet lähinnä Niben lämpömittarin tuijottelua   Niistä ei ole kirjattuna ylös minkäänlaista numerotietoa. Sillä hetkellä oli vain tarkoitus vain kokeilla kuinka kuumaksi varaajan saa lämmitettyä. Silmä kovana tarkkailin lämpömittari ja 57 asteen kohdalla lopetin kokeen, kun alkoi seuraavan asteen nousu viipymään. Voisihan tuota joskus kokeilla ihan sekunttikellon kanssa ottaa väliaikoja, vaikka tyyliin 50-52c,52-54c,54-56c,jne.... Viisaammat voisi niistä sitten yrittää päätellä tehon laskun prosenttuaalista muutosta

Pollycomit on vielä kaupassa....eikä näillä näkymin ihan hetkeen niitä ole varaa laittakaan.

[Hannes]

seppaant kirjoitti:

"Eli jälleen "jokin mättää"

- Olen laskenut väärin
- Niben taulukkoarvot ovat totuudenvastaisia.
- Vaihtoventtiili vuotaa (oletko tarkastanut toiminnan ?)"

Jostain syystä kun kertoo tuon aiemmin antani taulukon arvot luvulla 1,568, ollaankin aivan järkevissä tuloksissa, nämä siis, taas pelkkänä esimerkkinä, miten selittää asiaa ihan luonnollisesti.

Tämä ei varmaan mitenkään rimmaa Niben antamien arvojen kanssa, mutta kuitenkin.

Toimiiko lähellekään Raksaajan pumpun anto- ja ottotehoja, kun siinä ehkä olisi vertailukohta?

      Antoteho
      tuottolämpö
1,568     20         25         30         35         40         45         50         55         60
tulo
-5       8,27        7,90        7,55      7,22      6,90      6,59      6,30      6,02      5,76
-4       8,44        8,07        7,71      7,37      7,04      6,73      6,43      6,15      5,87
-3       8,61        8,23        7,87      7,52      7,19      6,87      6,56      6,27      6,00
-2       8,79        8,40        8,03      7,68      7,34      7,01      6,70      6,40      6,12
-1       8,97        8,58        8,20      7,83      7,49      7,16      6,84      6,54      6,25
 0        9,16        8,76        8,37      8,00      7,64      7,30      6,98      6,67      6,38
 1        9,35        8,94        8,54      8,16      7,80      7,46      7,13      6,81      6,51
 2        9,54        9,12        8,72      8,33      7,96      7,61      7,27      6,95      6,64
 3        9,74        9,31        8,90      8,50      8,13      7,77      7,42      7,09      6,78
 4        9,94        9,50        9,08      8,68      8,30      7,93      7,58      7,24      6,92
 5      10,15        9,70        9,27      8,86      8,47      8,09      7,73      7,39      7,06
 6      10,36        9,90        9,46      9,04      8,64      8,26      7,89      7,54      7,21
 7      10,57      10,11        9,66      9,23      8,82      8,43      8,06      7,70      7,36
 8      10,79      10,32        9,86      9,42      9,00      8,61      8,22      7,86      7,51
 9      11,02      10,53      10,06      9,62      9,19      8,78      8,40      8,02      7,67
10      11,25      10,75      10,27      9,82      9,38      8,97      8,57      8,19      7,83

      Ottoteho
-5      1,72      1,82      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72
-4      1,74      1,84      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75
-3      1,76      1,86      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78
-2      1,78      1,88      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81
-1      1,80      1,91      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84
 0      1,82      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88
 1      1,84      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75      2,91
 2      1,86      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78      2,94
 3      1,88      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81      2,98
 4      1,91      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84      3,01
 5      1,93      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88      3,05
 6      1,95      2,06      2,19      2,31      2,45      2,60      2,75      2,91      3,08
 7      1,97      2,09      2,21      2,34      2,48      2,63      2,78      2,94      3,12
 8      1,99      2,11      2,24      2,37      2,51      2,66      2,81      2,98      3,15
 9      2,02      2,14      2,26      2,40      2,54      2,69      2,84      3,01      3,19
10      2,04      2,16      2,29      2,42      2,57      2,72      2,88      3,05      3,23

Omat "mittaukseni" ovat olleet lähinnä Niben lämpömittarin tuijottelua   Niistä ei ole kirjattuna ylös minkäänlaista numerotietoa. Sillä hetkellä oli vain tarkoitus vain kokeilla kuinka kuumaksi varaajan saa lämmitettyä. Silmä kovana tarkkailin lämpömittari ja 57 asteen kohdalla lopetin kokeen, kun alkoi seuraavan asteen nousu viipymään. Voisihan tuota joskus kokeilla ihan sekunttikellon kanssa ottaa väliaikoja, vaikka tyyliin 50-52c,52-54c,54-56c,jne.... Viisaammat voisi niistä sitten yrittää päätellä tehon laskun prosenttuaalista muutosta

Pollycomit on vielä kaupassa....eikä näillä näkymin ihan hetkeen niitä ole varaa laittakaan.

Onko tuo kerroin 1,58, nyt sitten se mysteerinen insinöörikerroin.

Itse ajattelin tehdä seuraavan mittauksen siten että noiden sis/ulos lukujen lisäksi laitan ylös menoveden sen hetkisen lämpötilan sekä käyttöveden lämmityksen osalta käyttöveden ja vaipan lämpötilan. Vai onko tarpeellista seuratava vaipan lämpötilaa?

Saisikohan näistä tiedoista jotain irti?

[Hannes]

Kulutuslukemathan ovat nyt jo varsin inhimillisiä.

mutta

- Vettä oli kulunut 11 m3 (ja meillä ei paljon kylmällä vedellä lotrata)

Ei tosiaan  

Tehdäänpä pieni laskelma:
- Käyttövettä on tehty 60h
- Niben taulukoiden mukaan on antoteho 0/50C käyttötilanteessa 6,97kW. Sinulla käyttöveden lämpötila on ollut keskimäärin 55C.
Jatkamalla suoraviivaisesti taulukkoarvoja saadaan 55C:ssa antotehoksi n. 6,6 kW.
- Näistä laskien on lämpimän veden tekoon käytetty 6,6kW*60h = 396kWh energiaa.
- Lasketaan paljonko tällä energiamäärällä saadaan 55C vettä olettaen, että kylmä vesi on 10C.
Q=m*dt*c
396kWh=m*45C*4,2kJ/kgC
m=7542 kg = 7542 litraa 55C vettä
- Kun tämä lantrataan 5028 litralla 10C vettä saadaan 12570 litraa suihkulämmintä 37C vettä.

Ei tosiaankaan lotrata kylmällä vedellä kun lämmintäkin kuluu enemmän kuin veden kokonaiskulutus on.

Eli jälleen "jokin mättää"

- Olen laskenut väärin
- Niben taulukkoarvot ovat totuudenvastaisia.
- Vaihtoventtiili vuotaa (oletko tarkastanut toiminnan ?)

ATS

Pitää varmaan käydä salaa vesimitterilla kun emäntä on suihkussa

Voiskohan sellanen asia vaikuttaa tohon käyttöveden lämmitykseen, että esim. keittiöön tulee n. 15 metrin veto käyttövedelle (perhana kun ei tullut hankittua lämpöisen veden kiertoa). Tämähän tarkoittaa sitä että tämäkin putki on toimii lattialämmityksenä ja kuumaa pitää päästää melko kauan ennenkuin keittiössä saa kuumaa tai edes lämmintä vettä.

Sellainen asia tuli mieleen, että jos se vaihtoventtiili vuotaisi, niin eikö tämän pitäisi näkyä menoveden lämpötilassa? Mun pumppu muuten ainakin päästää kunnon tujauksen kuumaa lattiakieroon kun siirrytään käyttöveden lämmityksestä menoveden lämmitykseen. Tämä ilmeisesti kuitenkin on normaalia, ainakin Niben kaverin mukaan.

[Rauski]

"Onko tuo kerroin 1,58, nyt sitten se mysteerinen insinöörikerroin."

- Ei, tai miks'ei, se kun sattuu nostamaan tuon esimerkkinä käyttämäni tehoarvot tuon kahdeksan kilowatin tasoon 35:ssä asteessa.

"Itse ajattelin tehdä seuraavan mittauksen siten että noiden sis/ulos lukujen lisäksi laitan ylös menoveden sen hetkisen lämpötilan sekä käyttöveden lämmityksen osalta käyttöveden ja vaipan lämpötilan. Vai onko tarpeellista seuratava vaipan lämpötilaa?

Saisikohan näistä tiedoista jotain irti?"

Vaikeaa se on, kun se kierron määrätieto puuttuu ja käytetyn lämminvedenkin.
Eräs asia kuitenkin vielä taitaa olla tarkistamatta, pystyykö kompressori tuottamaan yksin tuon 58 asteisen veden, vai käyttääkö tuo vastuksia apunaan lämminvesituotossa? Siinä kun olisi yksi iso kuluttaja yhden kertoimella. Ja samalla selittäisi ylimääräiset kilowattitunnit aika hyvin.

[Hannes]

"Onko tuo kerroin 1,58, nyt sitten se mysteerinen insinöörikerroin."

- Ei, tai miks'ei, se kun sattuu nostamaan tuon esimerkkinä käyttämäni tehoarvot tuon kahdeksan kilowatin tasoon 35:ssä asteessa.

"Itse ajattelin tehdä seuraavan mittauksen siten että noiden sis/ulos lukujen lisäksi laitan ylös menoveden sen hetkisen lämpötilan sekä käyttöveden lämmityksen osalta käyttöveden ja vaipan lämpötilan. Vai onko tarpeellista seuratava vaipan lämpötilaa?

Saisikohan näistä tiedoista jotain irti?"

Vaikeaa se on, kun se kierron määrätieto puuttuu ja käytetyn lämminvedenkin.
Eräs asia kuitenkin vielä taitaa olla tarkistamatta, pystyykö kompressori tuottamaan yksin tuon 58 asteisen veden, vai käyttääkö tuo vastuksia apunaan lämminvesituotossa? Siinä kun olisi yksi iso kuluttaja yhden kertoimella. Ja samalla selittäisi ylimääräiset kilowattitunnit aika hyvin.

Sen verran olen seuraillut vastustuntien kehitystä etten ole havainnut kuin pientä nousua, eli sen verran mitä voisin legionellan lämmitykseen menevän (reippaasti alle tunti kuukaudessa).

Kuinkahan noissa kWH-laskuissa on otettu huomioon tuo asia? Eli 14vrk väleinhän tuo lämmitys tapahtuu, ja siihenkin kuluu varmaan jonnin verran sähköä ja periaatteessahan voi mennä niinkin että josasin kuussa tulee kaksi lämmitystä? Laitoin taulukkoon kyllä vastuksenkin käyttötunnit, eli pääsen sitäkin seuraamaan tulevina kuukausina. Viime kuun luku oli 48,21 josta suurin osa tuli ensimmäisenä kuukautena kun pumppu käynnistettiin (en nyt muista syytä). Muistaakseni arvo oli maaliskuun alussa 37 tuntia ja nyt siis 48, eli noin 45 min kuukaudessa. Perhana kun en ole paremmin laittanut ylös, mutte sellainen mielikuva on että melko vakio / kk.

... sen verran vielä että koskaan en ole nähnyt että käyttöveden lämmityksessä olisi mennyt vastus päälle (eli en ole legionellalämmityssekvenssin aikaan ollut paikalla), mutta sen verran usein kuitenkin että luulisi että olisin asiaa todistanut, jos sitä tapahtuisi normaalissa lämmitys sekvenssisä.

ps. tässä testailussa on oppinut arvostamaan asiaa että tekninen tila on asuintilojen yhteydessä. Ei olisi varmaan jaksanut yhtä innokkaasti jos pitäisi olla muutakin kuin bokserit ja t-paita kun pumpulla käy.

[Olli_O]

"Rauski"

Oheisessa linkissä:

http://institute.ntb.ch/fileadmin/Institute/IES/pdf/Pr%C3%BCfResSW090923.pdf

sivu 4, Nibe 1110-8,5
voit ehkä saada vahvistusta kertoimellesi.

Kyseessä on käsittääkseni sama kompura kuin Raksaajalla ja minulla, sekä myös voisin olettaa olevan Hanneksella, vaikka hänellä kai on 1240-malli.

Kompuran tyyppi on: Bristol H75A35QDBEA. Se on 8,5 kW kone.
 
Laskulla: 35* 1,000* 0,293*50/60 = 8,545 kW

[Rauski]

"Rauski"

Oheisessa linkissä:

http://institute.ntb.ch/fileadmin/Institute/IES/pdf/Pr%C3%BCfResSW090923.pdf

sivu 4, Nibe 1110-8,5
voit ehkä saada vahvistusta kertoimellesi.

Kyseessä on käsittääkseni sama kompura kuin Raksaajalla ja minulla, sekä myös voisin olettaa olevan Hanneksella, vaikka hänellä kai on 1240-malli.

Kompuran tyyppi on: Bristol H75A35QDBEA. Se on 8,5 kW kone.
 
Laskulla: 35* 1,000* 0,293*50/60 = 8,545 kW

Kattelin kyllä mielenkiinnolla tuota linkkiä. Ei se kuitenkaan suuremmin ahaata mulle tuonut, kielikin tökkii. Ja toisaalta emme juuri nauti mistään 10- 15 asteen tulolämmöistä lämmityskautena.
Lisäksi en ole tarkoittanut tuota taulukkoani minkäänlaiseksi tosiarvoiseksi, vaan kuten aiemmin mainitsin, sitä on soveltaen tulkittava, eivätkä arvot ole mitään absoluuttisia, vaan suuntaa antavia.
Taulukon tarkoitus oli tuoda esiin se, kuinka paljon nuo tehot muuttuvat eri tulo- ja tuottolämpötiloissa ja se pohjautuu omiin mittaustuloksiini Thermian Optimumista. Nuo mittaukset kun ovat vielä sen verran vaiheessa, että pientä muutosta tulee päivittäin, kuitenkin tuo suunta tuloksissa näyttää olevan tuo.

Enkä lisäksi millään jaksa uskoa noihin yli viiden COP-arvoihin kun Nibeltä itseltäänkin on tällainenkin esittelyteksti:

"NIBE FIGHTER 1250
invertteri

[ch8226] Tehot 4[ch8211]16 kW
[ch8226] Lämpökerroin (EN 14511-standardi) 3,32*
.......
NIBEn edistyksellisin maalämpöpumppu, jolla on
markkinoiden korkein vuosilämpökerroin.
.......
* Lämmönkeruunesteen tulolämpötila on 0 °C, lämmitysveden menolämpötila 45 °C ja pyörimisnopeustaajuus 60 Hz."

Tuossa on mainittu mittausstandardi, jota muiden kohdalta ei silmiini sattunutkaan, lukihäiriötäkö?, ja teksti "markkinoiden korkein vuosilämpökerroin". Siksi epäilyni tuon 1,66 kW ottotehon pitämiseen käytännön oloissa ja nuo jututkin.

[justus01]

Mikäli varaajaan tehdään 58 asteista vettä niin ottoteho saattaa olla jo selvästi yli 2kW. Mielestäni aika kova vaatimus pelkälle kompressorille. Kyllähän se tuohon pääsee, mutta COP (ja pumppu?) kärsii. Onko hetkellinen lämpimän veden tarve niin suurta, että viileämmällä vedellä ei pärjää?

Voisi sitä tosiaan vähän laskeakkin. Hommahan meni muuten niin että kaupungin lvi-tarkastauksen yhteydessä vaativat että lämminvesi lämmitetään noin kuumaksi, legionellan takia. Enpä tuolloin tainnut vielä tietää joka toinen viikko tehtävästä legionellaiskukuumennuksesta. Lasken tuota käyttöveden lämpötilaa hieman alemmaksi.

Kiitokset vinkistä.

Tsekkasin tänään marraskuun lukemat:

- Sähköä oli kulunut yhteensä 1184 kwh      
- josta käyttösähköä 585 kwh
- ja pumpulle 599 kwh
- Vettä oli kulunut 11 m3 (ja meillä ei paljon kylmällä vedellä lotrata)
- kompura oli käynnistynyt 738 kertaa (pitäisikö asteminuutteja suurentaa?)
- ja ollut päällä 218,47h
- tästä ajasta käyttövettä on lämmitetty 60,14h (tämä tuntuu vähän ihmeelliseltä aikaisempiin lukuihin verrattuna, väittäisin että tässä kohdin aikaisemmat laskelmani ovat olleet väärin)
- em. arvoilla tulee ottotehoksi 2,74 kWh (tätä saadaan todennäköisesti hieman laskemaan kun saadaan eliminoitua ulkokierron turha käynti koko kuukaudelta ja käyttöveden lämpötilaan lasketaan hieman alemmaksi).

teen arvoista taulukkoa, mutta aineisto on vielä sen verran pieni että mennee näin paremmin.

Ottoteho on edelleen aika kova, mutta huomattavasti pienempi kuin lokakuussa. Pumppu otti marraskuussa 40 kw vähemmän kuin lokakuussa, tiedä sitten keskilämpötilasta. Marraskuun 20. pv:n tienoilla vaihdoin jatkuvan -> ei jatkuvaksi, eli tämä tietysti laskee hieman kulutusta. No ensi kuussa sitten taas kaikki ylös niin eiköhän homma rupea selviämään.

Vastaavat tilastot meiltä eli marraskuun saldoa:

- Sähköä oli kulunut yhteensä 1031 kwh (8,18kwh/m2(k-a))  
- josta käyttösähköä 727 kwh
- ja pumpulle 304 kwh (2,41kwh/m2(k-a))
- Vettä oli kulunut 10,5 m3
- kompura oli käynnistynyt 378 kertaa
- ja ollut päällä 117h
- Käyttöveden lämmitykselle ei ole 1217:ssa tuntilaskuria
- em. arvoilla tulee ottotehoksi 2,6 kWh

Keskimääräinen käymisaika aika tarkasti sama kuin teillä, joten jos teillä on pätkäkäyntiä, niin sitten sitä on meilläkin   Noo...en ole tuosta kuitenkaan niin huolestunut, ehkä kokeilen jossakin vaiheessa nostaa asteminuutit  160... Asteminuutit näyttivät olevan tällä hetkellä 120, käyrä on ollut 4(+1). Käyrä vaihdettu noin viikko sitten kokeeksi 3(+1), kun alkoi jossakin vaiheessa lämpöä olemaan jo yli oman tarpeen.

[seppaant]

Sellainen asia tuli mieleen, että jos se vaihtoventtiili vuotaisi, niin eikö tämän pitäisi näkyä menoveden lämpötilassa? Mun pumppu muuten ainakin päästää kunnon tujauksen kuumaa lattiakieroon kun siirrytään käyttöveden lämmityksestä menoveden lämmitykseen. Tämä ilmeisesti kuitenkin on normaalia, ainakin Niben kaverin mukaan.  
Siirry sivun alkuun  

Vaihtoventtiilin vuoto vaikuttaa menoveden lämpötilaan.
Kompressorin seistessä pitäisi lattiasta tulevan ja sinne menevän lämpötilan näyttää samaa.
Se että näyttääkö nämä samaa vai eri lämpötilaa vaihtoventtiilin vuotaessa riippuu siitä missä kohtaa putkistoa mittausanturit sijaitsevat. Anturien sijaintia en tiedä.
Mahdollisessa vaihtoventtiilin vuototapauksessa ei energia hukkaan mene vaan on epätaloudellista käyttää talon lämmitykseen huonolla hyötysuhteella tehtyä kuumaan veteen tarkoitettua energiaa.

Lämmin tujaus lattiaan siirryttäessä käyttöveden lämmityksestä menoveden lämmitykseen on kaikkien vaihtoventtiilikoneiden ominaisuus, ei vika.
Tämä johtuu siitä, että lauhduttimen ja vaihtoventtiilin välisessä putkessa oleva kuuma vesi lähtee lattiaan vaihtoventtiilin vaihtaessa tilaa.
Tämä kuuma tujaus on yleensä syynä patteritaloissa pattereiden naksumiseen.

Kun olet näinkin pitkämielisesti jaksanut medän filosofien kanssa pohtia maalämmön sielunelämää, niin yksi toivomus olisi:

Tee mahdollisimman kattava mittausseuranta yhden käyntijakson ja sitä seuraavan lepojakson ajalta. Kirjaa kaikki mahdolliset mittaukset mitä Nibestä saa mielellään 1 min välein. Mittausjakson aikana ei saa käyttää lämmintä vettä. (Ota vaimo kirjuriksi)

ATS

[Hannes]

Sellainen asia tuli mieleen, että jos se vaihtoventtiili vuotaisi, niin eikö tämän pitäisi näkyä menoveden lämpötilassa? Mun pumppu muuten ainakin päästää kunnon tujauksen kuumaa lattiakieroon kun siirrytään käyttöveden lämmityksestä menoveden lämmitykseen. Tämä ilmeisesti kuitenkin on normaalia, ainakin Niben kaverin mukaan.  
Siirry sivun alkuun  

Vaihtoventtiilin vuoto vaikuttaa menoveden lämpötilaan.
Kompressorin seistessä pitäisi lattiasta tulevan ja sinne menevän lämpötilan näyttää samaa.
Se että näyttääkö nämä samaa vai eri lämpötilaa vaihtoventtiilin vuotaessa riippuu siitä missä kohtaa putkistoa mittausanturit sijaitsevat. Anturien sijaintia en tiedä.
Mahdollisessa vaihtoventtiilin vuototapauksessa ei energia hukkaan mene vaan on epätaloudellista käyttää talon lämmitykseen huonolla hyötysuhteella tehtyä kuumaan veteen tarkoitettua energiaa.

Lämmin tujaus lattiaan siirryttäessä käyttöveden lämmityksestä menoveden lämmitykseen on kaikkien vaihtoventtiilikoneiden ominaisuus, ei vika.
Tämä johtuu siitä, että lauhduttimen ja vaihtoventtiilin välisessä putkessa oleva kuuma vesi lähtee lattiaan vaihtoventtiilin vaihtaessa tilaa.
Tämä kuuma tujaus on yleensä syynä patteritaloissa pattereiden naksumiseen.

Kun olet näinkin pitkämielisesti jaksanut medän filosofien kanssa pohtia maalämmön sielunelämää, niin yksi toivomus olisi:

Tee mahdollisimman kattava mittausseuranta yhden käyntijakson ja sitä seuraavan lepojakson ajalta. Kirjaa kaikki mahdolliset mittaukset mitä Nibestä saa mielellään 1 min välein. Mittausjakson aikana ei saa käyttää lämmintä vettä. (Ota vaimo kirjuriksi)

ATS

Pistin eilen hieman lukuja taas ylös, eli nyt otin mukaan käyttöveden ja menoveden lämpötilat. Ikävä kyllä käyttävettä ei sitten lämmitetty yhtään. Säädin käyttöveden aloituslämmöksi 50 ja lopetuslämmöksi 54 (olivat muuten 52 ja 56, eli täytyy olla että se 58 olikin just legionellan lämmitystä, muuten en ymmärrä miksi se olisi 58 noussut).

Otin mukaan kilowatitkin mutta eipä niistä näin lyhyillä käynneillä paljon hyötyä ole. Mitä aikaisemmin vähän seurailin niin mittari vaihtui 3964:ksi edellisen lämmityksen loppuvaiheilla.

+2:n käyrällä kohdelämpötila on 34,7 astetta. Käyttövettä ei käytetty muutakuin pojan hammasharjan huuhteluun ja vessan vetämiseen tossa 24min paikkeilla (yllättävän paljon tuntui vaikuttavan, vai onko vaan yhteensattuma).

Min      sis      ulos      MV      KV      KWH
0      5,6      5,6      28,5      51,9      3964
1      5,9      2,8      36,9      51,9      3964
2      5,9      2,1      41,3      51,9      3964
3      5,2      1,1      42,9      51,9      3964
4      4,4      0,2      43,8      51,9      3964
5      4,6      0,1      44,5      51,9      3964
6      4,6      0,5      44,9      51,9      3964
7      4,5      0,2      45,4      51,9      3964
8      4,6      0,3      45,7      51,9      3964
9      5,0      0,6      45,1      51,9      3964
10      4,6      0,5      44,5      51,9      3964
11      4,3      0,2      45,8      51,9      3964
12      4,0      0,1      46,7      51,9      3964
13      3,8      -0,2      47,1      51,9      3964
14      3,6      -0,3      40,4      51,9      3964
15      3,9      0,1      33,7      51,9      3964
16      4,2      1,0      32,3      51,9      3965
17      4,4      2,0      32,4      51,9      3965
18      4,6      3,0      32,4      51,9      3965
19      4,6      4,2      32,1      51,9      3965
20      4,7      5,2      31,8      51,9      3965
21      4,8      5,9      31,7      51,9      3965
22      4,8      6,3      31,5      51,9      3965
23      4,9      6,6      31,4      51,9      3965
24      5,0      6,8      31,3      51,7      3965
25      5,1      6,7      31,0      51,7      3965
26      5,1      6,8      30,3      51,7      3965
27      5,2      6,9      29,9      51,7      3965
28      5,2      6,9      29,8      51,7      3965
29      5,2      6,9      29,6      51,7      3965
30      5,3      6,9      29,5      51,7      3965
31      5,3      6,9      29,4      51,7      3965
32      5,4      6,9      29,4      51,7      3965
33      5,4      6,9      29,4      51,7      3965
34      5,4      6,8      29,2      51,7      3965
35      5,5      6,8      29,1      51,7      3965
36      5,5      6,8      29,0      51,7      3965
37      5,5      6,7      28,9      51,7      3965
38      5,5      6,7      28,8      51,7      3965

Kompura siis sammui 15 min jälkeen.

Kovasti näyttää siirtyminen +6:sta -7,5:n alentavan veden lämpötiloja. Kuinkahan käy -20:ssa ... vastus hohkaa yötäpäivää. Palautuminen tällaisesta sessiosta näyttäisi kestävän n. 20 minuuttia, eli varmaan jossain 15 asteessa viimeistään ei ehdi kaivot "palautua" ennen seuraava kompuran käynnistymistä.

Tuli semmonen homma mieleen, että koska mulla on se n. 10 metriä ns. pinta-asennettua letkua ennen kaivoa, ja varsinkin kovemmilla pakkasilla neste tuolla matkalla mennee melko kylmäksi, niin voisiko tästä 10 metristä päätellä nesteen viratausnopeutta.

Eli jos sekkarin kanssa ottaisi aikaa siitä hetkestä kun ulkokierto menee päälle (käynnistyy pikkasen ennen kompuraa), koska päästään kaivon lämpöisempään nesteeseen. Hukkametrejähän tossa ei hirveesti oo, kun vettä on muistaakseni jo metrin syvyydessä (ainakin vielä kesällä oli). Voisko tällänen toimia?

[justus01]

Numeroiden perusteella keruupiirin kiertovesipumppu pyöri koko ajan, myös silloin kun kompura ei pyörinyt. Oliko tuo vain mittauksien aikanen asetus vai pyöriikö se koko ajan?

Tavallisesti keruupiirin pumppu pysähtyy käyntijaksojen välissä. Tämän voi todeta siitä, että tulon ja lähdön lämpötilaero on nolla ja lämpötila nousee kunnes saavutetaan huonelämpötila tai MLP lähtee taas tekemään lämmintä.

[Hannes]

Numeroiden perusteella keruupiirin kiertovesipumppu pyöri koko ajan, myös silloin kun kompura ei pyörinyt. Oliko tuo vain mittauksien aikanen asetus vai pyöriikö se koko ajan?

Tavallisesti keruupiirin pumppu pysähtyy käyntijaksojen välissä. Tämän voi todeta siitä, että tulon ja lähdön lämpötilaero on nolla ja lämpötila nousee kunnes saavutetaan huonelämpötila tai MLP lähtee taas tekemään lämmintä.

No perk@ele. Olen kyllä laittanut mielestäni kytkenyt toistuvan kierron pois päältä. Minkähän arvon mä nyt sitten olen vaihtanut?

[Hannes]

Numeroiden perusteella keruupiirin kiertovesipumppu pyöri koko ajan, myös silloin kun kompura ei pyörinyt. Oliko tuo vain mittauksien aikanen asetus vai pyöriikö se koko ajan?

Tavallisesti keruupiirin pumppu pysähtyy käyntijaksojen välissä. Tämän voi todeta siitä, että tulon ja lähdön lämpötilaero on nolla ja lämpötila nousee kunnes saavutetaan huonelämpötila tai MLP lähtee taas tekemään lämmintä.

No perk@ele. Olen kyllä laittanut mielestäni kytkenyt toistuvan kierron pois päältä. Minkähän arvon mä nyt sitten olen vaihtanut?

Kyllä se oli pois päältä (valikko 9.1.15 tms). Kun panin kokeeksi päälle alkoi pieni hurina. Lisäksi hurina alkaa vähän ennenkuin kompura lähhtee päälle. Kylläsen täytyy olla ei-jatkuva - asennossa.

[Rauski]

Jos tuo kierto olisi päällä pitäisi lämpötilaerojen tasaantua, eikä muuntua, kuten nyt, mielestäni pois päältä on, kuten "Hannes" väittääkin.

[justus01]

Jos tuo kierto olisi päällä pitäisi lämpötilaerojen tasaantua, eikä muuntua, kuten nyt, mielestäni pois päältä on, kuten "Hannes" väittääkin.

Miksi lämpötila ei nouse käymisjakson jälkeen enempää?
Meillä ehtii lämmetä keruuneste pupussa käymisjaksojen välissä melko lähelle huoneen lämpötilaa.

[justus01]

Numeroiden perusteella keruupiirin kiertovesipumppu pyöri koko ajan, myös silloin kun kompura ei pyörinyt. Oliko tuo vain mittauksien aikanen asetus vai pyöriikö se koko ajan?

Tavallisesti keruupiirin pumppu pysähtyy käyntijaksojen välissä. Tämän voi todeta siitä, että tulon ja lähdön lämpötilaero on nolla ja lämpötila nousee kunnes saavutetaan huonelämpötila tai MLP lähtee taas tekemään lämmintä.

No perk@ele. Olen kyllä laittanut mielestäni kytkenyt toistuvan kierron pois päältä. Minkähän arvon mä nyt sitten olen vaihtanut?

Kyllä se oli pois päältä (valikko 9.1.15 tms). Kun panin kokeeksi päälle alkoi pieni hurina. Lisäksi hurina alkaa vähän ennenkuin kompura lähhtee päälle. Kylläsen täytyy olla ei-jatkuva - asennossa.

Ok, ilmeisesti se on poissa päältä. Mutta ihmetyttää edelleen, että miten keruupiiri oli niin kylmä pumpun lähtiessä käyntiin ja miten lämpötila ei noussut tuon korkeammaksi käyntijakson jälkeen.
Vilkaiseppas joskus lepojakso päätteeksi keruupiirin lämpöjä. Niiden pitäisi kyllä nousta aika selvästi korkeammiksi kuin 6 astetta, jos pumppu on lämpimissä sisätiloissa.

Itse kävin juuri vilkaisemassa omia lämpötiloja..(en tiedä milloin pyörinyt viimeksi)....keruupiirin tulo +10 lähtö +7. Pellosta tulee käyntijakson alussa +4 ja lopussa +3.

[seppaant]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ....
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5374397.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00559/5374397.jpg[/IMG][/url]

Maapiiri toimii ainakin näillä ulkolämpötiloilla ihan hyvin. Maapiirin toimintaan kannattaa palata sitten kun tulee kunnon pakkaset.

Koska lämminvesivaraajan lämpötila pysyy vakaajana, niin vaihtoventtiili ei vuoda.

Huomio kiinnittyi korkeaan menolämpötilaan ja suureen meno/tulo lämpötilaeroon.
Lähes koko käyntijakson on menolämpötila yli 45C
Tämähän tarkoittaa sitä, että lauhtumislämpötila lähentelee 50C:tä, Tälläisillähän lauhtumislämpötiloilla hyötysuhde on jo huono Pumppusihan käy melkein koko ajan lähes käyttöveden teko-olosuhteissa.

Vesi kiertää lattiassa huonosti
- Minkä on kiertovesipumpun tehoasetus?
- Onko systeemissä joitain virtausta rajoittavia tekijöitä?
- Termostaatteja?

ATS

[Hannes]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ....
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5374397.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00559/5374397.jpg[/IMG][/url]

Maapiiri toimii ainakin näillä ulkolämpötiloilla ihan hyvin. Maapiirin toimintaan kannattaa palata sitten kun tulee kunnon pakkaset.

Koska lämminvesivaraajan lämpötila pysyy vakaajana, niin vaihtoventtiili ei vuoda.

Huomio kiinnittyi korkeaan menolämpötilaan ja suureen meno/tulo lämpötilaeroon.
Lähes koko käyntijakson on menolämpötila yli 45C
Tämähän tarkoittaa sitä, että lauhtumislämpötila lähentelee 50C:tä, Tälläisillähän lauhtumislämpötiloilla hyötysuhde on jo huono Pumppusihan käy melkein koko ajan lähes käyttöveden teko-olosuhteissa.

Vesi kiertää lattiassa huonosti
- Minkä on kiertovesipumpun tehoasetus?
- Onko systeemissä joitain virtausta rajoittavia tekijöitä?
- Termostaatteja?

ATS

Iso kiitos taas. Nuo kuvat tosiaan valaisee asiaa huomattavasti paremmin.

Eli siis periaatteessa lämmöntuotto toimii ja reikä vaikuttaa riittävän (tämä oli se huolenaihe nro 1).

Isompi energian kulutus näyttäisi siis johtuvan siitä että lattiaan syötettävän nesteen lämpötila on liian suuri?

Meillä on ollut huoneilman lämmönsäädön kanssa ongelmia, mutta ajatuksena on ollut lähteä selvittämään ongelmaa alkupäästä eli pumpulta.

Kun olen seurannut tilannetta niin toimilaitteet (siis jakotukissa olevat termostaatit) ei ole auki oikeastaan juuri koskaan. Ainoastaan nurkkahuoneet on auki taas melkeen koko ajan.

Mitä tarkoitat kiertoa haittaavilla tekijöillä?

Voisiko siis olla että sisäkierron nopeus on väärin? Siinä sisäkierron symbolin päällä on ainoastaan yksi tolppa, eli se on varmaan ykkösellä. Olisiko sitä syytä nostaa? Ei vaan mene jakeluun miksi heikko kierto voisi aiheuttaa korkeammat lämmityslukemat, luulisi että se on juuri päinvastoin.

Olen kyllä asettanut ns. esiasetukset lattialämmön suunnitelman mukaisesti (siis säätänyt ne poistojakotukin päällä olevat ruuvit.

Vedenhän pitäisi kiertää tukeissa vaikka sitä ei lattiakiertoon menisikään?

... eipä sittenkään, eli ei sitä visiin näytöltä nää milla nopeudella sisäkierto on. Kun kurkkasin koneeseen niin ei pumpussakaan näkynyt mitään namikkaa mitä säätää. Pumpun tehoasteikossa oli kyllä kolme tehoarvoa, eli kyllä sitä visiin jotenkin voi säätää.

[seppaant]

Lattiaan menevän veden lämpötila 45C näyttää "pahalta"

Ennen kuin teet mitään muutoksia, tee mitakset uudestaan:

- Samat mittaukset kuin edellä, lisättynä
- LJ-paluulämpötila, eli lattiasta paalava vesi
- Aloita mittaukset muutama minuutti ennen kompressorin käynnistymistä ja jatka vähintään 15 min pysähtymisen jälkeen.
- Ajan nollakohdaksi ota se hetki milloin maapumppu käynnistyy.

ATS

[seppaant]

Näin pätkittäin näitä viestejä, koska liian usein on käynyt niin, että pitkän tekstin loppupuolella tulee jokin virheilmoitus ja kaikki henkisen työn tulokset häipyvät Bittien Taivaaseen.

Mitä tarkoitat kiertoa haittaavilla tekijöillä?

Esim termostaatteja ja säätöruuveja

Ei vaan mene jakeluun miksi heikko kierto voisi aiheuttaa korkeammat lämmityslukemat, luulisi että se on juuri päinvastoin.

Lähdetään liikkeelle tehon laskentakaavasta
P=m*Dt*c
-P=teho(kW)
-m=virtaus (kg/s)
-Dt=meno- ja paluuveden välinen lämpötilaero (C)
-c=veden lämpökapasiteetti
Koska teho (n. 8kW) ja veden lämpökapasiteetti ovat vakioita, seuraa tästä, että jos virtaus pienenee niin lämpötilaero kasvaa ja päinvastoin.

Palataan lattialämmityksen säätöihin sitten, kun olet tehnyt uudet mittaukset.

ATS