Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Milloin lämmönjako alkaa olla jo liian yksinkertainen?  (Luettu 65 kertaa)

Poissa Srsa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 25
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!

23v vanhan Lämpöässä V15:n kompressori alkoi pitää niin pahaa räminää käydessään että oli aika myöntää tappio, siirtyä suorasähkölämmittäjäksi ja alkaa suunnitella uutta pumppua. Nostaa kyllä lämpöjä aivan normaalisti, veikkaan että vika on kompressorin sisäisissä ripustuksissa.

Tilasin Nibe S1256 pienemmän 13kW mallin sillä 'mitoitin' 15kW Lämpöässän aikanaan niin että siitä riittäisi voimaa navetalle harrastustiloihin (mutta niinhän on jäänyt toteuttamatta) ja totesin että pienempitehoinen pumppu riittää plus on suurimman osan aikaa fiksumpi osatehoilla (3-13kW).

Vanhassa järjestelmässä on kaksi lattialämmityspiiriä (kuiva/kostea) shuntteineen ja shuntti/kierto myös lämpimälle käyttövedelle koska aikanaan tuntui siltä että lisää rautaa ja säätöä on automaattisesti parempi enkä älynnyt että käyttöveden kierrätys eli tasalämpöiseksi päätyvä varaaja on lämpöpumpun kanssa aivan järjenköyhä ratkaisu.

Kävin nyt hahmottelemaan lämmitysjärjestelmää ja siis miettimään mikä todella on invertteripumpun kanssa tarpeen.

Kysymys: Meneekö miten pahasti pieleen jos unohdan shuntit/säädöt ja laitan kuivan/kostean piirit rinnan ja säädän balanssiin linjasäätöventtiilillä? Lattiat ovat kymmensenttisiä betonilaattoja eli luulisi pärjäävän ilman erillistä varaajaa?
Menolämpötilat ovat ajan myötä olleet molemmissa piireissä about samat, ainoa ero on syntynyt käytännössä siitä että olen Lämpöässän käyntijaksojen pidentämiseksi pitänyt kellarin kosteiden tilojen piiriä pikkasen korkeammalla lämmöllä.

Niben tuoreempi tekniikka yhdistettynä 'tulevaisuusvarmaan', ilmeisen reippaasti mitoitettuihin keruuputkistoon ja lattialämpöputkitukseen hykerryttävät mutta asennuksen kannalta edessä on se osuus mikä osoittautui ei ihan niin kaukaa viisaaksi: Nibeä mitoiltaan 'jonkin verran suurempi' Lämpöässä haalattiin kellariin aikanaan vielä silloin käytössä olleista pariovista ja sijoitettiin omalle laatalleen jonka ympärille rakennettiin kaikki muu. Tarkoittaa sitä että Lämpöässä täytyy laittaa kappaleiksi jotta on mitään toivoa saada sitä pihalle. Kylmäaine täytyy poistattaa jne.


-

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 475
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Milloin lämmönjako alkaa olla jo liian yksinkertainen?
« Vastaus #1 : tänään kello 14:37 »
23v vanhan Lämpöässä V15:n kompressori alkoi pitää niin pahaa räminää käydessään että oli aika myöntää tappio, siirtyä suorasähkölämmittäjäksi ja alkaa suunnitella uutta pumppua. Nostaa kyllä lämpöjä aivan normaalisti, veikkaan että vika on kompressorin sisäisissä ripustuksissa.

Tilasin Nibe S1256 pienemmän 13kW mallin sillä 'mitoitin' 15kW Lämpöässän aikanaan niin että siitä riittäisi voimaa navetalle harrastustiloihin (mutta niinhän on jäänyt toteuttamatta) ja totesin että pienempitehoinen pumppu riittää plus on suurimman osan aikaa fiksumpi osatehoilla (3-13kW).

Vanhassa järjestelmässä on kaksi lattialämmityspiiriä (kuiva/kostea) shuntteineen ja shuntti/kierto myös lämpimälle käyttövedelle koska aikanaan tuntui siltä että lisää rautaa ja säätöä on automaattisesti parempi enkä älynnyt että käyttöveden kierrätys eli tasalämpöiseksi päätyvä varaaja on lämpöpumpun kanssa aivan järjenköyhä ratkaisu.

Kävin nyt hahmottelemaan lämmitysjärjestelmää ja siis miettimään mikä todella on invertteripumpun kanssa tarpeen.

Kysymys: Meneekö miten pahasti pieleen jos unohdan shuntit/säädöt ja laitan kuivan/kostean piirit rinnan ja säädän balanssiin linjasäätöventtiilillä? Lattiat ovat kymmensenttisiä betonilaattoja eli luulisi pärjäävän ilman erillistä varaajaa?
Menolämpötilat ovat ajan myötä olleet molemmissa piireissä about samat, ainoa ero on syntynyt käytännössä siitä että olen Lämpöässän käyntijaksojen pidentämiseksi pitänyt kellarin kosteiden tilojen piiriä pikkasen korkeammalla lämmöllä.

Niben tuoreempi tekniikka yhdistettynä 'tulevaisuusvarmaan', ilmeisen reippaasti mitoitettuihin keruuputkistoon ja lattialämpöputkitukseen hykerryttävät mutta asennuksen kannalta edessä on se osuus mikä osoittautui ei ihan niin kaukaa viisaaksi: Nibeä mitoiltaan 'jonkin verran suurempi' Lämpöässä haalattiin kellariin aikanaan vielä silloin käytössä olleista pariovista ja sijoitettiin omalle laatalleen jonka ympärille rakennettiin kaikki muu. Tarkoittaa sitä että Lämpöässä täytyy laittaa kappaleiksi jotta on mitään toivoa saada sitä pihalle. Kylmäaine täytyy poistattaa jne.
Täällä 1973 talo ja siihen on tehty pieni 4m2? laajennus jossa vessa ja pesuhuone samassa. Öljylämmitys on ollut. Mutta sama öljylämmityksen vesi on mennyt suoraan pesuhuoneen lattiaankin. Ei ole siis mitään shunttia ollut pesuhuoneelle. Sama kellarin lattiassa, mutta kellarin lattia syö lämmitysenergiaa aivan liikaa, niin sulku on ollut kokonaan kiinni. Eli MLP ja 400L puskurivaraajan hukkalämpö lämmittää vähäsen kellaria vaan.

MLP tuli 2014 ja ilman mitään shunttausta. Läpivirtaava noin 400L puskurivaraaja. Eli vain MLP sisäinen lämmityksen kiertovesipumppu on.


S1256-13 on varmaan ihan hyvä. En tiedä mistä sattuu saamaan halvimmalla.
https://www.maalampotukku.fi/product/3999/nibe-s1256-13-r-em

Nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m2 (165).