Mitoituspyyntö okt 220m2 Hämeenlinna

[Untam0]

Pakko kaiketi on öljylämmöstä luopua.

- Talo Hämeenlinnassa.

- Rakennettu 1999. Rinnetalo, kellarikerroksesta kolmasosa maan alla. Aurinkoisessa etelään päin viettävässä rinteessä ja metsä takana suojaamassa pohjoisen puolen tuulilta. Rakennus on luontaisesti lämpimässä paikassa, lumetkin sulaa viikkoja aikaisemmin kuin naapurikorttelissa rinteen toisella puolella.

- Pelkällä öljyllä lämmittäessä kulutus pahimmillaan 2500-2600 litraa vuodessa, kun talossa asui enää 2 aikuista. Nykyään menee vähemmän (tukena myös ilmalämpöpumppu ja välillä kun pörssisähkö menee nollille, öljykattila lämpenee sen 6kW vastuksella)

- Vesikierto lattialämmitys sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa paksu maanvarainen laatta. Yläkerros (välipohja) ontelolaatta, sitten 30mm Finnfoam ja pintavalun raudoitusverkossa lämmityspiirit. Varaavaa massaa on siis reilusti ja huonelämpö reagoi menoveden säätöön hitaasti. Kaikkein kovimmillakin pakkasilla 34-35C on (kattilahuoneessa olevan mittarin mukaan) riittänyt hyvin menoveden lämmöksi.

- Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla (jälkilämmitys sähköllä). Tuloilman lämpö tosin säädetty niin alas, että eipä juuri jälkilämmityksen merkkivalo syty.

- Kerrosala ulkoseinien mukaan 110 m²/kerros = yht. 220 m². Pohja on selkeä suorakaide, ei erkkereitä tms.

- Alakerran ts. kellarikerroksen seinät 290mm rouhepinnoitettu Leca eristeharkko, maan alaiset osat 290mm eristämätön Lecaharkko. Sisäpuolelta tasoitettu harkkolaastilla hiertämällä ja maali + lasikuitutapetti.

- Yläkerran seinät sisältä päin Ek-gyproc, höyrysulku, 175mm puurunko jossa märkäpuhallettu selluvilla, 12mm puukuitu tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuori lautaverhous.

- 2 kerrosta, ala- eli kellarikerroksessa saunatilat, khh, 1 Mh ja lämmin autotalli. Kaikki on täyslämmintä tilaa.

- Alakerran huonekorkeus 240cm. Yläkerrassa 250cm seinien kohdalla, lisäksi huonekorkeutta nostaa osin vino sisäkatto.

- Ulkoseinät poislukien saisin siis talon täyslämpimien tilojen (muita ei olekaan) tilavuudeksi yhteensä 485 m³ josta voi vielä vähentää sisäseinät joten sanotaan vaikkapa 480m³

- Yläpohjaan puhallettu selluvilla 40cm, joka on jo painunut. Puhalletaan lisää kunhan keritään.

- Ikkunat 3-lasiset selektiivit vuosimallia 1999. Ikkunoiden pinta-ala ei ole normaalia suurempi, talon ulkonäkö perinteinen hirsitalonomainen eikä lasiakvaario.

- Kylmä piharakennus, jota ei aiota jatkossakaan lämmittää.

- Ulkovaipan U-arvot ei valitettavasti tiedossa eikä energiatodistustakaan ole.

Pumpuksi pähkäilin Boschia tai Thermiaa ja kaivon syvyydeksi ajattelin kenties lähes niin syvää, kuin (mieluusti 45mm putkilla) koneen keruupiirin pumppu pystyy painehäviön puolesta kierrättämään. Kaikessa muussa voin yrittää säästää, mutta ei kaivon syvyydessä.

Nöyrimmät kiitokset etukäteen.

[Untam0]

LibreOffice tuli ladattua ja tuo ilmainen laskentaohjelma
Hattu päästä, syvä kumarrus ja iso kiitos tuon laatijalle!

En käyttänyt rakennuksen arvoja laskennassa, mutta lähes pelkällä öljynkulutuksella/vuosi ja lattialämmityksen valitsemalla pääsee jo pitkälle. Heitin kulutukseksi jopa 2800 litraa/vuosi, sisälämmöksi 23C, käyttöveden COPiksi 2,9, naapurin porareikä on 35m päässä ja tulokset:
- Lämmitystarve 24 360 kWh /vuosi
- Täystehoisen pumpun optimitehoksi suosittaa 7,69 kW ja 8,0 kW riittäisi -30C asti
- Poraussyvyydeksi 220m
- Keruupiirin painehäviöksi kertoo (kun maasta otetaan 6,4 kWh tehoa) 0,52 l/s virtaamalle 2xPE40*2.4 putkilla 69 kPa ja 2x45 putkilla 37 kPa.

Ja jos pudotan öljynkulutuksen 2600 litraan, niin pumpun optimitehoksi muuttuu 7,12 kW ja poraussyvyydeksi 213m

Ehkä Thermian pumpuista Calibra Eco 8 (2-8 kW) sittenkin riittäisi - ainakin jos porataan vaikkapa 20 metriä extraa ja keruuputkiksi 45mm. Kaivolta (paikka oikeastaan jo katsottu) ei tule kuin 5m vaakaveto, maaporausta ei pitäisi tulla 3-4 m enempää ja veden veikkasin tulevan vastaan 7 metrissä.

20-30 metriä ajattelin porauttaa ekstraa (jos vaan onnistuu) jo siksikin, että tuskinpa kehitys tähän pysähtyy. Jos pumppu uusitaan 20v päästä, niin mene ja tiedä vaikka niiden COPit huitelisi tuolloin jossain 8 korvilla?

Jos vaihdan pumpun tehoksi 12 kW, niin taulukko kertoo heti että "Reipas Yliteho" ja samalla 220m poraussyvyydellä jos tehoa kaivosta saisi 9,6 kWh, jolloin painehäviö 0,78 l/s virtaamalle 2x40 putkilla olisi 164 kPa ja 2x45 putkillakin 94 kPa. Saattaisihan nuo arvot tulla paukkupakkasilla käyttövettä samalla reippaammin tehtäessä vastaankin? Ehkäpä ne 45mm keruuputket kannattaa vaatia joka tapauksessa, oli kone mikä hyvänsä?

Invertterikone joka tapauksessa tulossa mutta katsotaan mitä firmat tarjoavat. Isompi kone sikäli kiinnostaisi, että niissä myös käsittääkseni aina tehokkaammat keruupiirin pumputkin ja kunnon pakkasilla (jos moisia tännepäin enää edes tulee) n. 60-70% tehoilla pyörivän 3-12 kW koneen COPpi olisi parempi kuin 100% teholla & täysillä kierroksilla painavan 2-8 kW pumpun.

Toisaalta, normikeleissä 2-8 pumppu pyörisi kaiketi varmemmin aina optimialueellaan ja saattaisi kestääkin paremmin? Mitään en tosin maallikkona oikeasti ymmärrä, kunhan lueskelen silmät pyöreinä mitä kaikkea tänne on asiasta enemmän ymmärtävät vuosien varrella kirjoittaneet.