Nibe 1217 ja 1240 erot käytännössä?

[Nibettaja]

Morjensta,

osaatteko kertoa, mitä eroa ko. pumpuissa on käytännössä. Hintaeroa on n. 800 euroa (10 kW), mutta mistä tämä johtuu.

Toinen kysymys. Oletteko luottaneet lämpöpumppumyyjien laskelmiin pumpun tehosta. Meille kaupataan 8 kW pumppuja, mutta LVI-suunnittelijan laskelmien mukaan tehontarve olisi 12 kW. Osatehoiseksi pumpuksi 10 kW olisi hänen mielestään ok. Kumpaanko nyt luottaisi?

[Immu]

1240 mallille Nibe ilmoittaa ainakin paremmat COP-arvot, ja kompressorilla saatavan korkeamman veden lämpötilan. Käyttötaulun näyttö on isompi ja muistaakseni automatiikka/ohjaus on monipuolisempi.
Nibeen saa  n. 40% alennuksen ovh. hinnoista, joten noiden mallien hinnaneroksi jää alle 500e.
Niben sivuilla noista on lisää tietoa.. .
Mitoitusasioita on käsitelty täällä paljon, joten hakutoiminnolla niitä pitäisi löytyä.. .

[tomppeli]

Luottaisin lähinnä sunnittelijan laskemiin tehontarpeisiin.
Ne laskennat sentään perustuvat yleensä johokin faktoihin.
Kauppiailla on yleensä omat intressinsä eikä sinänsä mitään suunnitteluvastuuta.

[riku]

Meilläkin tehontarve noin 12kW. Messuilla täytin tarjouspyyntölomakkeen ja vastaukseksi sain 8kW pumpun ilman lisävaraajaa ja 163m (aktiivi) kaivon.

Lisäkysely Nibeltä eri henkilöltä tuotti tuloksen:
10kW pumppu + 300l varaaja ja (aktiivi) kaivo 170m.

IVT:n tarjous oli 9kW pumppu ilman lisävaraajaa ja 200m kaivo.

[Nibettaja]

Itsekin olisin tomppelin linjoilla. LVI-suunnittelijan suunnitelmassa todetaan, että maalämpökojeen tehontarve on suurempi tai yhtä suuri kuin 12 kW. Lähtökohtaisesti luottaisin tähän.

Kun kuitenkin haluan Niben 1240 tai 1217-pumpun "osatehoiseksi" mitoitettuna, olisiko toimivampi mitoitus 8 kW vai 10 kW. Kummalla vehkeellä saisin säädöt ja käyntiajat arvionne mukaan paremmaksi, kun en ajatellut asentaa mitään erillistä lämminvesivaraajaa. Lattialämmitys tulee olemaan vesikiertoinen.

Kiitos vielä!  

[MJJ]

Uudessa varmasti pitää luottaa LVI suunnittelijaa.

Erot johtuvat tästä.

"Peukalosääntönä voidaan sanoa, että lämpöpumpun maksimiteho tulisi mitoittaa vastaamaan 50-70% rakennuksen lämmitystehon maksimitarpeesta (ns. osatehomitoitus) jolloin lämpöpumppu kuitenkin tuottaa lämmitysenergian kokonaisvuositarpeesta peräti 85-98%"

http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=77

maksimitarve 12kW
osatehomitoitus 6-10kW
+ porealtaat jne
+ autotallit kukkahuoneet jne
-  takat
- aurinkolämmitys jms

Siis jopa 6 kW vielä säästäisi...takan kanssa voisi olla jopa sopiva ...yli 12kW on tarpeeton vaikka on rahee.

Osatehomitoitus olisi käytännössä näin:
kovalla pakkasella (<-25) lämmin vesi tehdään osan aikaa suoraan sähköllä. Rahassa 10-20€ vuosi. 12kW merkitsee maksitarvetta ja rahassa  ero on tarjous eurot.

Säästyneet rahat kunnon pyörivään ilmastointilaitteeseen ja kosteidentilojen lattialämmityksen omaan piiriin ja markiisiin ulos jos isot ikkunat.

[tomppeli]

Hyvä MJJ.
Saatat näillä osatehomainoksillasi johtaa harhaan maalämmityksen hankkijoita.!

Olisiko näin?
On syytä olla varovainen, että ei tulisi jakaneeksi haitallista infoa.

[santeri1]

Voisiko se Nibettäjä laittaa talonsa tiedot näkyville, niin nähdään, minkälaiseen taloon sitä pumppua arvotaan.

[glamour]

Voitteko vähän kommentoida. Mulle tarjosi LVI-suunnittelija 1217-6: a uuteen puutaloon. 156 huoneistoneliötä. kaivo vain115 metriä.
Onko tämä aivan alimitoitettu. tulee hengittävä talo puukuitueristein. vesikierto lattiassa, talo 1 tasoinen ja betonisella rossipohjalla.

Sitten toinen kysymys: Onko järkeä investoida vähistä rahoista(lainalla)varaavaan takkaan maalämmön lisäksi?

[tomppeli]

Olisihan se varaava takka ainakin hyvä hätävaralämmitys, jos joskus kovilla pakkasilla sattuisi sähköt olemaan pitempään poikki.
Hyvä on takka olemassa silloinkin, kun olemmekin valinneet alitehoisen pumpun. Pelastaa tilanteen niillä "tulipalopakkasilla".
Jos itsellä on polttopuuta, tuo takka tietenkin suoranaista säästöäkin.
Entä silloin, kun se lämpöpumppu sattusi kuitenkin hajoamaan siitäkin huolimatta, että uskomme pumpun toimintavarmuuteen.

Voitko ainakin jotenkin varautua rakenneratkaisuissasi siihen, että voit joskus myöhemmin toteuttaa sen takan?

[Immu]

Sitten toinen kysymys: Onko järkeä investoida vähistä rahoista(lainalla)varaavaan takkaan maalämmön lisäksi?

Ei taida olla yksiselitteistä vastausta tuohon, varaava takka savupiippuineen kun alkaa olla hinnaltaan halvimpien maalämpöjärjestelmien luokkaa.
Ehkä tuo tomppelin ehdottama varautuminen mahdollista myöhempää toteutusta varten olisi järkevää, kun savupiipun teko rakennusvaiheessa on helpompaa/halvempaa.

[santeri1]

Pumpun mitoitus on varmaan aika kohdallaan. Kaivoon kannattaa satsata muutamia halpoja metrejä kallioon lisää. Mulla on tuo seittemän kilowatin vehje ja se on osoittautunut täystehoksi.

-Santeri-

[Nibettaja]

Voisiko se Nibettäjä laittaa talonsa tiedot näkyville, niin nähdään, minkälaiseen taloon sitä pumppua arvotaan.

Meitin talo tulee olemaan parissa kerroksessa, asuinpinta-alaa 180 m2. Huonekorkeus alakerrassa on keskimäärin 2600mm ja yläkerrassa 2550mm. Pore- tai muita ammeita ei tule. Yksi varaava takka tulee, mutta sitä tuskin tullaan jokapäiväisesti käyttämään tehokkaaseen lämmitykseen. Vesikiertoinen lattialämmitys tulee sekä IV-koneen jälkilämmitys vesipatterilla. Kämppä on Turun seudulla.

[niperox]

No huh. Enpä ole koskaan törmännyt keneenkään jolla olisi  liian pieni pumppu.. Kyllä tuo keruupiirin/kaivon pituus on se ratkaisevin tekijä.
Varoisinkin ostamasta liian tehokasta pumppua!---> Häiriöaltis/lyhytikäinen

[tomppeli]

No huh. Enpä ole koskaan törmännyt keneenkään jolla olisi  liian pieni pumppu.. Kyllä tuo keruupiirin/kaivon pituus on se ratkaisevin tekijä.
Varoisinkin ostamasta liian tehokasta pumppua!---> Häiriöaltis/lyhytikäinen

Mielenkiintoisia väittämiä Sinulla.
Ehkä kertoisit vähän jotain lisää meille.

[niperox]

Mielenkiintoisia väittämiä Sinulla.
Ehkä kertoisit vähän jotain lisää meille.

Niin, kyllähän ensin lasketaan tarvittava keruupiirin pituus ja sitten vasta siihen sopiva pumppu.

Valitettavan useasti vaan ihmiset haluavat ostaa sen 2-4kw isomman pumpun? Tämä vain johtaa useasti pätkäkäyntiin ja korkeapainehälyihin.

[Tero]

Niin, kyllähän ensin lasketaan tarvittava keruupiirin pituus ja sitten vasta siihen sopiva pumppu.
.

Tää on ihan paras!

[niperox]

No huh huh..

Onpas vaikea laskea,,,
Kun tietää lämpähäviöt+ lämmitys muodon + cop= keruupiirin pituus
oli se pumppu sitten mikä tahansa...

Ei se piirin pituus miksikään muutu vaikka sinne löisi miten ison pumpun jos COP pysyy samana...

[Tero]

Siis eiköhän kaikki ala rakennuksen energiankulutuksesta ja tehontarpeesta..... siitä päästään pumpun kokoon , kun ne tiedetään, niin mitoitetaan viimeksi keruuputkisto!

[mikaora]

Siis eiköhän kaikki ala rakennuksen energiankulutuksesta ja tehontarpeesta..... siitä päästään pumpun kokoon , kun ne tiedetään, niin mitoitetaan viimeksi keruuputkisto!

Kyllä kaikki alkaa rakennuksen energiankulutuksesta vuositasolla, ja sen mukaan se lämmönkeruupiiri pitää mitoittaa.
Koska oli se pumppu sitten täysteho tai osatehovehje niin maasta otettava lämmitysenergia on suunnilleen sama vuositasolla. Huipputehon tarve sitten ohjaa pumpun koon valintaa..

[MJJ]

Kyllä kaikki alkaa rakennuksen energiankulutuksesta vuositasolla

Just näin

Tämä on uusissa taloissa tai juuri muutetetuissa pähkäilyä vaativa kohta.

Tässä "täysteho kuppikuntaan" muistutus nykytrendistä: "Näin on tarkoitus selvitä talvestakin ilman lämmitysjärjestelmää"
 http://www.iltalehti.fi/vantaa/200809038207670_va.shtml

Tälläistä mitoitusta ei ole täällä nähnyt: " passiivitalon kaksikerroksisen 185 neliön asunnon lämmitysenergian tarve on 18kWh/neliö ja lämmityskulut alle 300 euroa vuodessa."

Olen huomannut kaksikertaa suuremman, uuden töllin, vievän puolet omani kWh:ta vuodessa. Mutta ylläoleva kuulostaa tosi passiivilta. Ja monellä mitoitus ei vastaa nyky eristämistä.

[Raid]

Olisihan se varaava takka ainakin hyvä hätävaralämmitys, jos joskus kovilla pakkasilla sattuisi sähköt olemaan pitempään poikki.
Hyvä on takka olemassa silloinkin, kun olemmekin valinneet alitehoisen pumpun. Pelastaa tilanteen niillä "tulipalopakkasilla".
Jos itsellä on polttopuuta, tuo takka tietenkin suoranaista säästöäkin.
Entä silloin, kun se lämpöpumppu sattusi kuitenkin hajoamaan siitäkin huolimatta, että uskomme pumpun toimintavarmuuteen.

Voitko ainakin jotenkin varautua rakenneratkaisuissasi siihen, että voit joskus myöhemmin toteuttaa sen takan?

Ei se täystehopummpu tuo mitenkään varmuutta sähkösaantiin. Monesti takka tehdään tunnelman vuoksi . Samalla siitä saatavaa hyötyä voi/saa käyttää lämmitykseen. Mielestäni täystehon kannatta ostaa vain jos ei talossa ole edes mahdolisuutta laittaa takkaa.  Sillä erotuksella saa kohtuullisen takan  ja samalla tunnelmaa sekä sisutusta.
Meillä laskettiin 70% lämmitykselle IVT:n C7 vaikka neliöitä on 220m2.  Pienin tarjouksissa oli C5 mutta kun talossa on uima-allas ja muutenkin vanha 50-v talo päädyttiin C7:aan. Talossa on puolivaraava takka , olisi ollut järjenköyhyyttä hankkia täystehopumppu. Puuta kului viime vuonna 4 mottia. Ei nuo MJJ:n kommentit ole mitenkään harjaanjohtavia. Ne vaan saavat täystehon omistanajan näkemään punaista   .

[tikma]

Käyttääköhän tuon passiivitalon asukkaat kylmää pesuvettä???

[Raid]

Käyttääköhän tuon passiivitalon asukkaat kylmää pesuvettä???

Mites kylmäpesuvesi tähän liityy?

[tikma]

Taloa mainostetaan joka paikassa, ettei siinä ole minkäänlaista lämmitystä. Mielestäni kuuman käyttöveden lämmittäminenkin on eräänlaista lämmitystä... Ja olettaisin, että tuollaisessa energiansäästötalossa myös kuuma vesi yritetään tehdä mahdollisimman edullisesti. Joten olisi ihan kiva tietää, miten vesi lämmitetään.

[Raid]

Mites kylmäpesuvesi tähän liityy?

 Sorry en huomannu tuota linkkiä,     Puusilmä on toinen kutsumanimeni ..