Säätöjä

[petteri]

 

Onko teillä muilla käytössä Nibe 1210-7 pumppuja johon on yhdistetettynä Wirsbon putket ja huonetermostaatit?

Pitääkö huonetermostaatit olla kaikista huoneista täysin auki vai voiko niillä säätää huonelämpötilaa ?

Meillä on myös 2 piiriä joissa on käsikäyttöinen säädin,joka on täysin auki.

Olen kysynyt Haadolta säätöjä, mutta joka kerta saan eri säätöarvot riippuen kuka siellä vastaa puhelimeen.

Meillä on ongelman se, että keittiöissä laattalattia on kylmä samoin kuin wc:ssä sekä takkahuoneen laattalattissa. (kaikissa käsikäyttöiset venttiilit on täysin auki) Koneelta pyydetään lämmöksi 28 astetta, mutta kone näyttää menon lämpötilaski 24!
Koneenvieressä laatta lattialla lämpöä vain 18,5 asetta!

Kone on käynyt yhteensä 62 tuntia ja 1130 käynnistystä! Eli käynnistyksiä on kohta vuoden edestä!
Kaikki sihdit on puhdistettu (ei roskia) ja epäilenkin,että koneenkiertovesipumppu (se sen systeemit) eivät toimi sunnitellusti.
Taidan vaihtaa koneenmerkkiä ennen pakkasia!

[Kuumaa_kalliosta]

Asentajan pitäisi olla vastuussa tällaisissa tapauksissa. Käytithän ammattitaitoista asentajaa? Varmistiko hän, että lämpötila-asetukset ovat kohdallaan? Nythän ne näyttävät olevan aivan poskellaan.

Jos lämpöpumupun kiertovesipumppu ei toimi, sehän menee takuuseen, jos se on voimassa.

[jaris]

Yksi mieleentuleva seikka näin vähän käyneessä pumpussa on ilma putkissa. Se aiheuttaa helposti kylmiä piirejä. Meillä oli aluksi yhdessä huoneessa kumman viileää ensimmäisen lämmityskauden alussa, ja sitten eräänä päivänä paineet varaajassa olivat pudonneet ja säikäyttivät kunnolla. Kyse oli vain ilman siirtymisestä piiristä varaajaan, josta ne sai helposti pois. Sittemmin myös tämä aiemmin viileä huone on lämmennyt kuten muut.

Ilma ei välttämättä paljastu heti, mutta sen saa ajettua liikkeelle laittamalla kiertovesipumpun täysille ja jatkuvalle käynnille. Näin vähintään pari päivää yhteen menoon, mieluummin pidempäänkin - kunnes ilma poistuu.

jasso

[JKn]

Meillä on myös 1210 ja wirsbon putket ja huonetermostaatit. huoneistoalaa 193 m2 Pesutiloissa ja keittiössä ei ole termareita. Olen pitänyt nämä piirit vapaakierrolla täysin auki. Kesällä tosin keittiön piiri oli kiinni.
Sähkövastukset eivät ole pumpulla menneet päälle kertaakaan.

Pumppu ollut käytössä viime tammikuusta asti. Käynnistyksiä n. 4000 käyntiaika 900 tuntia.

Lämpökäyränä käyrä nro. 4 lämpötilapotikka -1 lukemassa.

Meillä on pumpussa olevan kiertovesipumpun lisäksi erillinen kiertovesipumppu, jolla lattioissa kiertävä vesi kierrätetään. Ennen pumppua sunttaus. Kiertovesipumpussa 3 nopeutta ollut nyt 2 nopeudella talvikuukausien ajaksi nostan 3 nopeudelle.

Lisäksi pumpulta on otettu kierto IV-koneen lämmityspatterille.

Tällä hetkellä pumpun laskema menoveden lämpötila on n 25-28 astetta ulkolämpötilasta riippuen.

Käynnistyksen asteminuuttiluvun olen muuttanut 170 arvoon. Eli pumppu käynnistyy kun asteminuutit 170 ja sammuu nollassa.
Oletusarvona on muistaakseni 60. Joka ainenkin meillä johti pumpun pätkäkäyntiin.

Huonetermarit säädetty siten, että lämpötila +21 astetta.

Meillä putkimies teki tarvittavat kytkennät ja käynnistelin/säätelin pumpun itse. Jonkun kerran soittelin haadolle. Muistaakseni myös meillä pumppu sammui ensimmäisen päivän aikana jonkun kerran kun kierto ei ollut päällä.

[volkkari]

Nibessä,mikäli olen oikein tulkinnut lämpöpuoli ajetaan
lämmönvaihtimen läpi,näinollen säätö on ongelmallinen
kun huonekohtaiset säätimet sulkeutuvat.
Olisi järjestettävä jonkinlainen ohitusventtiili

[Vallu]

Meillä alkuperäisessä lvi-suunnitelmassa (ins. tston suunnittelema!?!?!) oli piirretty Wirsbon lattialämmitysputket vakio 300mm:n jaolla ja yksi piiri per huone.

Lattialämmitysurakoitsija sanoi että älä sie tuollaista cräppiä vaan mene tekemään ja työnnä  heti nuotioon ne raapustukset. Tuo tapa sopii paikallisen Prisman lämmittämiseen muttei kunnolla okt:n. Hän piirtää mulle uudet. Ja nyt jouduin taas työntämään 300e sinne kuuluisaan nuotioon. Kaksinkertaisesta duunista kun on kerrassaan mukava maksaa vähän extraa kun rakentajapoloista on helppo taluttaa kuin pässiä narussa.

Nyt piirejä on sitten vähintään kaksi per huone ja isoissa huoneissa kuten esim. olkkarissa jopa neljäkin. Idiksenä se että akkunoitten alla olevan piirin jako on esim. vain 80mm kun keskemmällä huonetta se voi olla 150mm. Lämpö leviää tasaisemmin eikä tassutellessa mummotauti eli kylmää-kuumaa-kylmää vaivaa varpaita.

Huonetermostaatit ovat sitten kytketty vain näihin tiheämpiin piireihin. Harvemmat vakiokierrolla ja niiden säätö jakotukista.

Nyt ei tule sitä tilannetta että kun keli ulkona lämpiää niin kaikki termarit nykäsee itsensä kiinni samanaikaisesti ja kierto lakkaa kokonaan. Sen sijaan miinus puolena on se että systeemin vasteaika on hitaampi eli termarin vaikutus on vähäisempi vaikka kuinka rullaisi potikasta niskat nurin. Toinen huono puoli on se että tämänkin kokoiseen luukkuun saatiin työnnettyä melkein 1,5km happi(äly)vapaata kompostiputkea joka ei ihan halpaa ole sekään.

Net kenellä on tuo vaihtoehto A nyt kuitenkin toteutettuna niin saattaisi olla viisasta välttää volkkarin edellä esitettämä tilanne laittamalla samaisella jakotukilla jokunen piiri kuitenkin vakiokiertoiseksi?

[Tutkija]

Meillä alkuperäisessä lvi-suunnitelmassa (ins. tston suunnittelema!?!?!) oli piirretty Wirsbon lattialämmitysputket vakio 300mm:n jaolla ja yksi piiri per huone.

Lattialämmitysurakoitsija sanoi että älä sie tuollaista cräppiä vaan mene tekemään ja työnnä  heti nuotioon ne raapustukset. Tuo tapa sopii paikallisen Prisman lämmittämiseen muttei kunnolla okt:n. Hän piirtää mulle uudet. Ja nyt jouduin taas työntämään 300e sinne kuuluisaan nuotioon. Kaksinkertaisesta duunista kun on kerrassaan mukava maksaa vähän extraa kun rakentajapoloista on helppo taluttaa kuin pässiä narussa.

Nyt piirejä on sitten vähintään kaksi per huone ja isoissa huoneissa kuten esim. olkkarissa jopa neljäkin. Idiksenä se että akkunoitten alla olevan piirin jako on esim. vain 80mm kun keskemmällä huonetta se voi olla 150mm. Lämpö leviää tasaisemmin eikä tassutellessa mummotauti eli kylmää-kuumaa-kylmää vaivaa varpaita.

Huonetermostaatit ovat sitten kytketty vain näihin tiheämpiin piireihin. Harvemmat vakiokierrolla ja niiden säätö jakotukista.

Nyt ei tule sitä tilannetta että kun keli ulkona lämpiää niin kaikki termarit nykäsee itsensä kiinni samanaikaisesti ja kierto lakkaa kokonaan. Sen sijaan miinus puolena on se että systeemin vasteaika on hitaampi eli termarin vaikutus on vähäisempi vaikka kuinka rullaisi potikasta niskat nurin. Toinen huono puoli on se että tämänkin kokoiseen luukkuun saatiin työnnettyä melkein 1,5km happi(äly)vapaata kompostiputkea joka ei ihan halpaa ole sekään.

Net kenellä on tuo vaihtoehto A nyt kuitenkin toteutettuna niin saattaisi olla viisasta välttää volkkarin edellä esitettämä tilanne laittamalla samaisella jakotukilla jokunen piiri kuitenkin vakiokiertoiseksi?

 

Olet tekemässä juuri oikein, 300€ on pikku hinta jos saa lämmityksen kunnolla toimimaan. Monta muutakin etua saavutat. Minulla taisi olla max 3 piiriä/huone, mutta 4 voi olla isossa vielä parempi.

Itselläni kaikki piirit vakiosääteisiä, sisä-anturi + ulko-anturi korvaa termarit.  Seinätermostaatista voi kyllä käännellä, mutta sieltä tuleva piuha ei ole liitetty säätömoottoriin - ei pääse kukaan sotkemaan hyvin toimivaa lämmitystä. Turhaa päästää jotain kohtaa lattiasta kylmäksi.

[petteri]

Moi!

Kiitoksia vastauksista . Ilmaa ei ole järjestelmässä ja uusi kiertokiertovesipumppu on huomenna asennuksessa. Putkimiehellä on jopa kokemusta maalämpöpumpuista (itselläänkin on ).


JKN kirjoitti:

Meillä on pumpussa olevan kiertovesipumpun lisäksi erillinen kiertovesipumppu, jolla lattioissa kiertävä vesi kierrätetään. Ennen pumppua sunttaus. Kiertovesipumpussa 3 nopeutta ollut nyt 2 nopeudella talvikuukausien ajaksi nostan 3 nopeudelle.

Miksi teillä on käytössä kaksi kietovesipumppua?
ja miksi nostat nopeuden 3:lle talveksi?

Minulla on 1 jakotukki heti pumpun läheisyydessä ja toiselle jakotukille ( n 12 metriä)  menee 28 mm syöttöputki. Myös ensimäisen jakotukin vaapakiertoinen piiri on kylmä.
Mietinkin  itsekseni, että pitäisikö ensinmäisellä  jakotukilla olla virtauksen säätöventtiili ?

[santeri1]

Nibellä on oletusasetuksina käynnistykselle 60 ja sähkövastukselle 300 asteminuuttia.

Sain käsiini Niben pohjoissuomen edustajalta arvot, mitä Niben asentajat kuulemma käyttävät startissa. (puhutaan lattialämmityksestä). Asteminuutit käynnistykselle 120 ja sähkövastukselle edelleen samat 300.

Itse käytän käynnistykselle 150 ja sähkövastukselle menee roimasti enemmän kuin oletukset on (en jaksa muistaa paljonko).

Tietämättönä minäkin ajelin reilun vuoden tehdasasetuksilla, ennen kuin havainnoin nämä Ruotsin ja Suomen asiafoorumit. Oletusasetuksilla sain vain sairaan paljon käynnistyksiä. Nyt tilanne on hyvä ja olen tyytyväinen.

Liityinpä tuossa Oulun seudun sähkön Osuuskuntaan ja sieltä tuli tieto paljonko sähköä oli kulunut viime vuonna (9800 kwh). Ei hirveän paha.
Mutta koko ajan sähkölasku kuitenkin hilautuu ylöspäin.

-Santeri-

[santeri1]

Kattelin tuossa Ruotsin Niben sivuja ja lattialämmityksen toteutusta. Heillä on ohjeessa kaksi kiertovesipumppua ohjaamaan lattiakiertoa.

-Santeri-

[pro]

Oletkos tietoinen että Niben pumpuissa mitataan lattialämmityspuolen lämpötilaa paluupuolelta jota ohjaa n.50 euron piirilevy.Lahtelaisessa kotimaisessa pumpussa sen sen hoitaa Oumannin 1000 euron säädin menopuolelta  

[JKn]

Vastauksia Petterille

Niben koneen mukana tulevan pumpun kapasiteetti ei meidän tapauksessa olisi jaksanut pyörittää koko talon lämmitysvettä. Siksi toinen pumppu.

Pumppuna Grundfosin UPS 25-80 malli.

Pumpun valintakytkimen asennot vaikuttavat seuraavalla tavalla asento/nopeus
 3 asento  esim.H= 4.5m, Q= 4.84m3/h. P1 ottoteho 186 W
 2 asento H=4,5,Q= 2.95 m3/h . P1 158 W .
 1 asento H=4,5. Q= 1.05 m3/h . P1 105 W.

Kannattaa muuttaa kesällä kytkimen 1,2,3 asentoa ja syksyllä kun ei lämpö
enää riitä kääntää kierroksia isommalle
Pumppu on hyvä pysäyttää asennon muutoksen hetkeksi.

Jos on ostamassa uutta pumppua kannattaisi satsata vähän enemmän ja ostaa Grundfosin uudempaa sarjaa Näissä pumpussa on  invertteri 3 asentoisen kytkimen tilalla. Pumppu pitää verkostossa vakiopaineen. Jos jokin lämmityspiiri sulkeutuu pudottaa invertteri automaattisesti pumpun kierroksia. Säästyy energiaa.

Mielestäni voi olla lattialämmitysputkille vahingollista jos pumppua ajaa täydellä nopeudella kun piirejä vain jokunen käytössä. Virtausnopeus putkistossa kasvaa ja putki voi vaurioitua.

[Vallu]

To JKn

Minulla on kanssa sellainen hytinä että L1:n (kuivat tilat + at) kiertovesipumppu UPS 25-40 on mitoitettu vähän alakanttiin. Kuten tuolla ylempänä mainitsin huonekohtaisia piirejä meillä on paljon ja piirit suht. pitkiä.

Jakotukissa sellaiset vähän epätarkat vesipatsas indikaattorit, joita en saa pumpun 3 asennollakaan edes mitta-alueen puoleen väliin vaikka avaisi kaikki kuristukset tieltä. Asteikko on 1:stä 4:ään. Yksikkö lienee litraa/min.

Oliko sulla jo jotain piirikohtaisia virtaamia tiedossasi ennen kuin aloit pumppua vaihtamaan?

Onko se UPS25-80 fyysisiltä mitoiltaan hirveän iso vai sopiko se suoraan edellisen tilalle?

[Vallu]

Jupisen itsekseni

Kysyin Hanakoilta tarjousta Grundfosin Alpha-pro 25-60-180 1-v invertterikäyttöisestä kiertovesipumpusta. Hinta 450e sisältäen veron.

Vertailuksi muistan hiljattain nähneeni samasen puodin tarjouksen peruspumpusta 25-40-180 joka mulla on jo, hintaan 103,-

On vielä sen verran hinnakas tuo pro että täytyy ensin vähän viljellä lämpömittareita meno- ja paluuputkiin ja todeta muulla tavoin onko virtaus turhan heikko myös pakkasilla. Lämpöä ei kyllä puutu mutta vähän hämää jakotukissa nuo vesipatsasindikaattorit jotka ei kunnolla pääse edes alueelleen.

Sen sijaan ne joilla kiertovesipumppu vetelee viimeisiä ja on pakkaa taskussa invertteriversio on mielestäni kyllä hieno. Toisaalta mulla taitaa olla se perversio kaikkeen säätämiseen  

Alla linkki tuotteen speksisivuille.

http://net.grundfos.com/Appl/WebCAPS/ProductDetailCtrl;jsessionid=0000_JcRyRMRF2pZkPRneE6yrRN:-1?cmd=com.grundfos.webcaps.productdetail.commands.PDIndexCommand&ProductNumber=96283597&frq=50&Language=FIN

[JKn]

To Vallu

Pumppusi voi olla alamittainen. Meillä oli wirsbon tekemät laskelmat piirien virtauksille sekä kokonaisvirtaukselle. Putkea talossa muistaakseni n. 850 m.

LVI suunnittelija suositteli UPS- 25-80 mallia. Putkimiehen kommentti oli, että Niben oma pumppu ei riitä kun kesämökin lämmitysvesien kierrättämiseen.
Pumput fyysiset mitat eivät mielestäni ole ratkaisevasti isommat kuin muillakaan kiertovesipumpuilla. Sopinee suoraan nykyisen pumpun tilalle

[mnk]

Hanakoiden lehdessä kesä 2008 on 25-40 alpha pro pumppu tarjouksessa 229,-  ja vastaava vanha on 99,-

http://www.hanakat.fi/pdf/lehti08_02.pdf

Mielenkiintoista olisi tarjoushinta vastaavasta alpha pro  25-60  pumpusta myös.   laskennallisella 50w säästöllä noin 40 eur vuodessa ja reilu 5 vuotta säästämistä.

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Grundfos+alpha+pro+40+60&btnG=Hae&meta=