Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vitocal 333-g ei pidä sähkövastuksia päällä vaikka lämpö ei riitä  (Luettu 780 kertaa)

Poissa turtiescu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Vitocal 333-g ilman välivaraajaa. Talo kylmenee, kun maalämmöstä potku loppuu 15-20 asteen pakkasilla. Saa ylläpidettyä lämmöt, kun pistää huonelämpötila-asetuksen 10 astetta normaalin yläpuolelle. Esim. nyt pyynti menovedelle 45 astetta.

Kone nostaa maalämmöllä menoveden lämpötilan n. 38 asteeseen ja ei pääse siitä paljoa ylöspäin ilman sähkövastuksien apua. Kone laittaa kyllä sähkövastukset yksitellen päälle ja saa nostettua menoveden lämpötilan tavoitearvoon, mutta sammuttaa kaikki(!) vastukset välittömästi, kun tavoite on saavutettu. Sen jälkeen menoveden lämpötilaa palaa takaisin n. 38 asteeseen ja sitä sitten syötetään kiertoon pitkän aikaa (10-15min, tms.?) ennen kuin tuo kierros alkaa taas alusta ja sähkövastukset ovat pikkuhetken taas päällä.
-> Olettaisin, että tavoitelämpötilan mukaista ainetta syötettäisiin kiertoon ja osan sähkövastuksista pitäisi pysyä kokoajan päällä, jos lämpö ei muuten riitä?
-> Tätä on käynyt LämpöYkkönen säätämässä joka vuosi ja joka talvi sama ongelma, että 20 asteen pakkasilla talo kylmenee
-> Yrittänyt löytää sopivia parametreja huoltovalikoista, joihin uskaltaisi koskea, mutta ei ole oikein löytynyt

Onko kenelläkään ideoita mikä parametri voisi olla vinossa? Jotakin hystereesiparametria sähkövastuksille? Tuntuu oudolta, että kaikki sähkövastukset sammutetaan kerralla ja lämpötilaa ei seurata enempää?

Kone myös antaa kylmäainepiirin häiriötä, kun on käynyt tarpeeksi kauan. Ilmeisesti kaivo jäätyy, kun sieltä yritetään ottaa liikaa ja sähkövastukset ei ole avuksi. 11kW olis reserviä pitää talo lämpimänä, mutta sitä ei käytetä kuin hetkellisesti.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Sähkövastusten lisäkäyttöä voidaan pitää tilapäisratkaisuna, mutta perusongelmaahan se ei ratkaise.
Teillä ilmeisesti on alimioitettu lämmön keruupiiri tai lämpöpumpun teho, tai molemmat.
Olisiko mahdollista parantaa rakennuksen lämpöeristystä?
Tai lisätä keruupiiriä esimerkiksi toisella lämpökaivolla?
Tarkempi selvittely olisi varmaankin tarpeen.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa turtiescu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos paljon nopeasta vastauksesta ~tomppeli!

Varmasti totta, että on alimitoitettu järjestelmä, jos kovimpia pakkasia ajattelee. Oulussa ei kovia pakkasia kuitenkaan montaa viikkoa vuodessa ole, niin voisin elellä sähkövastukset apuna ne ajat ihan hyvin. Maalämpöä ei tarvitsisi mitoittaa 35 asteen pakkasille, jos vain sähkövastukset olisi apuna pahimmilla pakkashuipuilla?

2014 valmistunut talo, niin ei viitsisi kovin isoa remonttia alkaa juuri nyt tekemään. Ostettiin itse myöhemmin eli ei oltu rakennusvaiheessa mukana tekemässä ratkaisuja. LämpöYkkönen on tuon järjestelmän aikanaan asentanut tai ainakin niin olen ymmärtänyt.

Olisko vinkkejä miten nuo vastukset saisi paremmin avuksi? Ensimmäisen ja toisen tason huoltovalikkoja olen selaillut googlen ja käyttöohjeiden lisäksi. Jos saisi järjestelmän toimimaan stabiilisti, niin voisi sitten optimoida tuota käyttöä lisää ja miettiä voisiko järjestelmää parantaa jollain tavalla.



Poissa turtiescu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos paljon vastauksesta ~Matias. Kaikki nuo asetukset näyttää olevan OK eli sähkövastusten käyttö sallittu sekä lämmitykseen että käyttöveteen. Pitää plärätä manuaalia lisää illemmalla.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa turtiescu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos linkistä ~fraatti. Osa tuttuja ja joitakin uusia. Tuohon integraaliin 730E pitää seuraavaksi pureutua. Se näyttäisi olevan ainut millä nuita sähkövastuksia saa herkistettyä tai ainakaan en ole muita löytänyt. Manuaalien mukaan ilman välivaraajaa kytketyssä pumpussa vastukset sammutetaan heti, kun menoveden tavoitelämpötila on saavutettu (välivaraajalla asennettu pumppu voisi seurata varaajalta palaavaa lämpötilaa). En ole keksinyt mitään millä tuota toimintaa saisi muutettua eli tuo vastusten uudelleenkytkeminen tarpeeksi usein näyttäisi olevan yksi (ainut?) vaihtoehto ylläpitää lämpöä sähkövastuksilla, jos maalämmön tehot ei riitä.

Poissa turtiescu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Kävin eilen läpi koodaustaso-2 parametrit ja listasin kaikki mitkä poikkeavat toimitustilasta eli mitä on muutettu. Osaako joku kommentoida mitä nuo parametrit ovat, joille en ole löytänyt selitystä? 5005, 6011, 6021, 6023? Koneen malli BWT 331.A08 vm 2013. Toisiopuolen delta-T on 9 asteen tietämillä. Onko tuohon muuta vaihtoehtoa kuin, että pumppu tukossa vai onko parametreilla vaikutusta? Jossain toisessa ketjussa oli keskustelua, että tuon pumpun letkut ei ole happisuojattuja.
--
7003: 40 -> 0 (0,1. huone-asetus miinus tämä asetus on lämmityksen käynnistymisen raja)
5001: 610 -> 590 (lauhdutin ulos maksimi 0.1)
5004: 50 -> 20 (ensiön hystereesi 0.1)
5005: 120 -> 420
5008: 120 -> 40 (start delay compressor)
5016: -30 -> -80 (ensiön minimilämpötila 0.1°)
5030: 0 -> 8 (Output compressor stage setting 8kW)
6007: 50 -> 40 (käyttöveden lämmityksen hystereesi)
6008: 100 -> 50 (käyttöveden booster heater hystereesi)
6011: 240 -> 80
6021: 25 -> 100
6023: 50 -> 100
7902: 0 -> 1 (sähkövastus sallittu lämmitykseen)
7905: 30 -> 0 (sähkövastuksen estoaika lämmitykseen)
7304: 20 -> 15 (toision käynnistyshystereesi)
730E: 300 -> 10 (asteminuutit lämmitysveden lisälämmitysvastukselle, jos tavoitteeseen ei päästä)
7342: 85 -> 100 (toisiopumpun maksiminopeus)
7343: 85 -> 100 (käyttöveden latauksessa toision nopeus)
2000: 200 -> 220 (huonelämpötila-asetus)
2007: 6 -> 4 (lämmityskäyrän kulma)
200E: 400 -> 450 (lämmityskierron max lämpötila)
--
Kuva kylmäainepiiristä tältä aamua (pyynti 36 astetta .. paluu pitäisi saada suoraan kytketyssä 31 ja käynnistyshystereesi 1.5 eli alaraja käynnistymiselle olis 29.5):


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Keruupiirin dT (keruupiirin menon ja paluun välinen lämpötilaero) on kovin suuri, lähes 6 astetta.
Onko keruun kiertopumppu varmasti täysillä?
Onko keruupiirin roskasihti puhdistettu?
Huono keruun kierto laskee koneen lämmitystehoa.
Myöskin lattialämmityksen kierto on heikko. Siellä menon ja paluun välinen lämpötilaero on melkein 9 astetta.

Poissa Murre

  • Yrittäjä/Kylmämestari
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 182
    • Jaahdytystekniikan asiantuntija
5005: 120 -> 420 (Lämpöpumpun minimi käyntiaika, sekuntia)
6011: 240 -> 80 (Maksimi käyntiaika käyttöveden lämmitykselle, minuuttia)
6021: 25 -> 100 (LKV-varaajan latauspumpun minimiteho, %)
6023: 50 -> 100 (LKV-varaajan latauspumpun maksimiteho, %)

Tuota 6021 voi säätää pienemmälle, jos laitteistostasi käyttöveden primääri pumppu löytyy..
*Yrittäjä/Kylmämestari
*FISE Kylmäsuunnittelijan b-pätevyys
*Kylmätekniikan asennus-, huolto-, konsultointi-, suunnittelu- ja urakointi-palvelut.
*Climacheck energia-optimoinnit