NIBE-pumpun valinta

[Typhoon]

Hei, taisin hylätä tyystin toisen pumppuehdokkaan kun ei tarjoustakaan ole kuulunut

Joten, nyt taas palataan nibeen jota olen jo pidemmän aikaa vertaillut muihin ja kallistun siis nyt ruottalaiseen..
Kysymys koskee järjestelmän mitoitusta.

Lähtökohdat on seuraavia, uudisrakennus:
- Eristämätön lamellihirsitalo jossa 1,5 krs
- Rossipohja johon vesikiertoinen lattialämmitys
- Toinen puoli talosta on avointa tilaa ylös
- Asuinneliöitä talossa n.125m2 ja kuutioita 530m3
- Lisäksi tulee autotalli johon myös tekninen tila 80m2 (h=2,5m), 200m3
- Tallista asuinrakennukseen n.15m kanaalia
- tallissa pidetään lattilämmityksellä kylmänä aikana lämpö 10-17 asteen välillä

Hivenen on tallin koko pienentynyt ja vastaavasti taloon tuli metri pituutta lisää kun edellisiä tarjouksia kyselin.. Mutta tuollaisia ylläolevia tietoja käytin tänään mitoituslaskelmaa lähettäessänii..
Katotaan minkälainen sieltä nyt tulee uusilla mitoilla..

Eli vähän on epäselviä tarjouksia on tullut, kun yksi tarjoaa 1210-7 ehkä jopa 1210-8,5, toinen 1210-8,5 ja pytinkimessuilta sain edustajalta tarjouksen että 1210-8,5 riittää nippanappa mutta voisi olla 1210-10 mallikin??
Siis valitse nyt noista sopiva

Mutta mitä mieltä kokeneemmat, asiasta paremmin perillä olevat käyttäjät on? Onko jotain haittaa ja minkälaista, tai saavutanko mitään etua, jos laskelmat tarjoavat 1210-8,5 ja teen kuitenkin valinnan 1210-10 kilowattiseen??

1210-10 ottaisin siksi, että noissa 8,5 mitoituksissa käytetään sähkövastusta muuhunkin kuin legionellan tuhoamiseen, en juuri välitä tuosta sähköllä lämmittämisestä, jos sen kerran voi hoitaa "reservissä" olevilla pumpun tehoilla..

No, olenko ihan hakoteillä mutu-mitoituksieni kanssa??

Perusteluita ja kommenttia saa ja PITÄÄ antaa

Ja hinnan eroa ei 7-10 kw:n pumpuilla ole kuin n.500€ paikassa josta olen ajatellut pumpun hankittavan

[Kuumaa_kalliosta]

Ota 10-kilowattinen, kun tuo hintaero on niin pieni. Muista toki, että lämmönkeruupiiri pitää myös mitoittaa riittäväksi, jotta sieltä saadaan lämpöä hyvällä hyötysuhteella myös kylmimpinä aikoina.

[Immu]

Lankku/lautalattiaa lattialämmityksellä suunnittelevien kannattais lukea juttu uudesta TM-rakennusmaailma lehdestä, (no: 4E/2007 s.30).. .

[sailor]

Auttaisi, jos aloittaja kertoisi paikkakunnan. Tuo 8.5kW:n pumppu puskee 35 asteista vettä 10kW:n teholla.

Mites tuo autotalli shuntataan Nibellä niin että saadaan käyntijaksot järkeviksi. Talohan on rossipohjalla, joten varaavaa lattialaattaa ei ole? Vai tuleeko ontelolaatta?

Älä vaan sitten viritä mitään lämpimän veden kiertoa vaan ihan reilusti vaan pieni sähkövaraaja taloon.

Jani

[Typhoon]

Ota 10-kilowattinen, kun tuo hintaero on niin pieni. Muista toki, että lämmönkeruupiiri pitää myös mitoittaa riittäväksi, jotta sieltä saadaan lämpöä hyvällä hyötysuhteella myös kylmimpinä aikoina.

Joo, kyllähän tuota piirin pituutta on mielessä pidetty.  
Jos lämmönkeruu toteutemaan pintamaassa niin sellaista 600-800 metriä olen sitä kaavaillut laitettavaksi, se juuri ja juuri voisi tuohon tilaan mahtua?

- Miten pitkän piirin sinä laittaisit jos alkaisit noilla ehdoilla toteuttamaan?

- tontilla on piirille n. 800-900m2 tilaa, savimaata pintakerroksen (n.0,5m) jälkeen rempseästi 22 metriä :-/

Eli miten sinä asian näkisit, onko tuosta "turhasta" pumppukoon kasvattamisesta enemmän hyötyä kuin haittaa, tuleehan siinä ilmeisesti lyhyempiä käyntijaksoja ym..jotka taas kuormittavat kompuraa enempi, right?
Tosin onhan tuossa 1210-10kw:n mallissakin jo pehmokäynnistin, eikö se helpota kompuraa jo jonkin verran?

Onko täälä käytössä mitään multiquote-nappia tms. millä voisi vastata useampaan viestiin kerralla???

-->Immu; Mitä sielä TM:ssä sitten sanotaan, voitko lyhyesti kuvailla?

-->Sailor; Rakennuskunta on Ilmajoki. Juu, ei ole varaavaa laattaa eikä tule ontelolaattaakaan,ihan perinteisesti puusta toteutetaan, perustana anturavalu/harkot.  Mutta onhan tässä mallissa positiivisena puolena nopeampi reagointi lämmönsäätöihin?
Tuohon sunttaukseen en osaa vastata, olen sen verran keltanokka tässä asiassa, mutta jos joku muu osaisi?
Mitäs huonoja puolia tuo lämpimänveden kierto käytännössä tuo esiin jos ei laiteta varaajan kautta?

[Kuumaa_kalliosta]

- Miten pitkän piirin sinä laittaisit jos alkaisit noilla ehdoilla toteuttamaan?

Ihan hihasta temmattu mutuarvio olisi 600 metriä, jos on todella savimaata. Noin pitkä pitää laittaa kahtena piirinä. Joku toinen, jolla on enemmän tietoa pintapiireistä, voi varmaan vastata tähän minua paremmin.

Eli miten sinä asian näkisit, onko tuosta "turhasta" pumppukoon kasvattamisesta enemmän hyötyä kuin haittaa, tuleehan siinä ilmeisesti lyhyempiä käyntijaksoja ym..jotka taas kuormittavat kompuraa enempi, right?

Pätkäkäyntiä voi välttää muuttamalla käynnistyksen asetuksia siten, että käynnistyy harvemmin (käynnistyskynnystä nostetaan). Silloin on tietenkin uhkana lattialämpöjen suurempi vaihtelu.

Tosin onhan tuossa 1210-10kw:n mallissakin jo pehmokäynnistin, eikö se helpota kompuraa jo jonkin verran?

No, enemmän se saattaa helpottaa lämpöpumpun käynnistyskolauksista säpsähtäviä.

Onko täälä käytössä mitään multiquote-nappia tms. millä voisi vastata useampaan viestiin kerralla???

Ei ole sellaista nappia.

[Immu]

-->Immu; Mitä sielä TM:ssä sitten sanotaan, voitko lyhyesti kuvailla?

Kirjoitettiin mm. seuraavaa: "Lattialämmitys ja lankkulattiat eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä. Vieläkin hullummaksi tilanne muutuu, jos lattioille laitetaan mattoja".
-Lähinnä tuossa on kyse siitä, että puu läpäisee lämpöä huonosti, ja mtä paksumpi puu sitä heikompi tilanne.

[sailor]

Mitäs huonoja puolia tuo lämpimänveden kierto käytännössä tuo esiin jos ei laiteta varaajan kautta?

Lue vanhoja postauksia, mutta lyhyesti sanottuna se tuhoaa järjestelmän hyötysuhteen ja sen rakentaminen ja käyttö tulee kalliiksi. Laitat pienen (20-40litraisen) varaajan keskeiselle paikalle taloon, josta saadaan kuuma vesi kunnes pumpulta tuleva lämmin vesi saavuttaa kulutuspisteet.

Meinasin tuolla autotalli/rossipohjakysymykselläni sitä että Niben pumppu toimii ns. lattiaanvarausperiaatteella, jossa käyntijakson alussa ajetaan tietyn lämpöistä vettä lattiaan ja haistellaan paluuveden lämpötilaa. Kun paluuveden lämpötila ylittää tietyn rajan niin pumppu sammuu.

Mitä pienempi varaava massa lattiassa on sitä nopeammin paluulämpö saavuttaa asetusarvonsa. Jos lattian massa on pieni niin tuota käynnistymis/sammuttamisarvon erotusta pitää kasvattaa, jolloin puulattiaa pitää edelleen lämmittää ehkä? liian kuumaksi.

Jos teknarin RM:n juttuun on uskomista niin lankkulattia toimii erinomaisen huonosti lattialämmityksen kanssa (tosin ko. lehden artikkelit ja testit ovat olleet pelkkää potaskaa: ILP, IV-koneet jne.).

Minulla ei nyt aamutuimaan ajatus kulje kuinka autotallin (betonilattia) viileämmäksi shuntattu  lattiavesi vaikuttaa tuohon kokonaisuuteen tai kuinka se kannattaisi toteuttaa.  

Jani

[Salei]

Lue vanhoja postauksia, mutta lyhyesti sanottuna se tuhoaa järjestelmän hyötysuhteen ja sen rakentaminen ja käyttö tulee kalliiksi. Laitat pienen (20-40litraisen) varaajan keskeiselle paikalle taloon, josta saadaan kuuma vesi kunnes pumpulta tuleva lämmin vesi saavuttaa kulutuspisteet.

Jos tuon pienen varaajan laittaa niin eikö silloin tarvita tuota kiertoa ollenkaan?

Tuollainen 35litran varaaja maksaa helposti 450 euroa ja tarvii lisäksi sähköä lämmittään vettä joten mistä se säästö verrattuna lämpimän veden kiertoon tulee?

[KotiEnossa]

Sattuu liippaamaan sen vertaa läheltä että ajattelin kertoa omista virityksistä... toimivasta ja aika isolla LV kapasiteetilla olevasta vielä.

Mulla on kaksi 500 litran kiertovesivaraajaa joissa toisessa on kaksoisvaipallinen 200 litran LV varaaja. Siitä on suorat lähdöt kahteen vessaan ja khh:een. Edelleen kaksoisvaippavaraajasta on lähtö erilliseen 200 litran kuumavesivaraajaan (sijainti noin 10 metriä edellisestä) josta vettä otetaan keittiöön ja suihkuun. Kuumavesivaraajan vesi siis esilämmitetään MLP:n kiertovesivaraajassa. Jotta systeemi olis lähes täydellinen niin kaikki lämmintä vettä tarvitsevat systeemit on kytkettävissä jommankumman vedenlämmityssysteemin perään jos siihen on joskus tarvetta. Letkua ja käsiventtiiliä ja takaiskua on siis joitain metrejä ja kappaleita varalla.

Mitä hyötyä ko. asennuksesta on:

-lämmintä vettä riittää kylpytynnyriin saakka jos siltä tuntuu
-joka puolella taloa on kuumaa vettä saatavilla lähes viiveittä
-veden "peruslämmityksen" tekee MLP joka tilanteessa. Boostaus normaalilla vastuksella

Mitä heikkouksia on:

-oikeastaan tietenkin tuo asentaminen ja sen kustannukset....mutten pidä niitä kovin merkittävinä loppupeleissä.

[Immu]

Meinasin tuolla autotalli/rossipohjakysymykselläni sitä että Niben pumppu toimii ns. lattiaanvarausperiaatteella, jossa käyntijakson alussa ajetaan tietyn lämpöistä vettä lattiaan ja haistellaan paluuveden lämpötilaa. Kun paluuveden lämpötila ylittää tietyn rajan niin pumppu sammuu.

Oletko varma, tuosta Niben toiminnasta?
Ohjekirjassa sanotaan, että lämmitystä ohjataan menolämpötilan mukaan "asteminuutteina".
Paluuveteen voidaan vain asetella kiinteä "korkein sallittu peluuveden lämpötila" -arvo.

[Kuumaa_kalliosta]

Ohjekirjassa sanotaan, että lämmitystä ohjataan menolämpötilan mukaan "asteminuutteina".

Mistä ohjekirjasta löydät tämän tiedon? Luulisin, että lämmitystä pitää ohjata nimenomaan paluulämmön pohjalta, kuten mm. Thermiassa. Mitenkä sitä voisi ohjata pumpulta lähtevän lämmön mukaan?

[Immu]

Mistä ohjekirjasta löydät tämän tiedon? Luulisin, että lämmitystä pitää ohjata nimenomaan paluulämmön pohjalta, kuten mm. Thermiassa. Mitenkä sitä voisi ohjata pumpulta lähtevän lämmön mukaan?

Tuoltapa löysin: http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1120d.asp (Asennus ja hoito-ohjeet sivu 9)

No niin, mokailin tuon linkin kanssa, tarkoitus oli ohjata tuonne: http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1220d.asp

Miten ei voisi lämmitystä ohjata lähtevän lämmön puolelta, niinhän se tehdään monessa järjestelmässä?

[sailor]

Jos tuon pienen varaajan laittaa niin eikö silloin tarvita tuota kiertoa ollenkaan?

Tuollainen 35litran varaaja maksaa helposti 450 euroa ja tarvii lisäksi sähköä lämmittään vettä joten mistä se säästö verrattuna lämpimän veden kiertoon tulee?

Ei tarvi, ja sopiva varaaja maksaa noin 300 euroa (esim. www.finnparttia.fi). Sähköä tarvii, mutta häviävän vähän (vesi on esilämmittetty MLP:ssä).

Säästö tulee mm:

Rakennuskustannuksissa:
* ei tarpeettomia kanavia ekofleksiin
* ei tuplaputkitusta hanoille/jakotukille
* ei ylim. kiertovesipumppua

Käytössä:
* ei lämmitetä maata talon ja tallin välissä
* ei lämmitetä taloa turhaan käyttövedellä
* mlp ei käy pätkäkäyntiä käyttöveden ohjaamana
* ei kiertovesipumpun kulutusta

jne.

Samankokoisessa naapuritalossa sama pumppu ja käyttöveden kierto -> kulutus 5500kWh suurempi vuodessa. Heillä 1 asuja enemmän, pumppu tehdasasetuksilla ja talo kokonaan maan päällä (meillä alakerta rinteessä), nyt naapuriin on lisätty ajastin käyttöveden kierrätyksen kv-pumppuun katsotaan vuoden päästä miten vaikutti.  

Jani

P.S Etsi mitä aiheesta on aikaisemmin kirjoitettu...turha kaluta kulunutta aihetta

[kipi]

Kirjoitettiin mm. seuraavaa: "Lattialämmitys ja lankkulattiat eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä.

Lankkulattiat saattavat myös elää liikaa toimiakseen lattialämmityksen kanssa. Voi esiintyä halkeilua ja käpristymistä.

Offtopiccina vinkki sellaisille jotka haluavat lautalattian ja lattialämmityksen niin lankkuparkettia on saatavana erilaisia. Me ostettiin käsittelemättömänä lankkuparkettia ja maalattiin se harmaaksi. Menee ihan täydestä.