Lattialämmityksen säätö

[darkside]

Ei kai tuossa ole muuta tarvetta, kuin kuristaa sitä päätalon virtaamaa näin ensin. Jos kuristus toimii, niin toista pumppua ei tarvita. Saattaa olla ihan kintaalla tuon nykyisen kanssa, että virtaamaa saa tarpeeksi 500 neliön lämmittämiseen. Ottaa lisäpumpun vasta jos kuristus ei toimi. Periaatteessa tehokkaampi pumppukin käy laittaa tilalle ja menee tuolla kuristus periaatteella.
Erinomainen kaivo kyllä, jos nuo neliöt saatu lämmitettyä ja tulo pysyy jatkuvasti plussalla ja vastuksia ei ole käytetty käytännössä ollenkaan. 40 000 kWh viittaa kyllä johonkin käytetyn ehkä useammalla ILP:llä sähköä tai muuta lämmitystä. Oliko ulkoporeallas kuinka tehosyöppö?

Muita sähköä merkittävästi kuluttavia laitteita ei ole kuin kaksi poreallasta(altaiden tarkkaa kulutusta en tiedä, täytyisi alkaa laittaa mittaireita jokaiseen laitteeseen) ja kolme IV konetta.., yksi ILP on mutta ei olla käytetty sitä kuin kesällä, sekin on todella pieni max 2kw. Tietenkin kylmälaitteet jne., mutta jos kulutus on tunnissa 1,47-2,47 kun MLP on sammutettuna?

[seppaant]

Tehdäänkö nuo tukkiensäädöt meno vai paluupuolelta? ja kun ei ole erinäisiä linjasäätöventtiileitä vaan jokaisella jakotukilla on meno ja paluu letkussa sulkuventtiili, voiko näitä käyttää tukkien tasapainottamiseksi?

Ylempi tukki on ilmeisesti lattiaan meno ja alempi paluu.
Minä säätäisin alemmasta eli paluutukista.
Tietenkin tukkien meno ja paluuletkuissa olevilla venttiileillä voi säätää, mutta koska ne eivät ole säätöventtiilejä on niillä säätäminen arpapeliä

ATS

[darkside]

Ylempi tukki on ilmeisesti lattiaan meno ja alempi paluu.
Minä säätäisin alemmasta eli paluutukista.
Tietenkin tukkien meno ja paluuletkuissa olevilla venttiileillä voi säätää, mutta koska ne eivät ole säätöventtiilejä on niillä säätäminen arpapeliä

ATS

Alempi on meno ja ylempi paluu, mietin vain niistä venttiileistä ”tasapainotusta”, jos saisi virtausta pienennettyä päärakennuksesta kuten joku taisi sanoa, jos se tällä toimisi, tai sitten vain alkaa perehtyä uuden pumupn vaihtamiseen. Mutta pumpun vaihdossa pitänee ilmata koko järjestelmä ja menee monimutkaiseksi…

[seppaant]

Alempi on meno ja ylempi paluu, mietin vain niistä venttiileistä ”tasapainotusta”, jos saisi virtausta pienennettyä päärakennuksesta kuten joku taisi sanoa, jos se tällä toimisi,

Voihan sitä kokeilla, tuollaisella palloventtiilillä säätäminen on aika haasteellista.
Aluksi ei tahdu mitään ja lopuksi pienikin liike vaikuttaa paljon.

ATS

[seppaant]

Liitteenä kulutus kuukauden ajalta tunteina
* sähkönkulutus_01-03-24_06-04-24.pdf (493.42 kilotavua - ladattu 4 kertaa.)

Tutkiskelin tuota kuukauden tuntikohtaista kulutushistoriaa.
- Vuorokautinen kulutus on varsin tasaista, ei mitään oleellista eroa yö- ja päiväkulutuksen välillä
- Ulkoilman lämpötila vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kulutukseen, n. 0,18 kW/C
- jos lämmitystarve loppuu +15 C ulkolämpötilassa, jää pohjakulutukseksi n. 2,5 kW
- Pohjakulutus koostuu ilmeisesti useista jatkuvasti päällä olevista laitteista.


ATS

[darkside]

Tutkiskelin tuota kuukauden tuntikohtaista kulutushistoriaa.
- Vuorokautinen kulutus on varsin tasaista, ei mitään oleellista eroa yö- ja päiväkulutuksen välillä
- Ulkoilman lämpötila vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kulutukseen, n. 0,18 kW/C
- jos lämmitystarve loppuu +15 C ulkolämpötilassa, jää pohjakulutukseksi n. 2,5 kW
- Pohjakulutus koostuu ilmeisesti useista jatkuvasti päällä olevista laitteista.


ATS

Eli miten tätä nyt kannattaisi lähteä setvimään? Kylmälaitteet(jk, pakastin) ovat koko ajan päällä ulkoporeallas ja sisäporeallas molemmat koko ajan päällä, 3 IV konetta koko ajan päällä, pesukoneet kerran päivässä, en siltikään käsitä 6-9kw/h kulutuksia… 2 tietokonetta päällä, muutama tv silloin tälläin päällä. Tuokin oli nyt vain maaliskuun kulutus.

[tomppeli]

Eli miten tätä nyt kannattaisi lähteä setvimään? Kylmälaitteet(jk, pakastin) ovat koko ajan päällä ulkoporeallas ja sisäporeallas molemmat koko ajan päällä, 3 IV konetta koko ajan päällä, pesukoneet kerran päivässä, en siltikään käsitä 6-9kw/h kulutuksia… 2 tietokonetta päällä, muutama tv silloin tälläin päällä. Tuokin oli nyt vain maaliskuun kulutus.

Jos ilmanvaihtokoneiden jälkilämmitystermostaatit on säädetty turhan korkeaan lämpötilaan, nousee sähkön kulutus roimasti.
Sopiva termostaatin asetusarvo on noin +15 C.
Jos säädetty korkeammalle, tulee talosta sähkölämmitteinen.

[euroshopperi]

En nyt mitään 100 kWh/vrk osaa erityisen suurena kulutuksenakaan tuon kokoisessa kombinaatissa. Meillä on 3 pakastinta kotikylmiö ja pari jääkaappia. Pyykkiä pestään vähintään 1 x ja kuivataan. Sähkösauna joka päivä ainavalmiilla kiukaalla. Ilmanvaihdossa jälkilämmitys patteri vesikierrolla ja autotallissa ILP hoitaa homman. Kompura nykäisee 3,6-4,2 kW teholla jotain tunnin kerrallaan antaen 17 kW lämpöä. 12 kW pumppu lienee 2,5-3 kW luokassa ottotehossa. Pohjakulutus on meillä normisti 1-1,5 kW luokkaa. Auton lataus ottaa 6 kW teholla.

[darkside]

Jos ilmanvaihtokoneiden jälkilämmitystermostaatit on säädetty turhan korkeaan lämpötilaan, nousee sähkön kulutus roimasti.
Sopiva termostaatin asetusarvo on noin +15 C.
Jos säädetty korkeammalle, tulee talosta sähkölämmitteinen.

Yhdestä koneesta kokonaan pois (riittävä LTO), toisessa 10astetta etu ja jälkilämmitys  3 koneessa 20 astetta

[darkside]

Voihan sitä kokeilla, tuollaisella palloventtiilillä säätäminen on aika haasteellista.
Aluksi ei tahdu mitään ja lopuksi pienikin liike vaikuttaa paljon.

ATS

Miten jos joutuisi kiertovesipumpun niin piirien ilmaus, vähän alkaa vaikutta siltä, että vaikka kuinka paljon kiristää kierto ei ole tarpeaksi riittävä ilman että käyrää nostaa 34-35 eli syöttää todella kuumaa vettä, jolloin päärakennuksessa tukalan kuuma ja toisessa sen 20-22

[darkside]

Mites tuo lämmityspiirin paine 2bar onko liian iso?, miten tuo paine vaikuttaa/ paljonko se pitää olla?

[darkside]

Miten lisäisitte oman pumpun toisen talon kiertoon ja minkälaisen? Toisen talon meno ja paluuputkessa on sulku venttiilit ja pistorasia. Nämä sijaitsevat MLP:n kanssa samassa tilassa. Onnistuisiko vain sulkemalla venttiilit ja pumppu väliin? Sitten se ilmaus ilmaako itse itsensä vai pitääkö sitä avittaa jotenkin?

[euroshopperi]

Eiköhän tuo lähtö ole oikeassa paikassa kun se poistaa sen toisen rakennuksen aiheuttaman vastapaineen kierrosta.

[darkside]

Eiköhän tuo lähtö ole oikeassa paikassa kun se poistaa sen toisen rakennuksen aiheuttaman vastapaineen kierrosta.

Mites tämä toisen rakennuksen vastapaine poistetaan? Vai mitä tarkoitat?

[euroshopperi]

Pumppuhan sen hoitaa. Vaikuttaako sitten tarpeeksi, että lämmöt nousee sivurakennuksessa samalle tasolle, kuin päärakennuksessa on ainakin toiveena. 12 kW tehon jakaminen 500 neliölle on varmaan jo alkujaankin ihan rajoilla, niin koneen oma kiertopumppukin saattaa olla tilavuusvirtauksessakin valmiiksi liian pieni. Kaikkea tuntuisi olevan liian vähän, paitsi sähkönkulutusta. Virtausta lisäämällä lämpöä kierrossa saa ehkä laskettua ja silloin kaivosta otetaan enemmän energiaa. Tuohan olisi tietysti tavoitteenakin, että maksimi kaivosta ilmaisenergiaa ja vähemmän sähköä.

[darkside]

Pumppuhan sen hoitaa. Vaikuttaako sitten tarpeeksi, että lämmöt nousee sivurakennuksessa samalle tasolle, kuin päärakennuksessa on ainakin toiveena. 12 kW tehon jakaminen 500 neliölle on varmaan jo alkujaankin ihan rajoilla, niin koneen oma kiertopumppukin saattaa olla tilavuusvirtauksessakin valmiiksi liian pieni. Kaikkea tuntuisi olevan liian vähän, paitsi sähkönkulutusta. Virtausta lisäämällä lämpöä kierrossa saa ehkä laskettua ja silloin kaivosta otetaan enemmän energiaa. Tuohan olisi tietysti tavoitteenakin, että maksimi kaivosta ilmaisenergiaa ja vähemmän sähköä.

Eli kaikki viittaisi nyt pumpun vaihtoon, 12kw jaksaa hyvin lämmittää ei siinä se vain ”jakautuu” väärin. Pitää olla paljon kuristuksia päärakennuksessa ja lämpö suht korkealla että toinen rakennus lämpeää. Mutta silti päärakennuksessa lämmöt nousevat liikaa

[darkside]

Eli kaikki viittaisi nyt pumpun vaihtoon, 12kw jaksaa hyvin lämmittää ei siinä se vain ”jakautuu” väärin. Pitää olla paljon kuristuksia päärakennuksessa ja lämpö suht korkealla että toinen rakennus lämpeää. Mutta silti päärakennuksessa lämmöt nousevat liikaa

Mutta eli ilmaako uusi pumppu ittensä? vai pitääkö itse käydä jakotukeilta ilmaamassa

[seppaant]

darkside

itse olen pähkäillyt, että josko kiertovesipumppu on alitehoinen ja ei jaksa täten pumpata vettä tarpeeksi riittävällä kierrolla, tuo talousrakennus liitettiin järjestelmään ikään kuin jälkikäteen, mutta oli jo huomioitu suunnitelmissa, joten sinne oli vedetty 20 putket, kun muualle menee 25 putket.

- Lämpöpumppu on ilmeisesti 1-rakennuksessa
- Kuinka pitkä matka on lämpöpumpulta 2-rakennukseen?
- Mitä tarkkaanottaen tarkoittaa "20 putket"?
- Mikä on putken materiaali ja ulko- sekä sisähalkaisija?
- Minkälaisessa käytössä tämä rakennuskompleksi on?

ATS

[darkside]

darkside- Lämpöpumppu on ilmeisesti 1-rakennuksessa
- Kuinka pitkä matka on lämpöpumpulta 2-rakennukseen?
- Mitä tarkkaanottaen tarkoittaa "20 putket"?
- Mikä on putken materiaali ja ulko- sekä sisähalkaisija?
- Minkälaisessa käytössä tämä rakennuskompleksi on?

ATS

Lämpöpumppu on 1 rakennuksessa jossa on 3 kerrosta noin 365m2. 2 rakennuksessa 2 kerrosta neliöitä n. 160m2.

Maalämpökoneelta lähtee yhdet kupari putket 25mm meno ja paluu josta haarautuu 25mm muovi putkella  1 rakennuksen kaikille tukeille ylimpään kerrokseen 1 jakotukille keskikerrokseen yhdelle tukille plus pesuhuoneiden ”tukille” 2 piiriä, ja lisäksi kellariin yhdelle tukille ja pesutilojen omalle kolme piiriselle. Sitten tästä samasta 25mm kupari putkesta haarautuu MLP:n kanssa samassa tilassa 20mm kupari putkella noin 3m keskikerroksesta kellariin sitten sieltä se menee vaakasuoraan noin 4m 32 muoviputkella ”lämpökanaali”, josta se haarautuu t haaralla (ylös ja alas)  2 rakennuksen kellariin 25 muoviputkilla, jotka nousee jakotukille ja siitä jatkettu pienellä 20mm kupari mutkalla tukille. Sitten vielä yläkertaan 25mm muovi putkilla jotka on kiinnitetty suoraan tukkiin. Tämän toisen talon kellari on harraste/viihde tilaa ja yläkerta puoliksi lapsen asuttamana ja toinen puolisko autotallia.

[seppaant]

Sitä tässä mietin että kuinkahan suuri painehäviö tulee 2-rakennukseen näissä siirtoputkissa
Onko nuo putkien mitat ulko- vai sisähalkaisijoita?

ATS

[darkside]

Sitä tässä mietin että kuinkahan suuri painehäviö tulee 2-rakennukseen näissä siirtoputkissa
Onko nuo putkien mitat ulko- vai sisähalkaisijoita?

ATS

Ovat ulkomittoja

[euroshopperi]

Mutta eli ilmaako uusi pumppu ittensä? vai pitääkö itse käydä jakotukeilta ilmaamassa

Käsittäisin tuon niin, että pumppu kykenee tyhjentämään ilmat muitoilun takia pesästä kiertoveteen ja varsinainen lämmitysjärjestelmän ilmaus tehdään muualta. Saattaa olla joku malli, jossa on ilmansieppaus pesästä vähäisiä ilmoja poistamassa kierrosta, muttei se ole tarkoitettu varsinaiseen ilmaamiseen. Joten ilmat tukista ulos, tai liitin löysällä tiristää mitä saa ja kiristää kiinni. Loput päätyy johonkin putkistossa, paikkaan joka sen kykenee sieppaamaan ja poistamaan. Mulla oli putkimiehellä laitteisto, jolla kierrätti ilmat ulos, kun liitettiin uusi tukki ja lattiapiirit.

[darkside]

Käsittäisin tuon niin, että pumppu kykenee tyhjentämään ilmat muitoilun takia pesästä kiertoveteen ja varsinainen lämmitysjärjestelmän ilmaus tehdään muualta. Saattaa olla joku malli, jossa on ilmansieppaus pesästä vähäisiä ilmoja poistamassa kierrosta, muttei se ole tarkoitettu varsinaiseen ilmaamiseen. Joten ilmat tukista ulos, tai liitin löysällä tiristää mitä saa ja kiristää kiinni. Loput päätyy johonkin putkistossa, paikkaan joka sen kykenee sieppaamaan ja poistamaan. Mulla oli putkimiehellä laitteisto, jolla kierrätti ilmat ulos, kun liitettiin uusi tukki ja lattiapiirit.

Eli ilmaus täytynee tehdä sitten kaikkialta tukeista, jos ja kun pumpun vaihtaa isompaan.

[seppaant]

Tein suuruusluokkatarkastelun ja totesin että kanaalin putkissa on niin pieni virtausvastus että sillä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Miten jos joutuisi kiertovesipumpun niin piirien ilmaus, vähän alkaa vaikutta siltä, että vaikka kuinka paljon kiristää kierto ei ole tarpeaksi riittävä ilman että käyrää nostaa 34-35 eli syöttää todella kuumaa vettä, jolloin päärakennuksessa tukalan kuuma ja toisessa sen 20-22

Avaa sitten rakennus 2:n kaikkien kylmien huoneiden lämmityspiirien säädöt täysin auki sekä meno että paluupuolelta.

ATS

[darkside]

Tein suuruusluokkatarkastelun ja totesin että kanaalin putkissa on niin pieni virtausvastus että sillä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Avaa sitten rakennus 2:n kaikkien kylmien huoneiden lämmityspiirien säädöt täysin auki sekä meno että paluupuolelta.

ATS

Eli kaikki auki toisesta rakennuksesta ja edelleen kuristaa menoja että paluita päärakennuksesta? Minulla ei ole edelleen varmaa tietoa kummasta nuo esisäädöt on tehty. Ennen kuin aloin säätämään mitään niin päärakennuksen huoneiden toinen eli ikkunakierto oli kuristettu meno että paluupuolelta. Lisäksi taisi olla keskimmäisen piirien kuristus menosta jonkin verran ja loput termareilla, ne olen nyt ottanut irti.

[seppaant]

Voisin vielä kertoa sähkönkulutuksen vuosittain, tosin siitä ei hyötyä, kun ei tiedä itse maalämpökoneen kulutusta,

2013: 33003,54 kWh
2014: 32868,2 kWh
2015: 25724,5 kWh
2016: 27037,07 kWh
2017: 28912,36 kWh
2018: 29894,6 kWh
2019: 33064,57 kWh
2020: 32777,18 kWh
2021: 38956,99 kWh
2022: 35960,93 kWh
2023: 41104,25 kWh

Toinen rakennus, jossa nyt lämmön puutetta liitettiin lattialämmitykseen vuonna 2017, jonka jälkeen kulutus noussut tasaisen epätasaisesti...

Ihmetelläänpäs tässä välipalana tuota sähkön kulutuksen kasvua
- Vuodesta 2015 vuoteen 2023 on kulutus kasvanut melko suoraviivaisesti 60 %.
- Tarkoittaa sitä että joka vuosi on tullut käyttöön lisää kokoajan päällä olevaa kuormaa 1920 kWh
- tehona tämä on 220 W

Eli nyt on kokoajan päällä olevaa kuormaa 1,8 kW enemmän kuin vuonna 2015.

Mistä tämä voi johtua
- On otettu käyttöön uusia kuluttajia, mutta se ei selitä tätä kaikkea.
- Joku varastaa sähköä ja ahneuksissaan joka vuosi vähän enemmän
- Sähkömittari on tullut käyttöikänsä päähän.
- Milloin mittari on viimeiksi vaihdettu?

ATS

[darkside]

Ihmetelläänpäs tässä välipalana tuota sähkön kulutuksen kasvua
- Vuodesta 2015 vuoteen 2023 on kulutus kasvanut melko suoraviivaisesti 60 %.
- Tarkoittaa sitä että joka vuosi on tullut käyttöön lisää kokoajan päällä olevaa kuormaa 1920 kWh
- tehona tämä on 220 W

Eli nyt on kokoajan päällä olevaa kuormaa 1,8 kW enemmän kuin vuonna 2015.

Mistä tämä voi johtua
- On otettu käyttöön uusia kuluttajia, mutta se ei selitä tätä kaikkea.
- Joku varastaa sähköä ja ahneuksissaan joka vuosi vähän enemmän
- Sähkömittari on tullut käyttöikänsä päähän.
- Milloin mittari on viimeiksi vaihdettu?

ATS

Kuluttajia on itseasiassa vähentynytkin ja laitteita ja koneita on vähennettykki ja silti kulutus kasvaa.
Itsellänikin tämä jonkun ahneus tullut mieleen .
Sähkömittari muistaakseni vaihdettu 20-21

[darkside]

Kuluttajia on itseasiassa vähentynytkin ja laitteita ja koneita on vähennettykki ja silti kulutus kasvaa.
Itsellänikin tämä jonkun ahneus tullut mieleen .
Sähkömittari muistaakseni vaihdettu 20-21

Led lamppujakin palaa koko ajan/tosi useasti. Sekä valot himmenevät hetkellisesti aina silloin tällöin nopeasti.

[realii]

Led lamppujakin palaa koko ajan/tosi useasti. Sekä valot himmenevät hetkellisesti aina silloin tällöin nopeasti.

Tässä vaiheessa kutsuisin sähkömiestä paikalle tarkistamaan sähkökeskuksesta liitoksia.

[fraatti]

Ainakin jos itse olisin samassa tilanteessa ja sähkönkulutus kiinostaisi niin nyppäisin altaat "kylmäksi" vaikka päiväksi kerrallaan kukin ja katsoisin että miten siirtoyhtiön käppyrät reagoivat siihen.  En ihmettelisi vaikka sinne häviäisi 10 MW vuodessa.

[darkside]

Maalämmösta johtunee korkeat kukutukset pumppu käy useasti päivässä kun lämpötila alle 15. Lämpöä riittää päärakennuksesta ja sitä onkin nyt kuristettu todella paljon ja silti 23-25 toiseen rakennukseen tullut 20 astetta.

[dillon]

Oletettavasti kohteessa on myös käyttöveden kierto? Miten se on päällä ja kuinka paljon pumppu tekee käyttövettä (tunteina) päivässä?

[darkside]

Oletettavasti kohteessa on myös käyttöveden kierto? Miten se on päällä ja kuinka paljon pumppu tekee käyttövettä (tunteina) päivässä?

Ei ole käytössä käyttöveden kokoaikaista kiertoa, laite lämmittää käyttövettä varmaan kerran kaksi 0,5-1h kerrallaan päivässä(käyttövesiaika 30min, lämmitysaika 10min, josta Legionella kuumennus 14 päivän välein, ei ole tällöinkään ilmoittainut käyttävän vastuksia, silloin pomppaa kulutus normaalista 1,2-2kWh, 7kWh, kun lämmittää käyttövettä ei kuitenkaan ota vastuksia käyttöön? Mitenkä tuon pitäisi olla käytännössä mahdollista, jos tuon Diplomat 12 nimellinen kulutus ilman vastuksia on jotain 4,4kw luokkaa, niin se ottaa vaihdellen sen 5-6kWh käyttövettä tehdessä ja 2-5kWh, kun lämmittää lattioita. Lattioita se lämmittää useamman kerran päivässä. Esim. viime yönä klo 1.15 aloitti käyttöveden lämmityksen, tätä ennen kulutus 1,12kWh, jolloin hyppäsi 7kWh, kun alkoi käyttövettä lämmittämään, klo 1.50-2.15 aloitti lämmittämään lattiaa, kulutus 4-7kWh luokkaa, tätä jatkui tunnin.

[euroshopperi]

Mulla lämmittää käyttövettä arviolta 10-15 min 6 kW teholla otto. Käyttövettä on 390 L ja kerran/vrk suurinpiirtein. Lämmityksen ottoteho vaihtelee 3,6-4,2 kW välillä. Nyt 3,6 kW teholla ja -20 pakkasilla 4,2 kW teholla vähän reilu 1 h käyntiaika. Pitääkö kompura kovaa ääntä käydessään?

[darkside]

Mulla lämmittää käyttövettä arviolta 10-15 min 6 kW teholla otto. Käyttövettä on 390 L ja kerran/vrk suurinpiirtein. Lämmityksen ottoteho vaihtelee 3,6-4,2 kW välillä. Nyt 3,6 kW teholla ja -20 pakkasilla 4,2 kW teholla vähän reilu 1 h käyntiaika. Pitääkö kompura kovaa ääntä käydessään?

Ei pidä ääntä kun lämmittää lattiavettä, ääni tulee huomattavasti kovemmaksi kun lämmittää käyttövettä, mutta nyt kun olen kuristanut päärakennuksen kiertoja, ja avannut toisen rakennuksen kaikki menot ja paluut niin meno paluu ero n kasvanut 9 asteeseen meno 33 ja paluu 24 niin sen takia lämmittää useaan kertaan.

[darkside]

Mitähän tässä kannattaisi nyt tehdä, kun kone käy 6 kertaa päivässä, kun ei vaan saa toista rakennusta lämpimäksi....

[seppaant]

Mittaa esim IR mittarilla koneen käytyä vähintään 10 - 20 min sekä talon että sivurakennuksen meno ja paluulämpötilat
Mittaukset kupariputkista ja mittauskohtaan maalarinteippi koska puhtaasta metallista ei saa edustavia tuloksia

ATS

[euroshopperi]

Minkälainen määrä lattiaputkia tuolla toisessa rakennuksessa on vedetty ja millaisilla putkilla? Jos Dt on 9 astetta, niin kiertoa on kyllä liian vähän, tai järjettömän tehokas lämmönluovutus. Tai eristyksiä puuttuu lattian alta reilusti ja lämmöt karkaa. Alkaa jo epäilyttää kiertopumpun kunto ja asetukset, että onko tuo miten säädettävissä ja toimiiko.

[darkside]

Minkälainen määrä lattiaputkia tuolla toisessa rakennuksessa on vedetty ja millaisilla putkilla? Jos Dt on 9 astetta, niin kiertoa on kyllä liian vähän, tai järjettömän tehokas lämmönluovutus. Tai eristyksiä puuttuu lattian alta reilusti ja lämmöt karkaa. Alkaa jo epäilyttää kiertopumpun kunto ja asetukset, että onko tuo miten säädettävissä ja toimiiko.

Normaali määrä putkia laitettu (vähemmän kuin päärakennuksessa) nyt kun olen siis kuristanut päärakennuksen menoja on tuo dt kasvanut 7 asteesta 9

[euroshopperi]

Eli menisitkö tuonne rakennus2:een sitten nyt enemmän virtausta ainakin suhteessa, mutta määrä saattaa kokonaisuudessaan jo vähentyä. Jotenkin vain tuntuu, että pumpulle kiertoon tarvitaan lisää volyymia ja MLPn oma on selvästi alakanttiin.