Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lasketun menolämpötilan mekaniikka, matematiikka ja mystiikka  (Luettu 569 kertaa)

Poissa Timoteus

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Hei tietäjät! Löytyykö vastauksia?
(Kysymykset selkenevät vain liite-pdf:n avaamalla. Sen lopussa on myös alla oleva teksti)
Tapahtumien kuvaus:
1.   5.2.2024   klo 00.00
     Jostakin syystä lasketun menolämpötilan arvo on juuri vuorokauden vaihtuessa hypännyt 27 °C=> 37 °C
     Negatiivisia asteminuutteja rupeaa kertymään vauhdilla ja klo 00.20 niitä on jo n. -280.
     Käynnistysraja on -150 GM, mutta vasta nyt kone herää ja lähtee lämmittämään.
2.     Varovainen aloitus, kuten tavallisestikin ja asteminuutit painuvat jo lähelle -300 GM. Kiertopumppu jauhaa 31 % ja menoveden lämpötila pysyy
        niin matalana, että asteminuutit menevät vain alaspäin.
3.   klo 01.20
     Tunnin päästä käynnistyksestä menovesi on +37,9 °C. Tässä vaiheessa en viitsinyt jatkaa katselua, mutta asteminuuttien nollaaminen kävi
      koneelta työläästi. Olisin voinut korottaa asteminuutteja käsin, mutta jätin värkin ahertamaan automatiikkansa ohjaamana.
4.   klo 03.36
     Maaliin päästiin vasta 03.36 eli yli 3 tunnin aherruksen jälkeen. Lattialämmitysverkkoon meni siinä vaiheessa +40,2 asteista vettä, kun
     asettamani yläraja on laminaatin takia +37 °C.
5.   Lämpökaivo pysyi kyllä mukana ja ulos lähti alimmillaan n. -0,8 °C. Tosin sisääntulo meni alimmillaan +1,8 tietämille, kunnes ilmeisesti    
     automatiikka vähensi tehon ottoa keruupuolelta.
6.  Onneksi edellä kuvattu ei tapahdu kovin usein. Yleensä värkki sykkii tasaisemmin ja hoitaa lämmityssyklin järkevässä ajassa.

Ihmettelyä ja kysymyksiä:
A.   Minusta lämpöpumppua pyöritettiin 2 tuntia lähes turhaan, eikä lämpöä saatu siirtymään varaajaan (puskuriin), koska kiertopumppu kävi koko ajan 31 % kierroksilla (auto-asetus) ja dT jäi kovin pieneksi.
B.   Tämän lasketun menolämpötilan taustalla oleva matematiikka on minulle suuri arvoitus. Ihmeellisiä heittelyitä arvossa tapahtuu.
       Oletan, että juuri tämän S1:n arvon ja ehkä BT25 arvon välinen lämpötilaero kerryttää asteminuutteja etumerkistä riippuen joko ylös tai alaspäin.
C.   Mättääkö tässä nyt joku, vai olenko vain vainoharhainen?
D.   Voiko Smart Price Adaption aiheuttaa osin näitä ilmiöitä? Se on minulla aktiivisena ja vaikutusaste on lämmityksessä 8 ja käyttövedessä 2.    Lisäksi käyttövedessä on vuorokausiohjelma,
      joka heittää normaalilta säästölle yöajaksi klo 23:00 – 06:30.
E.   Olisiko ehdotuksia, millä asetusten muutoksilla saisin toiminnan muuttumaan erityisesti sen suhteen,
   •   että lämpöpumppu ei tuota ylilämmintä kiertovettä (ylilämpötilanteen pitäisi jyrätä GM:t) tai
   •   että lämpöpumppu ei tahkoa puskuriin vettä niin alhaisella menovedellä, että lämmön nousunopeus on olemattoman hidasta
F.   Loggaus ei nyt ollut päällä, joten joudutaan tyytymään UpLinkin informaatioon, joten en valitettavasti saa dataa yhteiselle grafiikkapohjalle.
     Asteminuutitkin näkyvät vain, kun kone on käynnissä, eikä UpLink muodosta niistä histogrammia.

Perustietoa: F1145-6 EXP + OSO_50R_100 ja 3-putkikytkentä sekä erillinen lattiapiirin kiertopumppu (manuaalinen ohjaus), Firmware 9478, UpLink, lämminvesivaraaja OSO_RI_SD 200 litraa, kaivo_akt. 155 m, pinta-ala n. 110 m2 + 40 m2 lämmintä kellaria, muuten rossipermanto 1-tasossa, rakennusvuosi 2016.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Voiko Smart Price Adaption aiheuttaa osin näitä ilmiöitä? Se on minulla aktiivisena ja vaikutusaste on lämmityksessä 8 ja käyttövedessä 2.
Mitä tämän pitäisi tehdä?
Kuvan 3 lasketussa menolämpötilassa on koko kuvan ajan porrasmaisia muutoksia silmämääräisesti aina tasatuntien kohdilla.
0ta Smart Price Adaption pois käytöstä ja katso miten laskettu meno käyttäytyy.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 891
  • Maalämpöfoorumi
Mitä tämän pitäisi tehdä?
Kuvan 3 lasketussa menolämpötilassa on koko kuvan ajan porrasmaisia muutoksia silmämääräisesti aina tasatuntien kohdilla.
0ta Smart Price Adaption pois käytöstä ja katso miten laskettu meno käyttäytyy.

ATS

Tuo on normaalia SPA:n toimintaa. Se säätö toimii niin, että pyyntilämpö muuttuu tasatunneilla. Vaikutusta voi säätää sieltä spa:n asetuksista.
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 220
Pohdintoja:

Laskettu menoveden lämpötila-pyynti näyttää rajoittuvan 37C.
Voisiko SPA jättää rajoituksen huomioimatta ihan tarkoituksella, jotta voidaan tehdä lämpöä ”varastoon” halvan sähkön aikana?

Kiertovesipumpun nopeudella ei ole isoa merkitystä tehon tuottamiseen, kompressorin hertseilla on.

Asteminuuttien laskenta toimii juuri kirjoittamallasi tavalla, kerran minuutissa.

Loggaus kannattaa aina. Ei voi tietää milloin jokin mielenkiintoinen case iskee.  ;)
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Timoteus

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Hei tietäjät
1. Tuo SPA:han kohdistuva "epäilys" (antamienne lisätietojen valossa) kuulostaa uskottavalta. Katson nyt vielä ainakin huomiseen, toistuuko ilmiö. Erityisesti seuraan Lasketun_Menolämmön muutoksia. Sitten otan SPA:n pois päältä ja katson, mitä tapahtuu Lasketun_Menolämmön käyrässä.
2. Nyt sähkö on ollut monena päivänä niin halpaa, että sen muutosten sisällä luoviminen on aika turhaa hifistelyä. Kun mennään isompiin hintoihin, hifistely ei aina auta ellei hintakäyrässä ole sopivia kuoppia, joita voisi yrittää hyödyntää.
3. Minulla on valtaosin rossipermanto, jossa alaosassa on paksu kerros selluvillaa. Sitten on alumiinipellistä prässätyt lämmönluovutuslevyt, joiden urissa PEX-putkisto kiemurtelee. Sen päällä on pontattu lastulevykerros, alushuopa ja laminaatti. Rakenteessa on siis aika vähän massiivista materiaalia (ja hidas lämmönsiirto), johon voisi ns. ladata lämpöä.
4. maalämmittää => minun pumppuni on vaihtoventtiilikone, joten se käy aina täysillä hertseillä. Käsittääkseni kiertopumpun pieni hidastaminen ei lisäisi tehoa, mutta parantaisi lämmönsiirtoa pumpusta lattiakierron isoon vesitilavuuteen? Näinhän käyttövettäkin lämmitettäessä tehdään.
5. Otan siis aluksi SPA:n kokonaan pois (kts. kohta 1), mutta sitten kokeilen pienentää lämmityspuolen vaikutusastelukua esim. 8 => 4 ja katson, mitä siten tapahtuu.
6. Minulla on käytössä isohko vuolukivitakka ja paljon "ilmaisia" (jos ei työtunteja lasketa) polttopuita. Ehkä paras SPA-vaikutus syntyy siten, että UpLinkin kautta deaktivoin SPA:n, panen takan lämpimäksi ja samalla alennan asetusmuutoskohdan kautta lämmityksen yhdensuuntais-siirtymän arvoa. Takka vaikuttaa yhdellä kunnon poltolla alenevalla teholla n. 3 päivää. Huonelämpötila valitettavasti karkaa alussa vähän turhankin korkeaksi, mutta tilanne ei vaadi säätöä kuin korkeintaan kerran päivässä

Palataan asiaan, kun olen hiukan kokeillut em. temppuja, niin saadaan ehkä joitain käyttökelpoisia kokemuksia jaettavaksi. Kiitos avusta tähän pisteeseen asti.

Yt. Timoteus

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 220
No niinpä olikin on-off-kone, kun lukisi kaiken niin.....  ::)

Miten asteminuuttiasetukset ovat?



Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 220
Laskettua menoveden lämpötilaa voi rajoittaa, mutta ilmeisesti toteutuva menovesi saa ylittää lämpötilan jotta kone saa asteminuutit ajettua nollaan. Tässä ehkä SPA aiheutti pyynnin nousun 10C:llä ja siitä nopeasti aiheutuneen lämmitysvelan nollaaminen kestää.

Onnistuiko pitkällä käyntijaksolla säästämään "sähkölaskussa"?
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jusba31

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
SPA toimii juuri niin, että se muuttaa lasketun menonlämpötilaa. Itselläni vaikutus on maksimissa niin pyynnin vaihtelu on n.10asteen luokkaa. Muutos tapahtuu aina tasatunnein kun hinta muuttuu. Tämä on normaalia toimintaa.

Poissa dillon

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Ilmeisesti Niben SPA-logiikka on sen verran tyhmä, että se antaa tunneille rankkauksen vain vuorokauden sisällä tarkasteltuna.

4.2. klo 23 ei ollut kuin marginaalisesti kalliimpi tunti mitä seuraava 5.2. klo 00 (3,0c vs. 2,6c), mutta koska 4.2.@23 oli kyseisen vuorokauden sisällä kalleimpien 6h joukossa ja 5.2.@00 taas oman vuorokautensa halvimpien 6h, niin tuosta seuraa hassu ryntäily vuorokauden vaihtuessa.

Fiksumpi logiikka rankkaisi tunnit uusiksi siinä vaiheessa iltapäivää kun seuraavan päivän hinnat ovat tulleet.
300m2 rv. -96 Etelä-Suomi, Nibe S1255-16, lattialämmitys, kaivot 220m+100m

Poissa Timoteus

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Moikka tietäjät
Laitan taas tulemaan pitkän vuodatuksen, sillä en saa selostuksiani oikein "krympätyiks" (terveissi Turust ja sori siitä niinku koht pressa pruukaa sanoo):
1. Kuten kerrottu, minulla on ollut maalämpöpumppu F1145-6 EXP (vakiokierroksinen vaihtoventtiilikone) käytössä jo vuodesta 2016, mutta vasta vuoden 2024 alussa tehty spottisähkösopimus ja tammikuun "sikahinnat" ravistelivat niin, että otin tammikuun puolessa välissä käyttöön UpLinkin.
2: Taisi olla [maalämmittää], joka jossakin toisessa viestissään neuvoi, että muutoksia kannattaa tehdä varovasti ja yksi kerrallaan.
3. Minä pistin rohkeasti UpLinkin tulille ja samalla otin SPA:n käyttöön aika radikaaleilla asetuksilla eli 8 lämmityspuolella ja 2 käyttövedessä.
4. Eipä minulla ollut aikaisempaa havaintoa Lasketun menolämpötilan arvosta, joten en osannut ihmetellä isommin ko. arvon "heittelyä" (joka siis johtui pelkästään SPA:n toiminnasta). Nyttemmin minulle selvisi, että normaalisti (ilman SPA:ta) riippuvuus on aika simppeli.
Laskettu menolämpötila = lämmityskäyrän menovesiarvo ko. ulkolämpötilapisteessä +/- muutosparametri, joka on annettu valikossa 1.1.
5. Jos SPA on aktiivinen, voi Laskettu menolämpötila olla "mitä tahansa". Joku algoritmi siellä takana tietysti on, mutta tunteekohan joku teistä sen? Poikkeamat ovat sitä suurempia, mitä suurempia ovat pörssisähkön hinnan heilahtelut ja mitä suurempi on ns. vaikutusaste (0-10), jonka käyttäjä voi valita. Minä siis nappasin se kasin [8] ja tunneittain tapahtuneet Lasketun menolämmön arvon muutokset olivat ainakin minulla epäkäytännöllisiä. Lienee kyllä algoritmissäkin vielä viilaamisen varaa, ettei liika nuukuus käy lopulta kalliiksi.
6. Nyt deaktivoin SPA:n kokonaan ja Laskettu menolämpö rupesi käyttäytymään aika suoraviivaisesti ja ymmättävästi.
7. Juuri nyt (ti 6.2.2024) on sähkön pörssihinta taas pikkuisen sietämättömissä arvoissa, joten teen säätöjä:
   A. Takka lämmittää nyt 3 h pellin sulkemisen jälkeen ja sisälämpötila on +22,5 C (nousee vielä  2 astetta).
   B. Silti lämpökäyrän arvoa on pudotettu -2 C, jotta pumppu ei turhaan tunge lämpöä pirttiin ainakaan paljon lisää.
   C. Takka hiipuu pikku hilaa, joten pudotusparametria voi korottaa arvoon -1 jo ehkä torstaina tai perjantaina.
8. Pörssihinnassa on ollut pari yksittäistä, aika kovaa piikkiä ihan paiväsaikaan. Jos Timoteus on silloin hereillä ja käytettävissä, olisi ehkä mahdollista esim. muuttaa GM-arvoa niin suureksi, että automatiikka ei käynnistä konetta hintahuipun aikana. Tämän arvon säätöalue on ohjekirjan mukaan -3000...+3000, mutta ei automatiikka näemmä kuitenkaan anna sitä näin paljon asetella (?), vaikka SPA on pois päältä? Pienen korotuksen se sallii ja myös riittävän alentamisen, jolloin pumpun saa käyntiin, milloin haluaa.
9. Kas kummaa, käynnistyksen alarajaa voi kuitenkin hyväksytysti säätää (alue -10... -2000 GM), joten tällä tavalla starttia voi sittenkin pitkittää ja käynnin voi katkaista nostamalla GM:n oloarvoa plussaan. Onhan tämä tietysti aika hankalaa. Ehkä elämälle olisi muutakin käyttöä.
9. Minun talooni SPA sopii rakenneyksityiskohtien (huono varauskyky) takia ehkä aika huonosti, mutta aioin silti kokeilla sitä pienemmillä vaikutusarvoilla kuten esim. 2 ja toivon algoritmin tekevän silloin vähemmän yllättäviä, mutta hyödyllisiä ratkaisuja.
Kiitos taas kerran Teille. Palaan ML_Foorumille, kun saan kehitetyksi seuraavan ongelman!

Yt. Timoteus