Lisäenergiakaivon kytkentä

[fraatti]

Tuollaista valusta tehtyä kaivonhattua käyttävät nykyään. Toisessa kaivossa oli vastaava mutta teräksinen. Siinä tarvi porata reikä kumilimppuun vesiautomaatin putkelle, mutta tässä se on valmiina. Osat vain pyöräytetään eri järjestykseen toisiinsa nähden niin läpivienti aukeaa. Deben tuote näyttää olevan.

[euroshopperi]

Kytkentäkaivoksi tuli nyt tuollainen. Tuollaisen kahden kaivon ratkaisuksi tuo on kyllä melko kookas. Korkautta on varmaan 70 - 80 cm. Täytyy alkaa käyttämään ylimääräistä tilaa viinikellarina. 
Sisällä on virtausmittarit ja linjasäätöventtiilit myös.


https://avanti-suomi.fi/tuotteet/kokoomakaivot/

Kytkentäkaivo on sulla kyllä ihan Pro laatua. Ei tarvii äherrellä piukoissa tiloissa ja kestää tarkempaakin silmää. Mulla tuli 2 ja 3 laatuisia betonirenkaita ja kantena betonikiekot. Mulla tuli vesikaivon osat myös Deben tavaraa, kun se on lähimpänä. Laatukamaa kaikki. Hyvin sulla kaivoissa vettäkin on, jos saat pumpattua käyttöönkin. Mulla ei taitaisi saada mitään ylös reiästä. Saitko mitään arviota kaivon tuotosta porarilta?

[fraatti]

Kytkentäkaivo on sulla kyllä ihan Pro laatua. Ei tarvii äherrellä piukoissa tiloissa ja kestää tarkempaakin silmää. Mulla tuli 2 ja 3 laatuisia betonirenkaita ja kantena betonikiekot. Mulla tuli vesikaivon osat myös Deben tavaraa, kun se on lähimpänä. Laatukamaa kaikki. Hyvin sulla kaivoissa vettäkin on, jos saat pumpattua käyttöönkin. Mulla ei taitaisi saada mitään ylös reiästä. Saitko mitään arviota kaivon tuotosta porarilta?

Eipä tuosta tullut kyseltyä sen tarkemmin. Porauksen aikana kaikki vesi meni jätekonttiin mistä se pumpattiin uppopumpulla sitten pois. Yksi uppopumppu riitti pumppaamaan kaiken pois. Joskus siihen on tarvittu ilmeisesti jopa 3-4 pumppuakin jos vettä on tullut oikein paljon. Todennäköisesti sekä tämä uusi kaivo että vanha ovat jollain tavalla yhteydessä toisiinsa ja saattaa olla että vesi pääsee kulkemaan niiden välillä myös. Vesiautomaatin imuputki on vanhassa kaivossa. Tuotoksi riittää että sieltä riittää vesi vaikka parille sadettimelle. Uskoisin että se riittää siihen.

[fraatti]

Purin tänään liuospuolen eristeet pois. Näky oli karsea. Ilmeisesti putkarin laittamat eristeet eivät ole olleet kovin tiiviit.... No, laitan kaikki eristeet uusiksi.

[Nakke vaan]

Onko tuo Helan takaisku toiminut moitteettomasti noin asennettuna?
Sitähän ei yleensä laiteta korkki alaspäin koska niin toiminta on epävarmempaa.

[fraatti]

Onko tuo Helan takaisku toiminut moitteettomasti noin asennettuna?
Sitähän ei yleensä laiteta korkki alaspäin koska niin toiminta on epävarmempaa.

Kyllä se on toiminut kuten pitääkin. En ole ainakaan huomannut että jäähdytys ei olisi toiminut. Virtausvastuksen takia se saa lähtöpassit.

On tuossa yksi aivan selvä asennusvirhekin. Ilmaukselle ylös lähtevä putki on otettu t-haaralla 28mm putkesta. Sivulle ja siitä lähtevä haara on pienempää kuin 28mm joten ilma kulkee putken ylälaidassa eikä päädy haarasta ilmanpoistimeen.

[fraatti]

Jahas, tänään oli monttubileet. Vaakaputket on nyt kaivettu ja kytketty.


Tuosta haarasta keruupiiri koeponnistettiin. Myöhemmin molempiin noista lähdöistä laitettiin ilmauskellot.


Tuollaisella 900W pumpulla sitten jatkuu kaivojen ilmaus.


Tuossa sitten virtaus kun ilmaus on käynnissä ja koneen liuospumppu on päällä. Liuospumppu vaihtui 7 -> 11m nostokorkeudella olevaksi. Vanha jousimallinen takaiskuventtiili aloitti eläkkeen ja keruuryhmä muuttui vaihtui DN25:stä DN32:n eli KBR32. Jäähdytyksen haaraan tuli samalla myös spiroventti kun tuonne konvektoriin on silloin tällöin kertynyt ilmaa.

 Pelkkä ilmauspumppu tuotti yhteen kaivoon noin 30 l/min  virtauksen. Kun keruupúmpun pisti käyntiin niin virtaus nousi noin 40 l/min arvoon. Molemmat kaivot käyttäytyivät jotakuinkin samalla tavalla vaikka vaakaputken pituudessa olikin eroa.


Tuossa sitten kaivoista nousevat lämpötilat, 7,4 astetta ja 5,6 astetta. Molempia lämpötiloja nostanee ilmapumpun käyttäminen. Luulisin että noista kuitenkin näkee eron kaivojen lämpötiloissa eli 1,8 astetta. Täytyy zoomailla näitä vielä huvikseen tarkemmin huomenna ja sitten kun ilmaukset on ohi ja pelkällä koneen omalla pumpulla. Samassa huomasin että palaavan liuoksen lämpötila näyttää liian suurta arvoa. Täytyy seurata että rauhoittuuko tuo vai jatkaa väärien lukemien antamista myös myöhemmin.

[fraatti]

Ilmaus pyöri yön yli ja päivän niin että molemmat kaivot olivat auki. Tuntui että niin ilma ei kyllä tullut oikein hyvin pois ja täytyi siirtyä yhden kaivon ilmaukseen kerrallaan.

Virtauksissa kaivojen välllä ei ole juuri mitään eroa ilmatessa. Kierto on ehkä aavistuksen heikompi tuossa missä on noin 15m enemmän vaakaputkea. Ero taitaa olla kuitenkin niin merkityksetön että lijasäädöt saanevat olla kokonaan auki. Säätö tuntui näin äkkiseltään olevan varsin karkea ja mittarin koko on varsin suuri vain kahdelle kaivolle kun molempia kaivoja ilmatessakaan virtaus ei nouse yhteensä kuin tuohon 20l/m paikkeille molemmissa kaivoissa. Voipi olla että tuo ilmauslaite on myös hiukan pieni teholtaan.

[fraatti]

Tuossa on sitten lopputulos koneen omalla liuospumpulla eli virtausta on noin 44l/min, 2.6m3/h. Virtaus näyttää olevan molemmissa kaivoissa sama.

Lopputulemana voi todeta että ilmaamiseen käytössä ollut pumppu oli aika mopo. Siinä olevat kytkentäputket ahdistivat selvästi koska koneen sisäinen pumppu saa paljon pienemmällä teholla suunnilleen samanlaisen virtauksen aikaiseksi.

Aikani kuluksi tuli kokeiltua pyörittää pumppua sekä yhdellä että kahdella kaivolla. Tuossa tapahtuikin erikoinen juttu... Siitä lisää hiukan myöhemmin....

[fraatti]

Tuli huvikseen pyöriteltyä liuospumpun nostokorkeus nuppia ja käänneltyä kaivoja kiinni.

Liuospumppu sai kahdessa kaivossa yhtä suuren virtauksen aikaiseksi puolta pienemmällä teholla kuin yhdessä kaivossa täydellä teholla. 9m nostokorkeuden jälkeen ei tapahtunut mitään muutosta yhdellä kaivolla. Tuollaisella pumpulla ei ole mahdollista saada yli 2m/h virtausta aikaiseksi 180-200m kaivossa. Virtausvastus kasvaa kaivossa niin ripeästi ettei nostokorkeuden lisääminen tuo virtausta lisää juuri mitään alkuperäisestä 7m:stä. (tämä todettiin jo 10v sitten    -> https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg72712#msg72712 )

Kahden kaivon tapauksessa virtausvastus on jo niin pieni että mahtaako sitten pumpun muut rajat tulla jo vastaan? Nostokorkeuden kasvattaminen 7:stä -> 11 ei vaikuta pumpun ottotehoon eikä virtaamaan millään tavalla. Täytyisi varmaan olla pumppu jossa on kapasiteettiä enemmän, kuten 1-12 malli jotta tuo tuosta vielä kasvaisi. 1-7 ja 1-11 wilot taisi olla enemmän paineen tuottoon optimoituja ja tilavuusvirtaa syntyy sitten paremmin 1-8 ja 1-12 pumpuilla jos nyt muistan oikein. 

Tuo virtausmittari on tietenkin varmaan tarkoitettu alkujaan vedelle ja se varmaan näyttää määrän X pieleen wiinalla? Mahtaako se näyttää liian suurta lukemaa?

[fraatti]

Pyörittelin liuospumpulla kumpaakin kaivoa erikseen. Sieltä tuli tuollaiset lukemat. Palaavan ja lähtevän liuoksen lämpötiloissa on jostain syystä vieläkin toisiinsa nähden 0,3-0,4 asteen heitto, jonka syytä en ole saanut selville. Veikkaan että tuo palaava näyttää väärin. Anturi sijaitsee liuospumpun alla ja sen päälle lorahti wiinakset.


Kun kone lähti raksuttamaan lämpöä lattiaan niin tilanne näytti tälläiselle.

[euroshopperi]

Onko jakotukin säädöt liian tiukalla, vai miten tuo virtaama on noin pienellä lauhduttimella?

[euroshopperi]

Tuli huvikseen pyöriteltyä liuospumpun nostokorkeus nuppia ja käänneltyä kaivoja kiinni.

Liuospumppu sai kahdessa kaivossa yhtä suuren virtauksen aikaiseksi puolta pienemmällä teholla kuin yhdessä kaivossa täydellä teholla. 9m nostokorkeuden jälkeen ei tapahtunut mitään muutosta yhdellä kaivolla. Tuollaisella pumpulla ei ole mahdollista saada yli 2m/h virtausta aikaiseksi 180-200m kaivossa. Virtausvastus kasvaa kaivossa niin ripeästi ettei nostokorkeuden lisääminen tuo virtausta lisää juuri mitään alkuperäisestä 7m:stä. (tämä todettiin jo 10v sitten    -> https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg72712#msg72712 )

Kahden kaivon tapauksessa virtausvastus on jo niin pieni että mahtaako sitten pumpun muut rajat tulla jo vastaan? Nostokorkeuden kasvattaminen 7:stä -> 11 ei vaikuta pumpun ottotehoon eikä virtaamaan millään tavalla. Täytyisi varmaan olla pumppu jossa on kapasiteettiä enemmän, kuten 1-12 malli jotta tuo tuosta vielä kasvaisi. 1-7 ja 1-11 wilot taisi olla enemmän paineen tuottoon optimoituja ja tilavuusvirtaa syntyy sitten paremmin 1-8 ja 1-12 pumpuilla jos nyt muistan oikein. 

Tuo virtausmittari on tietenkin varmaan tarkoitettu alkujaan vedelle ja se varmaan näyttää määrän X pieleen wiinalla? Mahtaako se näyttää liian suurta lukemaa?

Onko tuo sun kuvan käyrästä oikea, kun näyttäisi äkkiseltään jonkun muun pumpun datasheetiltä?
Ymmärtääkseni oman Yonos 0,5-10 version tehokäyräkin yltää jo lähemmäs 200 W tehoa. Muistaakseni vanhan 1-8 pumpun tehokäyrä oli samaa, kun linkkaamassasi kuvassa.
Tämä 0,5-10 Yonos näyttää ainakin kohtuu erilaiselta.

https://www.bolasystems.com/admin/files/e_product_files/9/8936/src_Yonos_MAXO_2505-10.pdf

[fraatti]

Kyllä se pitäisi olla.

Tuossa noita on useampia samassa kuvassa

[fraatti]

Onko jakotukin säädöt liian tiukalla, vai miten tuo virtaama on noin pienellä lauhduttimella?

Saattaapi olla että lauhduttimeen on kertynyt jotain ylimääräistä. Täytyy kokeilla huuhdella sitä jossain vaiheessa.
Lämpötilaeroa nostaa myös lämpöisestä liuoksesta johtuva tehonkasvu. Tuosta arvioimalla teho lienee 10,3 kW nimellistehon koneella nyt jotain 12,2 kW paikkeilla.

[euroshopperi]

Lattialämmitys voi tietysti olla myös järjettömän tehokas ja pystyy pudottamaan tuon tulon normaalilla virtaamalla ihan kunnolla alas. Joten tehoa pitää lisätä kiertoon lisää rutkasti vs vakiopumppu. Dt 11 astetta on kohtuu huono yhtälö, jos hyvää COPia pitää tavoitella. Mulla oli kiertoveden siivilä kunnolla tukossa ruosteesta ja alkoi ulisemaan joskus, mutta helppasi kun puhdistin omasta mielestä aivan liian pienipintaisille-alaisen sihdin. Mielestäni se pitäisi ottaa kokonaan pois ja laittaa oikean kokoinen sihti kunnon toleransseilla tilalle, ettei se liikkuva ruostemuta pääse tukkimaan liian helposti. Patruuna on jäänyt laittamatta, vaikka sillä saisi kerättyä hiukkasvirtaa helposti sivuvirtauksella ulos järjestelmästä. Omalla kohdalla kaikki viittaa siihen, että se täytyy laittaa kuitenkin lopulta.

[fraatti]

Lattialämmitys voi tietysti olla myös järjettömän tehokas ja pystyy pudottamaan tuon tulon normaalilla virtaamalla ihan kunnolla alas. Joten tehoa pitää lisätä kiertoon lisää rutkasti vs vakiopumppu. Dt 11 astetta on kohtuu huono yhtälö, jos hyvää COPia pitää tavoitella. Mulla oli kiertoveden siivilä kunnolla tukossa ruosteesta ja alkoi ulisemaan joskus, mutta helppasi kun puhdistin omasta mielestä aivan liian pienipintaisille-alaisen sihdin. Mielestäni se pitäisi ottaa kokonaan pois ja laittaa oikean kokoinen sihti kunnon toleransseilla tilalle, ettei se liikkuva ruostemuta pääse tukkimaan liian helposti. Patruuna on jäänyt laittamatta, vaikka sillä saisi kerättyä hiukkasvirtaa helposti sivuvirtauksella ulos järjestelmästä. Omalla kohdalla kaikki viittaa siihen, että se täytyy laittaa kuitenkin lopulta.

Spirocomppi on mulle tuloillaan. En tiedä onko siitä mitään iloa muhjun poistamisessa, mutta ainakin ilma lähtee hyvin pois jos sitä tuonne joskus päätyy syystä tai toisesta. Voipi olla että mulla kierrossa oleva muhju vaan sakkaantuu kuumimpaan paikkaan. Mahtaako se sitten olla lahdutin, aika näyttää kun kokeilen puhdistaa sitä. Harmi kun en löytänyt mistään kuvia että millaisia virtauksia jakotukeissa on joskus ollut. Olisi ollut ihan mielenkiintoinen nähdä että onko virtaus heikentynyt mittareista katsottuna.

Tuonne olin joskus raapustanut että jakotukkien mittareista katsottuna kierto olisi 1,3 m3/h, joka on 1,3 - 1,4x lattialämmityssuunnitelman virtauksen verran ja että koneen käydessä dT olisi 8 astetta. Tulevan liuoksen lämpötila tietysti vaikuttaa tuohon myös kuten menoveden lämpötilakin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4630.msg53698#msg53698

Coppia tärkeämpää tässä on se että laitteet toimisi luotettavasti eikä mahdolliset ongelmat alkaisi ainakaan sitten lämmityskaudella. Se mitä tuttavat ovat joutuneet korjuuttamaan koneitaan niin huoltohenkilöstön paikalle saaminen ei ole ihan yksitelitteinen juttu aina. Tai sitten osia täytyy odottaa keskellä kovimpia pakkasia. Riippuu toki tuurista. Tutulla laukesi pressostaatti Karhu wanhuksesta ja huoltomies oli pihassa vielä samana päivänä ja kone puski myös jo illalla lämpöä pirttiin uuden pressostaatin voimin. Hänellä kävi hyvä tuuri.

[euroshopperi]

En nyt oikein hoksaa, että miksi alunalkaenkaan kiertoa piti saada tuohon DT 8 asteeseen. Eikö tuosta voisi avata kiertoa nyt sen verran, että tuo nykyinen Dt putoaa 11=>5-6 asteeseen, niin saa pudotettua lauhtumislämpöä kohtuu reilusti. Äkkiseltään vaikuttaisi, että tuo sun lattialämmitys on järjettömän tehokas ja vaikka siellä olisi kilometri tolkulla putkea, niin nehän on rinnan kytkettyjä, niin ei uskoisi, että vastusta ainakaan tulee liikaa. Vai onko tuossa joku muu idea takana, jos nyt siis rajoitusta kierrossa.

[fraatti]

En nyt oikein hoksaa, että miksi alunalkaenkaan kiertoa piti saada tuohon DT 8 asteeseen. Eikö tuosta voisi avata kiertoa nyt sen verran, että tuo nykyinen Dt putoaa 11=>5-6 asteeseen, niin saa pudotettua lauhtumislämpöä kohtuu reilusti. Äkkiseltään vaikuttaisi, että tuo sun lattialämmitys on järjettömän tehokas ja vaikka siellä olisi kilometri tolkulla putkea, niin nehän on rinnan kytkettyjä, niin ei uskoisi, että vastusta ainakaan tulee liikaa. Vai onko tuossa joku muu idea takana, jos nyt siis rajoitusta kierrossa.

Ei se niin onnistu. Jakotukkeja on kolme. Jos jostain avaat piirin liian auki, jostain muuta pidemmistä piireistä paine laskee niin paljon että virtaus jää kehnoksi. Kaikki säädöt vaikuttavat muihinkin piireihin.

[euroshopperi]

Jos avaa tukit auki ja uudelleen kurkistelee piireillä virtaamat kohdalleen. Mulla ei ole tukeille mitään säätöjä ja niitä on 5 kappaletta. Yläkerran tukki on vähän yliteholla, kun lämmönluovutus alupeltilattiassa on järjettömän tehokas, mutta toimii silti kohtuudella. Haitta tulee käyrän jyrkkyyden liian suurista pykälistä ja ylilämmöille heittää kovemmilla pakkasilla. Ja säätämällä korjausta helposti sitten alilämmöille. Eli piirikohtaisiin säätöihin pitää alkaa puuttumaan termostaatien lisäksi enemmänkin.

[fraatti]

Jos avaa tukit auki ja uudelleen kurkistelee piireillä virtaamat kohdalleen. Mulla ei ole tukeille mitään säätöjä ja niitä on 5 kappaletta. Yläkerran tukki on vähän yliteholla, kun lämmönluovutus alupeltilattiassa on järjettömän tehokas, mutta toimii silti kohtuudella. Haitta tulee käyrän jyrkkyyden liian suurista pykälistä ja ylilämmöille heittää kovemmilla pakkasilla. Ja säätämällä korjausta helposti sitten alilämmöille. Eli piirikohtaisiin säätöihin pitää alkaa puuttumaan termostaatien lisäksi enemmänkin.

Tein sen eilen ja koitin säätää jakotukkeja uudestaan. Lopputulos ei muuttunut juurikaan suuntaan tai toiseen. Jos toiseen lisäät kiertoa niin se on toisesta pois. Säätö ei poista lauhduttimen tukkoisuutta.

Virtausmittarillisilla tukeilla säätö on helppoa.

[euroshopperi]

Aikas kirkkaat lasit mittareissa. Mulla on niin sotkuisen näköiset, että hyvä jos jotain erottaa lukemiksi.

[fraatti]

Jos jollekin tulee joskus tarve virtausmittareille/linjasäädöille niin mm. Afriso näyttää valmistavan niitä

https://www.afriso.com/en/PM/Domestic-technology/Equipment-for-heating-systems-boiler-rooms-and-chimneys/Flow-meter-DFM-20-2M
Myös pienempiä näyttää löytyvän
https://www.meinhausshop.de/Durchflussmengenmesser-Easyflow-UEWM-DN25-1-x-AG-DN25-1-Durchflussmenge-8-38-l/min