Lisäkaivon painehäviö keruuputkistossa

[Heikka]

Kohde sijaitsee Päijät-Hämeessä. Talo on vuonna 2006 rakennettu 140m2 (450m3). Alun perin kohteessa on ollut maalämpö ja koneena Lämpöässän C7. Kaivon syvyydestä ei ole dokumenttia, mutta edellinen omistaja muisteli sen olevan 150m. Lämpöpumppu alkoi oireilla ja päätin vaihtaa sen uuteen vuonna 2022 syksyllä. Ennen koneen vaihtoa ei ole ollut ongelmia lämmön / kaivon tuoton kanssa. Uutena pumppuna on Oilon Cube 8 (on/off).  Edellinen lauha talvi meni hyvin. Nyt kunnon pakkasjakson aikana kaivosta ei tahdo riittää lämpöä ja olen sitä helpottanut käyttämällä vastuksia muutaman tunnin / vrk.

Riskin kaivon lämmöntuoton kanssa kyllä tiedostin pumpun vaihdon yhteydessä. Uuden pumpun hyötysuhde on vaan niin paljon parempi. Nykyinen keruuputkisto on 40mm. pumpulta kaivolle on 7m (yht .14m) ja siihen päälle oletettu 150m lenkki kaivossa. Olen pohdiskellut, jos poraisi viereen toisen kaivon. Mutta miten syvän siitä voi tehdä? Lähinnä askarruttaa keruuputkiston painehäviö rinnan kytkettävän kaivon tapauksessa.

[tomppeli]

Jos porautat toisen kaivon, jakautuu haaroituksessa keruun kierto kahteen kaivoon ja kierron virtausvastus / painehäviö laskee entisestäänkin reilusti.
Kaivoja ei saa missään tapauksessa liittää sarjaan niin, että neste menee ensin yhteen kaivoon ja sen jälkeen toiseen.
Silloin kierron painehäviö kasvaa kohtuuttomasti ja kierrossa ensimmäinen kaivo kuormituu kohtuuttomasti.

[Heikka]

Kiitos tiedosta / varmistuksesta. Näin itsekin olen sen amatöörinä tulkinnut. Pitää pyytään nyt poraustarjoukset ja laskeskella onko tuossa lisäkaivossa järkeä. Ja jos sen lisäkaivon porauttaa, niin tekee siitä sitten samalla sen verran syvän, että varmasti riittää. Ei tarvi pohtia tuota asiaa enää koskaan.

Tuosta on/off koneesta. Tiedän, että invertterillä olisi varmaan ollut fiksumpi ja sen kanssa olisi pärjännyt paremmin alitehoisen kaivon kanssa. Sain hommattua tuon on/off koneen helmikuussa 2022 vielä "vanhaan" hintaan. Seuraava valmistuserästä oli ollut 2k€ kalliimpia ja invertteri olisi ollut melkein 2k€ kalliimpi kuin on/off. Näin jälkiviisaana vaihdetun koneen hinta oli 4k€ halvempi kiun invertter (kesällä 2022)i. Nyt jos laitan sen 4k€ lisäkaivoon samoissa kustannuksissa ollaan. Toisaalta lämpöä tulee enemmän maasta.

[fraatti]

Kiitos tiedosta / varmistuksesta. Näin itsekin olen sen amatöörinä tulkinnut. Pitää pyytään nyt poraustarjoukset ja laskeskella onko tuossa lisäkaivossa järkeä. Ja jos sen lisäkaivon porauttaa, niin tekee siitä sitten samalla sen verran syvän, että varmasti riittää. Ei tarvi pohtia tuota asiaa enää koskaan.

Tuosta on/off koneesta. Tiedän, että invertterillä olisi varmaan ollut fiksumpi ja sen kanssa olisi pärjännyt paremmin alitehoisen kaivon kanssa. Sain hommattua tuon on/off koneen helmikuussa 2022 vielä "vanhaan" hintaan. Seuraava valmistuserästä oli ollut 2k€ kalliimpia ja invertteri olisi ollut melkein 2k€ kalliimpi kuin on/off. Näin jälkiviisaana vaihdetun koneen hinta oli 4k€ halvempi kiun invertter (kesällä 2022)i. Nyt jos laitan sen 4k€ lisäkaivoon samoissa kustannuksissa ollaan. Toisaalta lämpöä tulee enemmän maasta.

Uskoisin että tilanne olisi aivan sama myös invertterin kanssa. Naftiksi jäänyt kaivo on aina kallis korjata.

[euroshopperi]

Kiitos tiedosta / varmistuksesta. Näin itsekin olen sen amatöörinä tulkinnut. Pitää pyytään nyt poraustarjoukset ja laskeskella onko tuossa lisäkaivossa järkeä. Ja jos sen lisäkaivon porauttaa, niin tekee siitä sitten samalla sen verran syvän, että varmasti riittää. Ei tarvi pohtia tuota asiaa enää koskaan.

Tuosta on/off koneesta. Tiedän, että invertterillä olisi varmaan ollut fiksumpi ja sen kanssa olisi pärjännyt paremmin alitehoisen kaivon kanssa. Sain hommattua tuon on/off koneen helmikuussa 2022 vielä "vanhaan" hintaan. Seuraava valmistuserästä oli ollut 2k€ kalliimpia ja invertteri olisi ollut melkein 2k€ kalliimpi kuin on/off. Näin jälkiviisaana vaihdetun koneen hinta oli 4k€ halvempi kiun invertter (kesällä 2022)i. Nyt jos laitan sen 4k€ lisäkaivoon samoissa kustannuksissa ollaan. Toisaalta lämpöä tulee enemmän maasta.

Jos laitat 4000 € siihen toiseen kaivoon, niin taidat saada jo saman mittaisen kaivon rinnalle lisää. Se olisi kyllä varsin hyvä veto, kun kaivoa ei oikeestaan voi olla koskaan liikaa. Eli kaivon porauksesta saa työnnettyä n 80 % loppusummasta kotitalousvähennykseen. Äkkiä voisi joku laskea, että jos kaivon lasku on 6000 €, niin paljonko siitä tulee sitten lopulliseksi kustannukseksi. 4000 € panostus parempaan koneeseen ei saa pätkääkään vähennettyä kotitalousvähennykseen, mutta kaivoa saa huomattavasti enemmän käteen.

[Heikka]

Vastaavat caset tulee varmasti yleistymään tulevaisuudessa kun koneita uusitaan. Uudet koneet kun on aina tehokkaampia ja kaivosta se lisäteho otetaan. Vanhassa Lämpöässässä oli hyötysuhteeltaan 3 luokkaa. Nyt uusi kone tekee lattialämmitystä 5 hyötysuhteella. 

Jos minulta kysytään, niin kaivo kannattaa aina porauttaa heti hieman ylitehoiseksi.

[Roori]

Jos laitat 4000 € siihen toiseen kaivoon, niin taidat saada jo saman mittaisen kaivon rinnalle lisää. Se olisi kyllä varsin hyvä veto, kun kaivoa ei oikeestaan voi olla koskaan liikaa. Eli kaivon porauksesta saa työnnettyä n 80 % loppusummasta kotitalousvähennykseen. Äkkiä voisi joku laskea, että jos kaivon lasku on 6000 €, niin paljonko siitä tulee sitten lopulliseksi kustannukseksi. 4000 € panostus parempaan koneeseen ei saa pätkääkään vähennettyä kotitalousvähennykseen, mutta kaivoa saa huomattavasti enemmän käteen.

Eikös se mene yksinkertaisesti niin että:

6000€*80%*40% = kotivähennys = 1920€, tuonverran saa vähennystä verosta eli uusi kaivo olis sen ~4000€... Tuolla 6000€ taitaa saada jo kyllä yli 150m kaivon!?
Eikä tässä tapauksessa kuitenkaan edes  kaivon tuplaus olla edes tarpeen, ei kai se niin kylmänä käy. Äkkiä @tomppeli laskee mitä kaivon pitäisi olla tänä päivänä.

Disclaimer: % arvot oli vähän vanhasta muistista, hihasta, ei takuuta.

Lisäkaivon teko taitaa olla aina kuitenkin halvin tapa korjata matalan kaivon keissi jos rupee laskemaan mitä muut vaihtoehdot maksaa pitkällä jänteellä, kaivo on pitkäikäinen yksinkertainen värkki.

[Roori]

Jos porautat toisen kaivon, jakautuu haaroituksessa keruun kierto kahteen kaivoon ja kierron virtausvastus / painehäviö laskee entisestäänkin reilusti.
Kaivoja ei saa missään tapauksessa liittää sarjaan niin, että neste menee ensin yhteen kaivoon ja sen jälkeen toiseen.
Silloin kierron painehäviö kasvaa kohtuuttomasti ja kierrossa ensimmäinen kaivo kuormituu kohtuuttomasti.

Rinnan kytkien tosiaan vastus pienenee.

Tuosta eri mieltä että jos sarjaan laittaa niin se käyttäytyy lopulta kuin yksi syvempi kaivo, ei se eka siinä mitenkään enempää kuormitu, se 'kuuma' uusi kaivo lämmittää pumpulle tulevaa ja pumpulta lähtevä saattaa jopa hetken lämmittää sitä 'kylmää' kaivoo ja ajan kanssa tuo tasoittuu että molemmista otetaan se syvyyteensä suhteutettu energiamäärä.

Mutta miksi kytkeä sarjaan, mitä etua!?... ei varmaan paljon löydy syitä. Virtausvastus pitäisi laskea tarkemmin että pumppu jaksaa sarjaan laittaessa, toisaalta sarjassa ei tarvii virtausten tasapainotusta varten venttiiliä vrt rinnan laittain. Rinnan laittain on siis inan teknisempi.

[jmaja]

Onhan siinä ekassa kaivossa, jonne kompuran kylmentämä keruu tulee, suurempi dT kaukana olevaan kallioon eli kylmentää enemmän ekaa kaivoa.

Etuna sarjaan kytkennällä on suurempi virtausnopeus keruuputkessa, mikä parantaa lämmönsiirtoa keruunesteestä putkeen. Rinnankytkentä menee helposti jo laminaarille alueelle.

[Roori]

Lämpötila on ekassa kaivossa pikkasen pienempi, mutta ei paljoa. Jos koko keruun delta on 3K niin ei siinä isoja eroja ole sarjakaivoissa ettei viitiny tollasia edes mainita.

[jmaja]

Eihän tuollaisilla vaikkapa 2 C eroilla kaivojen välillä merkitystä ole, jos mitoitus on riittävä. Niukassa mitoituksessa voi sitten toinen jäätyä etuajassa.

[Heikka]

@tomppeli laskelma päätyi 188m kaivoon. Jos porautan tuon 150m kaveriksi 80m kaivon, niin aktiviisyvyydet ovat minimissään 140m+70m = 210m. Se riittää reilusti vaikka olisi pidempikin pakkasjakso. Nykyiselläkään kaivolla ei ole ongelmaa ennen -15C

Tuosta mutuna arviosin kustannusta: poraus, kollektori, siirtoputket, linjansäätöventiilit, asennus ja kivuutyöt (15m) ~4k€ Tästä sitten pois kotitalousvähennys, niin ei vielä mahdottomissa kustannuksissa olla.

[jmaja]

Eikö kannattaisi vaan tehdä toinen samanlainen. Voi jättää linjasäädön pois ja kytkeä kaivot T-haaralla rinnan. Tuleeko edes juuri kalliimmaksi?

Halvempi vaihtoehto voisi olla maapiiri kaivon rinnalle, jos edes vähän tilaa on.

[Tipi]

@tomppeli laskelma päätyi 188m kaivoon. Jos porautan tuon 150m kaveriksi 80m kaivon, niin aktiviisyvyydet ovat minimissään 140m+70m = 210m. Se riittää reilusti vaikka olisi pidempikin pakkasjakso. Nykyiselläkään kaivolla ei ole ongelmaa ennen -15C

Tuosta mutuna arviosin kustannusta: poraus, kollektori, siirtoputket, linjansäätöventiilit, asennus ja kivuutyöt (15m) ~4k€ Tästä sitten pois kotitalousvähennys, niin ei vielä mahdottomissa kustannuksissa olla.

Onko alkuperäinen kaivo 2 vai 3 putkisella keräimellä? Lämpöässän koneiden yhteydessä vuoden 2006 paikkeilla, 3 putkisia keräimiä käytettiin aika yleisesti. Meillä porattiin muutama vuosi sitten 3 putkisen 193 m kaivon rinnalle 2 putkinen 140 m lisäkaivo. Virtaukset jakautuvat ilman kuristamista ihan sopivasti kaivojen suhteessa.

[fraatti]

Eikö kannattaisi vaan tehdä toinen samanlainen. Voi jättää linjasäädön pois ja kytkeä kaivot T-haaralla rinnan. Tuleeko edes juuri kalliimmaksi?

Halvempi vaihtoehto voisi olla maapiiri kaivon rinnalle, jos edes vähän tilaa on.

Paljonkohan viskositeetti vaikuttaa siihen että mihin kaivoon liuos menee? Kylmempi neste tuppaa oleman kankeampaa mutta mikähän tuon osuus on vaikkapa painehäviössä verrattuna putken kokonaismittaan?

[Heikka]

Kahdella putkella on nykyinen kaivo. Kai se teoriassa voisi toimia laittaa toinen samansyvyinen kaivo viereen ja menisi ilman lijasäätöä. Mitään dokumenttia nykyisen kaivon syvyydestä ei ole. Voisin tietysti rakennusvalvonnasta vielä kysyä. Ei jaksaisi montaa lämmityskautta värkätä näiden kanssa, että saa toimimaan.  Ei kai se linjasäätöventtiilien lisääminen systeempiin nyt muutamaa satasta emennän voi olla.

[Tipi]

Kahdella putkella on nykyinen kaivo. Kai se teoriassa voisi toimia laittaa toinen samansyvyinen kaivo viereen ja menisi ilman lijasäätöä. Mitään dokumenttia nykyisen kaivon syvyydestä ei ole. Voisin tietysti rakennusvalvonnasta vielä kysyä. Ei jaksaisi montaa lämmityskautta värkätä näiden kanssa, että saa toimimaan.  Ei kai se linjasäätöventtiilien lisääminen systeempiin nyt muutamaa satasta emennän voi olla.

Linjasäädöt ja sulut kannattaa laittaa jokatapauksessa, jotta molemmat kaivot saa hyvin ilmattua. Toinen samanlainen kaivo vaan kaveriksi ja riittävä etäisyys kaivojen välille, niin tämän ongelman voi unohtaa. Kaivon porauksesta saa hyvät kotitalousvähennykset, senkin takia kannattaa pelata varman päälle.

[euroshopperi]

Kahdella putkella on nykyinen kaivo. Kai se teoriassa voisi toimia laittaa toinen samansyvyinen kaivo viereen ja menisi ilman lijasäätöä. Mitään dokumenttia nykyisen kaivon syvyydestä ei ole. Voisin tietysti rakennusvalvonnasta vielä kysyä. Ei jaksaisi montaa lämmityskautta värkätä näiden kanssa, että saa toimimaan.  Ei kai se linjasäätöventtiilien lisääminen systeempiin nyt muutamaa satasta emennän voi olla.

Erinomaisesti on toiminut meillä 2 saman mittaista kaivoa rinnakkain. Nyt kun on ollut kohtuudella pakkasta pidempään, niin tulo kaivoilta on laskenut 0 asteeseen ja paluu kaivoille -3,5 astetta. Eipä täälläkään siis ylenpalttisesti ole energiaa enää lisää revittävissä. Mitään ruuvailuja ei ole tarvinnut säädellä, kun fysiikka hoitaa virtaamat oikeiksi. Yhtään vastuskäyttö tuntia ei meillä mennyt koko 10 vuoden aikana lämmitykseen, eikä lämpimään veteen. Linjasäätöventtiilit laitoin molempiin piireihin ja virtausmittarit  50 L/min asteikolla molempiin lenkkeihin. Noilla saa seurattua josko mitään muutoksia tapahtuu, niin osaa reagoida ajoissa. Kaivojen virtaamat vaihtaa välillä paikka keskenään, jos oikein tarkasti pystyy kattomaan. Eli kun kylmenee, niin virtaus vähenee niissä putkissa. Muutos on kylläkin varsin marginaalinen. Jos päättää uhrata rahaa erinomaiseen keruuseen, niin epäilen vahvasti, että tuskin rupeaa nyppimään asia enää jälkikäteen pätkääkään. Haittana on vain rahan uhraaminen just sillä hetkellä. Tuhlaaminen tai törsääminen on vääriä sanoja tässä suhteessa. Laadun parantaminen kun kuitenkin kyseessä.
Edit
Linjasäädöt siis täysin auki, mutta ilmauksen takia ne laitettiin. Virtausmittarit ei ole mitään absoluuttisen tarkkoja ja vastaavia kuin lattialämmityksessä, mutta asteikko on 0-50 L/min näyttämä. Niistä näkee balanssin ja muutokset kuitenkin auttavasti. Eikä ne mahdottomia oikeista poikkea lopulta.

[Heikka]

Asia on edennyt niin, että muutama poraustarjous on jo tullut. Nyt mietityttää vielä kaivojen etäisyydet. Tontilla on kyllä tilaa, mutta on kallioinen ja rakennukset sijoitettu niin, että saan etäisyyttä toiseen kaivoon 15m. Uuden reijän 120-150m poraa vinoon poispäin vanhasta kaivosta, joka oletettavasti suora. Onko vanhalla kaivolla vaikutusta tähän uuden kaivon lämmöntuottoon?

[jmaja]

Kyllähän kaivot vaikuttavat toisiinsa. Kuinka paljon on vaikempi kysymys. Ihan tyypillistä on isommissa kohteissa porata kaksi kaivoa samasta pisteestä vinoon. Sinullahan riitti jo melkein tuo yksi kaivo. Parannusta tulee merkittävästi jo siitä, että keräintä tulee tuplamäärä, vaikka kaivot olisivat aivan kiinni toisissaan.

Poraukset menevät aina jotenkin vinoon eli terä hakeutuu johonkin suuntaan ja varsi taipuu. Ei siis voi edes tietää mihin kaivot tarkemmin tulevat. 15 m toisistaan poratut kaivot saattavat hakeutua yhteen tai erilleen. Toki noin matalissa kaivoissa ilmiö ei ole kovin suuri.

Noin ideaalisesti ajatellen yhden kaivon ympärille tulee ympyrälieriömäinen jäähtyneen kallion alue. Kahden ympärillä se on sitten soikiomainen. Keruunesteestä poratun reiän sisäpintaan on jo varsin merkittävä lämpötilaero, koska keruuneste, keräimen muovi ja kaivon vesi johtavat lämpöä kertaluokkaa huonommin kuin kallio. Siksi keräinmetrit auttavat jo sinänsä.

[euroshopperi]

Asia on edennyt niin, että muutama poraustarjous on jo tullut. Nyt mietityttää vielä kaivojen etäisyydet. Tontilla on kyllä tilaa, mutta on kallioinen ja rakennukset sijoitettu niin, että saan etäisyyttä toiseen kaivoon 15m. Uuden reijän 120-150m poraa vinoon poispäin vanhasta kaivosta, joka oletettavasti suora. Onko vanhalla kaivolla vaikutusta tähän uuden kaivon lämmöntuottoon?

Jos kyseessä on ero, että poraako 120 m vaiko 150 m, niin kannattaa porauttaa samantien se 150 m, jos se vanha on 150 m. 30 m lisämetrejä superalennuksella. Kotitalousvähennys toimii siihen vain tämän kerran. Seuraavaan parannukseen ei enää toimi. Mistään ei saa työn osuudeksi suhteessa parempaa hyötysuhdetta. Kerro vielä tänne, että paljonko sait poraukseen työn osuutta.

[euroshopperi]

Vastaavat caset tulee varmasti yleistymään tulevaisuudessa kun koneita uusitaan. Uudet koneet kun on aina tehokkaampia ja kaivosta se lisäteho otetaan. Vanhassa Lämpöässässä oli hyötysuhteeltaan 3 luokkaa. Nyt uusi kone tekee lattialämmitystä 5 hyötysuhteella. 

Jos minulta kysytään, niin kaivo kannattaa aina porauttaa heti hieman ylitehoiseksi.

Itseasiassa kaivo ei ole koskaan ylitehoinen. Se on aina enemmän tai vähemmän hyvä. En käyttäisi ylitehoinen sanaa missään lämpökaivossa, jos ei mennä 10 km syvyyksiin. Erinomaisen ja kelvottoman väliin mahtuu jo kaikki.

[fraatti]

Kyllähän kaivot vaikuttavat toisiinsa. Kuinka paljon on vaikempi kysymys. Ihan tyypillistä on isommissa kohteissa porata kaksi kaivoa samasta pisteestä vinoon.

Ellen nyt aivan väärin muista niin väitä samasta aloituspisteestä porattuja kaivoja on jäätynyt. Taisi joskus Tom Allenillakin olla joku sellainen suurempi kohde.

[jmaja]

Ellen nyt aivan väärin muista niin väitä samasta aloituspisteestä porattuja kaivoja on jäätynyt. Taisi joskus Tom Allenillakin olla joku sellainen suurempi kohde.

Kaikkia kaivojahan on jäätynyt. Jos kaivojen läheisyyttä ei ole huomioitu mitoituksessa ja mitoitus on muutenkin niukka, tietysti riski kasvaa tuollaisissa kaivoissa. Nehän ovat yläosastaan varsin lähellä toisiaan ja kallio tietysti kylmenee pahemmin silloin. Kaivothan aina jäätyvät juuri yläosasta.

Tässä kuitenkin mitoitus lienee varsin reilu kahdella kaivolla, kun yksikin on lähes riittänyt. Voi olla helpompaa ja halvempaa porata noin.

[fraatti]

Kaikkia kaivojahan on jäätynyt. Jos kaivojen läheisyyttä ei ole huomioitu mitoituksessa ja mitoitus on muutenkin niukka, tietysti riski kasvaa tuollaisissa kaivoissa. Nehän ovat yläosastaan varsin lähellä toisiaan ja kallio tietysti kylmenee pahemmin silloin. Kaivothan aina jäätyvät juuri yläosasta.

Tässä kuitenkin mitoitus lienee varsin reilu kahdella kaivolla, kun yksikin on lähes riittänyt. Voi olla helpompaa ja halvempaa porata noin.

Voiko oletus olla että porakanget poraavat reikää vaikka 15 asteen kulmassa vai vetääkö maan vetovoima pikemminkin reikiä kohti toisiiaan? Minä en missään nimessä haluaisi useamman kaivon lähtöpistettä samaan paikkaan.

Täällä oli joskus linkki tuollaiseen projektiin mutta en tiedä onko aihe ollut liian arka koska topic on hävinnyt bittiavaruuteen.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8252.msg110588#msg110588

[jmaja]

Hyvä kysymys. Tietysti 150 m pitkä poranvarsi taipuisi jo reilusti ilmassa. Onko tuo sitten oleellisempaa kuin terän hakeutuminen epähomogeenisessa kalliossa.

Tuossa linkissä oli peräri kolme kaivoa aivan lähekkäin. Ja kyse on varmaati ison kohteen kentästä, jossa kaivoja on yli kymmenen ellei kymmeniä. Noi tehdään yleensä osatehoiseksi ja aika niukasti mitoittaen.

En tuosta vetäisi johtopäätöstä viistoporauksen sopimattomuudesta ko. kohteeseen.se

[Heikka]

Päätöksiä on tehty jo ja uusi kaivo tilattu. 120-150m kaivo ja 15m vanhasta. Porataan poispäin vanhasta. En olisi kovin huolissaan vaikka lopulta tulisivat lähelle toisiaan, koska olemassa oleva kaivo tuottaa jo melko lähelle sen mitä tarvitaan. Katsotaan miten kaivon poraus onnistuu ja mistä löytyy vesi. Raportoin sitten ensi talvena vaikutusta kun päästään pakkasille.

Minulla oli mielikuva, että porauksen voi tehdä vaan sulanmaanaikaan. Mutta porausfirma sanoi, että poraus ehdottomasti talvella jos vaan sopii. Koneet on nyt vajaa käytöllä. Ennen maaliskuuta poraus -2,5€/m tarjouksella. Eikä poraushinta alkanut ovh:ssa edes 40€/m Sovimme, että poraus talvella ja kytkentä sulanmaanaikaan. Toki siirtoputketkin olisi onnistunut talvella sulatusmattojen avulla, mutta tästä kieltäydyin pörssisähköön vedoten. Nykyisellä kaivolla ja takalla pärjätään -15C ilman vastukäyttöä. Tuskin kovia pakkasia enää montaa päivää täälle keväälle täällä etelässä tulee.

Kiitos kaikille avusta ja neuvoista asian suhteen.

[Roori]

Oliko tarjouksessa kotivähennys, lähinnä siksi kiinnostaa kuinka se nykyään menee?

[Heikka]

Kotitalousvähennys ei ollut tarjouksessa mukana. Kysyin tätä ja 120m poraus 5,5k€ sis kaikki: linjansäätöventtiilit ja porausjätteen keräys, kytkennät ja litkut. Tästä työn osuus 4,1k€, noin 1,6k€ kotitalusvähennystä. Eli kokonaiskustannus tilaajalle ~4k€.

Selviää sitten kun lopullinen lasku tulee, mutta 75-80% vähennyksen osuus koko työstä lienee hyvä arvio tähän kohteeseen. Jos porataan vaan yksi reikä ja putket sisälle, niin varmaan lähempänä 80% ollaan vähennyksen kanssa.

[jmaja]

Kotitalousvähennys ei ollut tarjouksessa mukana. Kysyin tätä ja 120m poraus 5,5k€ sis kaikki: linjansäätöventtiilit ja porausjätteen keräys, kytkennät ja litkut.

Kohtuu kallis mielestäni. Eikös nyt taas poraushinnat ole järkitasolla eli 120 m poraus pitäisi olla n. 4 tonnia. 3 v sitten olisin saanut 120 m kaivon 3600 € vaakaveto vedettynä talon sisälle ja putket täytettynä. Mistä tulee se loppu 1500 €? Tietysti jotain maksaa kaivojen liittäminen toisinsa, mutta maksaahan myös vaakavedon tuonti talon sisälle.

No porausjätekonttia ei tuossa mun hinnassa ollut.

[euroshopperi]

Kotitalousvähennys ei ollut tarjouksessa mukana. Kysyin tätä ja 120m poraus 5,5k€ sis kaikki: linjansäätöventtiilit ja porausjätteen keräys, kytkennät ja litkut. Tästä työn osuus 4,1k€, noin 1,6k€ kotitalusvähennystä. Eli kokonaiskustannus tilaajalle ~4k€.

Selviää sitten kun lopullinen lasku tulee, mutta 75-80% vähennyksen osuus koko työstä lienee hyvä arvio tähän kohteeseen. Jos porataan vaan yksi reikä ja putket sisälle, niin varmaan lähempänä 80% ollaan vähennyksen kanssa.

Aika hyvä jos tulee putket sisälle asti. Porautat vielä yksinteoin tehtynä sen 30 puuttuvaa metriäkin, tai muuten se jää takaraivoon kolkuttamaan. Mulla tuli vasta porausta aloittaessa pakonomainen tarve laittaa 30 m lisää ja joutuivat hakemaan uudet putket. Tai ne oli jo jonkun metrin pöllyttäneet, kun kysyin lisää metrejä.
Hyvä veto kuitenkin koko homma. Ei mitään järjetöntä pa..kan jauhantaa ja pilkun n.ssimista, vaan asioita laitetaan tapahtumaan. Onnea ja menestystä kaikinpuolin projektille.

[euroshopperi]

Nyt kun on kaikki laskettu Könttinä, niin voitkin kysyä, että eiköhän sen saa jo tonnin lisämaksulla 30 m lisää, kun koneet ym on valmiina paikalla. Mulla kävi just näin ja porari sopi puhelimitse johtavan kanssa, että ihan OK ja voidaan tehdä. Sattui olemaan tankojakin kyydissä just niin, että yhtään lisäputkea ei telineeseen enää jäänyt. Synergialla onnistui lisämetrit meillä järkeillä halvemmalla.

[euroshopperi]

Ja linjasulkuihin laitettiin tällaiset äärimmäisen tarkat kalibroidut referenssivirtausmittarit. Voi seurata kuinka kaivot vaihtaa paikkaansa virtausmäärissä. Muutama litra heiluu lämpöjen mukaan, jos äärimmäisen tarkasti kattoo. Sulun kotelosuoja näkyy oikealla, eli samaa könttiä koko pätkä. Ihan sama laittaako mittarin sitten mukaan samaan syssyyn, jos niitä vain hyllystä löytyy. Suosittelen kuitenkin, jos sattuu olemaan edes vähän orientoitunut järjestelmistä yleensäkään. Tuostakin jo pystyy tarkasti arvioimaan, että virtausta kaivoissa tulee yhteensä tasan n 60-70L/ min, joka on melko kohdallaan 17 kW koneelle.

[rawpower]

Ja linjasulkuihin laitettiin tällaiset äärimmäisen tarkat kalibroidut referenssivirtausmittarit. Voi seurata kuinka kaivot vaihtaa paikkaansa virtausmäärissä. Muutama litra heiluu lämpöjen mukaan, jos äärimmäisen tarkasti kattoo. Sulun kotelosuoja näkyy oikealla, eli samaa könttiä koko pätkä. Ihan sama laittaako mittarin sitten mukaan samaan syssyyn, jos niitä vain hyllystä löytyy. Suosittelen kuitenkin, jos sattuu olemaan edes vähän orientoitunut järjestelmistä yleensäkään. Tuostakin jo pystyy tarkasti arvioimaan, että virtausta kaivoissa tulee yhteensä tasan n 60-70L/ min, joka on melko kohdallaan 17 kW koneelle.

Itsellä on myös tuommoiset linjasäädöt kaivoissa. Minullahan on "tynkäkaivo" + pitempi kaivo. Pidempi on täysin auki ja pientä on kuristettu. Kun keruupumppu käy 100% tulee yhteensä pumpun nimellisvirtauksella kaivoista tavaraa.
Hyvin on pelannut jo 3,5v.

[__arzkaa__]

Te kellä on kaksi kaivoa minkälaisilla mittareilla olette mitanneet kaivojen lämpötiloja? Mistä katsotte että molemmista kaivosta tulee suurinpiirtein saman lämpöinen neste? Että tietää säätää linjasäätöjä tarpeen mukaan.

[KiSaVa]

Mistä tulee se loppu 1500 €?

Heh, minä kerron. Se on se kotitalousvähennys, mikä leivotaan nykyään näihin tarjouksiin sisään ja kerrotaan asiakkaalle "paljonko jää maksettavaa". Ts. se menee 100% myyjän hyödyksi. No, en tiedä onko tässä tapauksessa siitä kyse, mutta tältä se minulle usein näyttää.

[dillon]

Te kellä on kaksi kaivoa minkälaisilla mittareilla olette mitanneet kaivojen lämpötiloja? Mistä katsotte että molemmista kaivosta tulee suurinpiirtein saman lämpöinen neste? Että tietää säätää linjasäätöjä tarpeen mukaan.

DS18b20 anturit putkien pinnassa eristeiden alla. Näiden mittaukset ESPHomen kautta Home Assistantiin. Kerran kun on säädön saanut suunnilleen kohdalleen niin eipä noihin venttiileihin ole sen jälkeen tarvinnut koskea. Isompi kaivo kokonaan auki ja pienempää vähän kuristettu.

Jos ei ole kotiautomaatioharrastuneisuutta niin laittaa sitten vaikka jonkun tällaisen: https://www.aliexpress.com/item/1005004752614514.html
Muistaa vaan tehdä "kalibroinnin" vaikka muistivihkoon ennen oikeita mittauksia kun heittoa noissa halvoissa voi olla aika paljon.

[__arzkaa__]

DS18b20 anturit putkien pinnassa eristeiden alla. Näiden mittaukset ESPHomen kautta Home Assistantiin. Kerran kun on säädön saanut suunnilleen kohdalleen niin eipä noihin venttiileihin ole sen jälkeen tarvinnut koskea. Isompi kaivo kokonaan auki ja pienempää vähän kuristettu.

Jos ei ole kotiautomaatioharrastuneisuutta niin laittaa sitten vaikka jonkun tällaisen: https://www.aliexpress.com/item/1005004752614514.html
Muistaa vaan tehdä "kalibroinnin" vaikka muistivihkoon ennen oikeita mittauksia kun heittoa noissa halvoissa voi olla aika paljon.

Mietin, että kävisikö tuomoset esim. https://www.puuilo.fi/axxel-lampomittari-leevi-sisa-ulko näytti olevan halvin mitä löysin tästä lähialueelta. Oletko laittanut jotain lämmönsiirto tahnaa anturin ja putken väliin? Onko nuo kupari putkessa? Onko kiinnitetty jotenkin vai pelkästään pakattu eristeen alle.

Sinulla näytti olevan 100+220 kaivot. Onko nuo toiminut hyvin? Meillä tulossa 130 lisäksi 200 kaivo.

[seppaant]

Mietin, että kävisikö tuomoset esim. https://www.puuilo.fi/axxel-lampomittari-leevi-sisa-ulko näytti olevan halvin mitä löysin tästä lähialueelta. Oletko laittanut jotain lämmönsiirto tahnaa anturin ja putken väliin? Onko nuo kupari putkessa? Onko kiinnitetty jotenkin vai pelkästään pakattu eristeen alle.

- Kupariputkeen suoralle osuudelle
- Piitahnaa anturin ja putken väliin
- Anturi ilmastointiteipillä tiukaan pakettiin putkeen kiinni
- Vähintään 20 -30 mm putkieristettä päälle

ATS

[__arzkaa__]

- Kupariputkeen suoralle osuudelle
- Piitahnaa anturin ja putken väliin
- Anturi ilmastointiteipillä tiukaan pakettiin putkeen kiinni
- Vähintään 20 -30 mm putkieristettä päälle

ATS

Tuota ajattelinkin että hyvä varmasti laittaa tahnaa tuonne väliin paremman kontaktin toivossa.
Jos kaikki anturit on samanlaisia niin eikö silloin voisi myös olettaa, että antavat riittävän luotettavan tuloksen? Vaikkei mitään tarkkuus mittareita olekkaan.
Toimiskohan jos laittaisi klemmareilla anturit kiinni putkeen. Johtaisko metalli paremmin vielä mittauksen anturille.