Ensin hieman taustatietoa. Ostamassani talossa on Thermia Diplomat D8 maalämpöpumppu. Talo on noin 160/190 neliötä, rakenenttu 2005, lounaisrannikolla, lattialämmitys ja kaivo 150m (mitoituslaskelmassa 130m). Lämpö on riitänyt hyvin samoin energia kaivossa, vaikka se on varsin lyhyt verrattuna siihen mitä nykyään tehdään. Nyt kovan pakkosjakson aikana pitkien (15h) käyntijaksojen lopussa kaivoon meno on pyörinyt alimmillaan -5...-6 asteessa ja paluu alimmillaan -1...1 asteesta ja kesäisin paluu on ollut +7, joka ymmärtääkseni kertoo sen että kaivossa vesi vaihtuu, eikä se ole vuosien saatossa jäähtynyt. Maalämpöpumppu on nyt kolmatta talvela jaksokäytöllä, eli sitä pyritään käyttämään pörssisähkön halvimmilla tunneilla (selittää tuon edellä mainitun 15h käyntijakson). Käyntiä olen ohjannut Shellyn releellä siten että se valitsee sääennusteen mukaan sopivan määrän halvimpia lämmitystunteja ja ohjaa sen mukaan maalämpöpumpun lämpötilan pudotusta. Lämmitystilassa huoneasetus 22 ja pudotuksella 19. Huonelämpö pysyy suorastaan hämmästyttävän hyvin 21 asteessa. Asumismukavuus sallisi suuremmankin pudotuksen, mutta sitten ei enää välttämä lämmitysjakso riitä käyntitauon aikana kertyneen lämmitysvelan takaisin lämmittämiseen.
Pitäisi miettiä valmiiksi suunnitelma siille päivälle kun tuo kone hajoaa. Mitään isoa remonttia koneelle ei varmaan kannata tehdä, vaan vaihtaa koko kone uuteen, riippuen tietysti mitä siitä menee rikki.
Olen ollut tyytyväinen pörssiäsähköohjaukseen ja sitä silmälläpitäen kone saisi olla antoteholtaan hieman tehokkaampi, jolloin lämmitysvelan takaisin lämmitys halvimmilla tunneilla onnistuisi ripeämmin ja mahdollistaisi myös suuremman pelivaran pudotuslämmön suuruuden kanssa.
Kysymys 1) Osaatteko kertoa suoraan millä nykyisillä koneilla tuon Diplomatin korvaus onnistuu samaan tilaan ja vähillä putkitöillä? Meneekö ehkä peräti suoraan samoihin putkiin mitään muuttamatta? Koneen ympärillä ei ole hirveästi tilaa tehdä putkituksia eri tavalla.
Kysymys 2) Kannattaako pysyä on-off koneessa vai valita inverterikone? Onko näiden COP arvoissa eroja? Yritin etsiä, mutta en onnistunut löytämään invertterikoneista tietoa miten COP muuttuu pyörimisnopeuden mukaan, sillä voi olla merkitystä jaksokäytössä jos se muuttuu.
Kysymys 3) Kaivon riittävyys hieman askarruttaa myös, vaikka nyt se on riittänyt hyvin ja siinä voi hyvinkin olla varaa ostaa paljonkin lisää energiaa. Suurempi kone sinänsä ei merkittävästi muuta otetun ergin määrää, mutta uudemmassa koneessa lienee parempi COP joka kasvattaa kaivosta otetun energian määrää. Ehkä tässä voi kuitenkin edetä tuuriaan koittaen ja seurata vähintään yhden talven yli miten kävi ja miettiä sitten lisäenergian lähdettä jos tarvii?
Jos tulee jotain muuta huomioitavaa mieleen, niin vinkkejä saa antaa.
