Uusi Nibe S1255-16 ja COP 3,7 - onko normaalia?

[tomppeli]

Logitus Shelly + Home Assistant:
1240kWh // 4738kWh
=> COP 4,12

Olisiko tässä jokin näppäilyvirhe?

[dillon]

Olisiko tässä jokin näppäilyvirhe?

Oli. Nappasin COPin väärästä solusta.

Ihailtavaa tarkkuutta.

[jmaja]

Jälkimmäinen tammikuu lienee helmikuu?

[euroshopperi]

Oletko dillon tarkastanut lämmöntarvelukujen perusteella eroa kaukolämpöjen aikaisiin lukemiin, että onko sen osalta tullut jotain muutosta. Tuossa on jo useampi vuosi verrokiksi ja voisi löytyä lukemia. Kuukausitasollakin ne luvut löytyy. Josko löytyy säännönmukaista virhettä johonkin suuntaan.

- Rakennuksen sijainti: Espoo
- Rakentamisvuosi: 1996
- Kaukolämmön kulutus kWh:
2018   42581
2019   41171
2020   36725
2021   39235

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

[Husabetunia]

Miten S1255-sarjan Nibe ilmoittaa nuo otto- ja antomäärät sähkönkäytön- ja lämmöntuoton suhteen? Onko luvuissa yhdistettynä sekä lämmitys- että vedenlämmitystiedot?

Jos näin, niin pitää ottaa huomioon tuon lämpimän veden teon huomattavasti alhaisempi COP-luku, joka Niben manuskan mukaan 2,5.

[dillon]

Oletko dillon tarkastanut lämmöntarvelukujen perusteella eroa kaukolämpöjen aikaisiin lukemiin, että onko sen osalta tullut jotain muutosta. Tuossa on jo useampi vuosi verrokiksi ja voisi löytyä lukemia. Kuukausitasollakin ne luvut löytyy. Josko löytyy säännönmukaista virhettä johonkin suuntaan.

Dataa löytyy ja käppyröitä voi piirtää. Liitteenä esim. plottaus lämmitystarve vs. ulkolämpötila vuorokaudessa viime talvi vs. kuluva talvi.

Nollassa asteessa Nibe ottaa noin 40kWh kun kaukolämpöä meni 170kWh. Eli noin 4 COP. Tosin tässä mukana käyttövesi ja ei sen kaukolämmönkään hyötysuhde 100 ole.

Kuvasta myös huomaa, että nyt maalämmöllä ollut vähän jyrkempi lämmityskäyrä käytössä.

Miten S1255-sarjan Nibe ilmoittaa nuo otto- ja antomäärät sähkönkäytön- ja lämmöntuoton suhteen? Onko luvuissa yhdistettynä sekä lämmitys- että vedenlämmitystiedot?

Jos näin, niin pitää ottaa huomioon tuon lämpimän veden teon huomattavasti alhaisempi COP-luku, joka Niben manuskan mukaan 2,5.

Käyttövesi on tosiaan mukana. Laskin tuossa huvikseen hiihtolomaviikolle COPin kun oltiin pois ja käyttövettä ei juuri tehty muuten kuin yksi legionellakuumennus: COP oli 4,3. Niben omasta logista ei tullut otettua arvoja talteen ennen lähtöä niin tuo on siis itse lasketun tuoton perusteella.

[Invertteri]

Päivitystä oman F1155-12 tilanteeseen. Pumppu tosiaan pyörinyt reilu 5 vuotta ja koko sen historian on vaivannut tilanne, että hyötysuhde ja COP jää reilusti oletetusta. Asetukset on optimoitu niin hyvin kuin mahdollista lattialämmitys talossa ja esimerkiksi käynnistyksiä on tullut 5 vuoden aikana vain 2800, keskimääräisen käyntiajan ollessa 12.5h.

Päivitin ohjelmiston 9443R7 --> 9699R7 ja muutos heti bootin jälkeen on iso. Reilun viikon seurannalla COP on noussut 4 --> 5.2 (lämmitys + lämm.vesi) ja toiminta alkaa lähes vastaamaan niitä datasheetin lukuja joita tässä on 5 vuoden ajan haaveiltu. Ainakin omassa tapauksessa. Olen päivittänyt useamman kerran ohjelmiston ja tämä on nyt ensimmäinen kerta kun COP:iin vaikuttavaa muutosta on tullut.

Koska invertterikoneessa otto- ja antoteho vaihtelee jatkuvasti tein vertailua ajankohdissa joissa nopeus on 20Hz jotta vertailu olisi vertailukelpoista. Jakso alkaa viikon ennen päivitystä ja loppuu viikon sen jälkeen. Arvoista näkyy selvästi, miten pumpun toiminta muuttuu huomattavasti heti päivityksen jälkeen. Ulkoisella sähkönkulutusmittarilla voi havaita, että pumpun ottoteho (500 W) on pysynyt samana koko ajan 20 Hz taajuudella, kuten voi olettaakin. Pumpun antotehon muutos päivityksen jälkeen johtuu siis ainoastaan hyötysuhteen parantumisesta, joka on merkittävä, yli 25 % nousu tällä 20Hz alueella. Vaikuttaa siis siltä, että Nibe on löytänyt softasta jotain virheitä jotka on nyt viimein saatu korjattua.

Hieman yritin anturitiedoista löytää mikä on muutoksen syy ja kuumakaasun lämpötilassa on hieman muutoksia alempaan. Onko sitten esimerkiksi muutoksia tehty paisuntaventtiiliin ohjaukseen.

Tämä on tietenkin yksittäistapaus mutta koska muutos tuli välittömästi päivityksen jälkeen vaikuttaa siltä, että softamuutokset ovat tilanteen parannuksen syynä.

[fraatti]

Päivitystä oman F1155-12 tilanteeseen. Pumppu tosiaan pyörinyt reilu 5 vuotta ja koko sen historian on vaivannut tilanne, että hyötysuhde ja COP jää reilusti oletetusta. Asetukset on optimoitu niin hyvin kuin mahdollista lattialämmitys talossa ja esimerkiksi käynnistyksiä on tullut 5 vuoden aikana vain 2800, keskimääräisen käyntiajan ollessa 12.5h.

Päivitin ohjelmiston 9443R7 --> 9699R7 ja muutos heti bootin jälkeen on iso. Reilun viikon seurannalla COP on noussut 4 --> 5.2 (lämmitys + lämm.vesi) ja toiminta alkaa lähes vastaamaan niitä datasheetin lukuja joita tässä on 5 vuoden ajan haaveiltu. Ainakin omassa tapauksessa. Olen päivittänyt useamman kerran ohjelmiston ja tämä on nyt ensimmäinen kerta kun COP:iin vaikuttavaa muutosta on tullut.

Koska invertterikoneessa otto- ja antoteho vaihtelee jatkuvasti tein vertailua ajankohdissa joissa nopeus on 20Hz jotta vertailu olisi vertailukelpoista. Jakso alkaa viikon ennen päivitystä ja loppuu viikon sen jälkeen. Arvoista näkyy selvästi, miten pumpun toiminta muuttuu huomattavasti heti päivityksen jälkeen. Ulkoisella sähkönkulutusmittarilla voi havaita, että pumpun ottoteho (500 W) on pysynyt samana koko ajan 20 Hz taajuudella, kuten voi olettaakin. Pumpun antotehon muutos päivityksen jälkeen johtuu siis ainoastaan hyötysuhteen parantumisesta, joka on merkittävä, yli 25 % nousu tällä 20Hz alueella. Vaikuttaa siis siltä, että Nibe on löytänyt softasta jotain virheitä jotka on nyt viimein saatu korjattua.

Hieman yritin anturitiedoista löytää mikä on muutoksen syy ja kuumakaasun lämpötilassa on hieman muutoksia alempaan. Onko sitten esimerkiksi muutoksia tehty paisuntaventtiiliin ohjaukseen.

Tämä on tietenkin yksittäistapaus mutta koska muutos tuli välittömästi päivityksen jälkeen vaikuttaa siltä, että softamuutokset ovat tilanteen parannuksen syynä.

Mun mielestä koneessa ei ole sähköistä paisaria. ->
https://lp-varaosaksi.fi/Expansion-valve-Flica-R407C-RDL

ts ainoastaan jos höyrystysmislämpötila on korkeampi tai lauhtumislämpö matalampi niin hyötysuhde voi parantua. Tähän voi vaikuttaa mm kiertopumppujen nopeudet.

Millaiset ovat lämmönjaon meno- ja paluulämpötilat sekä lämmönkeruusta meno- paluulämpötilat samasta tilanteesta? Onko teholle mittausta?

[repomies]

Päivitin ohjelmiston 9443R7 --> 9699R7 ja muutos heti bootin jälkeen on iso. Reilun viikon seurannalla COP on noussut 4 --> 5.2 (lämmitys + lämm.vesi) ja toiminta alkaa lähes vastaamaan niitä datasheetin lukuja joita tässä on 5 vuoden ajan haaveiltu. Ainakin omassa tapauksessa. Olen päivittänyt useamman kerran ohjelmiston ja tämä on nyt ensimmäinen kerta kun COP:iin vaikuttavaa muutosta on tullut.

Voitko kertoa miten mittaat antotehoja? Onko muita mittauksia kuten tulistus, ja kiertopumppujen nopeudet, ja jos on niin näkyykö niissä muutoksia?

[Invertteri]

Millaiset ovat lämmönjaon meno- ja paluulämpötilat sekä lämmönkeruusta meno- paluulämpötilat samasta tilanteesta?

Lisäsin alle lämmönjaon ja keruun lämpötilat. Toisessa kuvassa deltat ja virtaus.

Onko teholle mittausta?

Voitko kertoa miten mittaat antotehoja?

Nibe ei itse kerro antotehoa livenä vaan ainoastaa tuotetun energia. Hetkellisin tehon olen laskenut virtauksesta (nibessä virtausmittari) ja lämmönjaon deltasta ihan perus fysiikan mukaan. Eli kun tietää lämmönjaon deltan ja virtauksen saa hetkellisen tehon kaavalla:

Antoteho = flow_kgs * 4.18 * delta_T, missä flow_kgs = virtaus litroissa sekunnissa.

Olen tuohon lisäksi lisännyt hieman liukuvaa keskiarvoa joka hieman pehmentää piikkejä ja arvot on selkeämmät.

Onko muita mittauksia kuten tulistus, ja kiertopumppujen nopeudet, ja jos on niin näkyykö niissä muutoksia?

Kuumakaasu, imukaasu, lauhdutin, nesteputki lämpötilat on saatavilla ja ne lisäsin kolmanteen kuvaan. En noista niin ymmärrä mutta näyttää jotain muutosta olevan.


Mielenkiintoinen kysymys onkin, että miten on mahdollista, että pelkällä softalla sais noin ison muutoksen. Yritin varmistaa, että tässä ei ole vain otettu aikaisempaa virtausmittarin arvoa ja kerrottu 1.2 jotta saadaan näyttämään, että pumppu tuottaa enemmän kun virtausarvo on näennäisesti korkeampi. Lepotilassa näyttää siltä, että virtaus on sama kun ennen samalla kiertopumpun nopeudella joka viittaisi, että nibe oikeasti toimisi paremmin.

Jos jollain olisi toinen F1155/F1255 niin voisi verrata miten siinä tuli muutosta vai tuliko ollenkaan.

[Kajakki]

Tuli sitä muutosta päivityksessä. Lämmönjakopumppu pyörii 77 % koko käynnin ajan kun ennen oli noin 44 %. Deltta on noin 2,3˚. Keruu on entisellään arvoiltaan.

[jmaja]

Onko muutosta sähkökulutuksessa tai edes Niben ilmoittamissa tuotoissa vs. kulutuksissa? Vahvasti epäilen, ettei COP ole muuttunut, vaan ainoastaan joku arvo, jolla lasket COPia.

Pitäishän 25% eron jo näkyä käyntiajoissa, kierrosluvuissa ja sähkönkulutuksessa, jos olisi todellinen

[Kajakki]

Sähkönkulutus ei ole ainakaan noussut talossa. Nibelle ei ole omaa mittaria. Coppia en ole laskenut.

[Invertteri]

Onko muutosta sähkökulutuksessa tai edes Niben ilmoittamissa tuotoissa vs. kulutuksissa? Vahvasti epäilen, ettei COP ole muuttunut, vaan ainoastaan joku arvo, jolla lasket COPia.

Pitäishän 25% eron jo näkyä käyntiajoissa, kierrosluvuissa ja sähkönkulutuksessa, jos olisi todellinen

Itse olen COP:in laskenut Niben ilmoittamasta tuotetusta energiasta jaettuna Niben syötössä olevasta erillisestä sähkömittarista.

Näistä tuo COP nousu tuli huomattua eli ennen pyöri näillä keleillä noin 4-4.2 ja nyt 5-5.3. Home assistantissa lasken COP arvon aina joka päivälle erikseen ja sitten myös kuukausi ja vuositasolla.

Tämän lisäksi minulla on tuo hetkellinen antoteho home assistantissa jota tulee vain seurattua ohimennen. Antotehon lasken tuolla mainitulla kaavalla ja siinäkin on tuo muutos.

Päivityksen jälkeen sekä tuo COP arvo on noussut samassa suhteessa kun antotehon muutos noissa aikaisemmissa kuvaajissa vaikka ne eivät ole riippuvaisia toisistaan suoraan koska arvot tulevat eri paikoista.

Näin lyhyellä ajalla on mahdoton tehdä muita laskuja ja arvioita koska kulutus vaihtelee sään mukaan viikkotasolla niin paljon. Muutaman kuukauden jälkeen näkee tarkemmin miten sähkömittari on pyörinyt.

Hieman itsekin epäilen, että yhtäkkiä olisi tullut joku noin iso muutos mutta kyllä data antaa tuomion hieman pitemmällä aikavälillä. Mittaukset on ollut samat kokoajan mutta Niben sisäisitä kikkailusta päivitysten välillä ei tietenkään voi mennä takuuseen. Sähkömittariin nämä eivät kuitenkaan vaikuta koska se on tosiaan erillinen Niben ulkopuolella.

[jmaja]

 No eikö jo parin viikon jälkeen voi piirrellä ulkolämpötila vs. Nibeä syöttävä sähkömittari ja pitäisi helposti nähdä, jos kulutus on tippunut luokkaa 25%? Tietysti käyttövesi tuo tuohon omansa, mutta saahan käyttövesijaksot pois tuosta, jos luet sähkömittaria riittävän tarkasti.

[repomies]

Lisäsin alle lämmönjaon ja keruun lämpötilat. Toisessa kuvassa deltat ja virtaus.
Nibe ei itse kerro antotehoa livenä vaan ainoastaa tuotetun energia. Hetkellisin tehon olen laskenut virtauksesta (nibessä virtausmittari) ja lämmönjaon deltasta ihan perus fysiikan mukaan. Eli kun tietää lämmönjaon deltan ja virtauksen saa hetkellisen tehon kaavalla:

Antoteho = flow_kgs * 4.18 * delta_T, missä flow_kgs = virtaus litroissa sekunnissa.

Lämmityskierron virtaus vaihtelee nopeasti ja paljon, eli ilmeisesti on termostaatit käytössä. Sinänsä tuo antotehon laskenta varmaan menee ihan oikein, jos siihen otettavat mittaukset olisivat tarkasti oikein, mutta ne eivät sitä liene etenkään muutostilanteissa, kun virtaus vaihtelee. Erilaiset viiveet mittauksissa ja ylipäätään mittausepätarkkuudet tekevät sitten virhettä, joka saa aikaan sen, että huolimatta näennäisen vakiosta kompressorin taajuudesta, laskettu antoteho heittelee villisti.

Myös liuospuolen lämpötiloissa näkyy yllättävän suuria muutoksia, vaikka jos kuvia oikein tulkitsen, kompressorin kierrosten pitäisi olla enempi vähempi vakion 20 hertsiä. Tuo on varsin oudon näköistä. Tuo sama fysikaalinen laskenta pätee myös liuospuolelle, toki kerrointa saa säätää liuoksen ominaislämpökapasiteetin mukaan, mutta ymmärrät varmaan perusperiaatteen. Antoteho ei käytännössä pitäisi voida olla suurempi, kuin kompressorin ottoteho lisättynä liuoksesta poistetusta energiasta laskettu hetkellinen teho. Jos lämpötilamittaus lämmönjakopuolella on kiertopumpunkin yli, niin lisättynä kiertopumpun teholla.

Jos minulle ei kerrottaisi, että kompressorin hertsit ovat 20, ja saisin nuo muut käppyrät vain näkyviin, olettaisin että kompressorin taajuus vaihtelee ihan kohtalaisesti. Päätellen siitä, että dT sekä liuospuolella että lämmityskierrossa välillä kasvavat. Eli ihan ensimmäisenä epäilisin hertsejä. Jos hertsit ovat tasan 20 niin seuraavaksi hämmästelisin mahtaako liuospumpunkin kierrosluku vaihdella villisti. Jos ei, niin johan on kumma.

Omat kokemukseni eivät ole Nibestä (ainakaan maalämmön osalta), mutta tiedot jotka saan AIT:sta ulos ovat paljon loogisemman oloisia. Antoteho on hyvin suoraan kompressorin taajuuden funktio. Termostaattien vaikutus näkyy virtauksessa ja myös lattiasta palaavan veden lämpötilassa, kuten tietysti myös menoveden lämpötilassa. Liuoskierron lämpötila ei mitenkään pompi, ellei kompressorin kierrokset muutu.

[Invertteri]

Lämmityskierron virtaus vaihtelee nopeasti ja paljon, eli ilmeisesti on termostaatit käytössä. Sinänsä tuo antotehon laskenta varmaan menee ihan oikein, jos siihen otettavat mittaukset olisivat tarkasti oikein, mutta ne eivät sitä liene etenkään muutostilanteissa, kun virtaus vaihtelee. Erilaiset viiveet mittauksissa ja ylipäätään mittausepätarkkuudet tekevät sitten virhettä, joka saa aikaan sen, että huolimatta näennäisen vakiosta kompressorin taajuudesta, laskettu antoteho heittelee villisti.

Myös liuospuolen lämpötiloissa näkyy yllättävän suuria muutoksia, vaikka jos kuvia oikein tulkitsen, kompressorin kierrosten pitäisi olla enempi vähempi vakion 20 hertsiä. Tuo on varsin oudon näköistä. Tuo sama fysikaalinen laskenta pätee myös liuospuolelle, toki kerrointa saa säätää liuoksen ominaislämpökapasiteetin mukaan, mutta ymmärrät varmaan perusperiaatteen. Antoteho ei käytännössä pitäisi voida olla suurempi, kuin kompressorin ottoteho lisättynä liuoksesta poistetusta energiasta laskettu hetkellinen teho. Jos lämpötilamittaus lämmönjakopuolella on kiertopumpunkin yli, niin lisättynä kiertopumpun teholla.

Jos minulle ei kerrottaisi, että kompressorin hertsit ovat 20, ja saisin nuo muut käppyrät vain näkyviin, olettaisin että kompressorin taajuus vaihtelee ihan kohtalaisesti. Päätellen siitä, että dT sekä liuospuolella että lämmityskierrossa välillä kasvavat. Eli ihan ensimmäisenä epäilisin hertsejä. Jos hertsit ovat tasan 20 niin seuraavaksi hämmästelisin mahtaako liuospumpunkin kierrosluku vaihdella villisti. Jos ei, niin johan on kumma.

Ihan hyvin huomattu, että noi mittaukset vaihtelee paljon. Syy on siinä, että tuossa on vain ne hetket kun taajuus on ollut 20Hz useamman päivän ajalta. Taajuus ei ole siis jatkuvasti ollut 20Hz. Tuohon graafiin on siis piirtynyt vain arvot silloin kun taajuus on ollut 20Hz. Eli siinä tulee paljon epäjatkuvuuskohtia jotka sitten näyttää isoilta hyppäyksiltä. Yritin sitä kompensoida lisäämällä liukuvaa keskiarvo mittauksiin laittamatta kuitenkaan liikaa. Aina kun mittauksissa on hyppäys tarkoittaa se käytönnössä sitä, että taajuus on poistunut 20Hz alueelta ja palannut sitten taas 20Hz alueelle jonkun ajan jälkeen joilloin mittuakset jatkuvat taas palatusta hetkestä eteenpäin.

Mutta tosiaan, ei noi ole mitään tieteellistä faktaa vaan huomasin, että päivityksen jälkeen COP arvot nousi huomattavasti, ja nopealla dataanalytiikalla tein nuo graafit josta kuitenkin trendistä näkee, että muutosta on lasketussa antotehossa tapahtunut. Se mitä yritin näyttää oli, että ennen päivitystä antoteho ei käyny melkein ikinä yli 2.5kW 20Hz ja päivityksen jälkeen taas se ei käynyt melkein ikinä alle 2.5kW samalla taajuudella. Eli pitemmän ajan trendin muutos oli se mitä oli tarkoitus verrata samalla ottoteholla.

Virtaus vaihtelee sen takia, että kosteilla tiloilla on oma piiri jolloin kun ulkolämpötila on yli +5 vaihtelee shuntin asento suhteellisen paljon kun kosteisiin tiloihin menee aina vähintää 25 asteinen vesi. Termostaatit eivät ole käytössä.

Vielä en ole tosin saanut selville, että onko COP muutos todellinen. Jotta saan luotettavan käyrän ottoteholle ulkolämpötilan mukaan pitäisi ulkolämpötilan käydä muutaman kerran reilusti alle 0 tällä uudella softalla.

Omat kokemukseni eivät ole Nibestä (ainakaan maalämmön osalta), mutta tiedot jotka saan AIT:sta ulos ovat paljon loogisemman oloisia. Antoteho on hyvin suoraan kompressorin taajuuden funktio. Termostaattien vaikutus näkyy virtauksessa ja myös lattiasta palaavan veden lämpötilassa, kuten tietysti myös menoveden lämpötilassa. Liuoskierron lämpötila ei mitenkään pompi, ellei kompressorin kierrokset muutu.

Kyllä nuo arvot on minullakin tasasempia ilman hyppyjä jos katsoo jatkuvaa aikajanaa. Koska ottoteho vaihtelee taajuuden mukaan niin päätin verrata arvoja vain niinä hetkinä kun taajuus on ollut 20Hz jotta vertailu olisi hieman helpompaa. Jatkuvalla aikajanalla arvot ovat kuten sinullakin.

[repomies]

Ihan hyvin huomattu, että noi mittaukset vaihtelee paljon. Syy on siinä, että tuossa on vain ne hetket kun taajuus on ollut 20Hz useamman päivän ajalta. Taajuus ei ole siis jatkuvasti ollut 20Hz. Tuohon graafiin on siis piirtynyt vain arvot silloin kun taajuus on ollut 20Hz.

Johtuen koko systeemin aikavasteesta, olisi parempi jos yksittäisiä mittauspisteitä poimisi lähinnä stabiileista tilanteista, jolloin pumppu ei säädä sen enempää shunttia kuin kompressorin taajuuttakaan. Eli tilanteista, joissa on vaikka pari minuuttia ollut jo se kompressorin taajuus sen 20Hz paikallaan, ja lämmityspiirin virtauskin on lakannut muuttumasta.

Lämpöanturit ynnä muut mittaukset reagoivat viiveellä muutoksiin pumpun toiminnassa. Hetkellisten tehojen laskenta tilanteessa missä lämpöanturit näyttävät vielä hetki sitten vallinneen kompressorin taajuuden mukaista lämpenemää, ei anna kovin realistista kuvaa toiminnasta.

Omassa pumpussa virtausmittaus on kovin leväperäinen (jotain aika sahaavasti vaihtelevaa lukua sekin kertoo) joten sen ja lämpömittausten avulla on käytännössä mahdoton verifioida pumpun itsensä kertomaa näkemystä lämmitystehosta. AIT kertoo lukeman suoraan, mutta epäilen sen olevan vain joku kompressorin hertseihin sekä höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloihin perustuva taulukkoarvaus.

Keruupuoli on kuitenkin paljon vakaampi, koska virtaus ei ole minkään muun kuin keruupiirin kiertopumpun nopeuden funktio. Jos kiinnostusta riittää, niin voisit tehdä käänteistä analyysia juuri keruupiirin perusteella. Koska keruupiirin virtaus on käytännössä kiertopumpun nopeuden funktio, voisit plotata sitä, kuinka paljon keruupiirin dT oli kompressorin hertsien ollessa 20Hz ennen ja jälkeen firmispäivityksen, mutta siten että etsit datapisteitä jossa myös se keruupiirin pumpun nopeus oli sama. Tuollainen analyysi kertoo aika aukottomasti, tuliko parannusta, vai ei. Jos dT on isompi, niin sitten toiminta parani. Jos ei, niin ei.

[Invertteri]

Keruupuoli on kuitenkin paljon vakaampi, koska virtaus ei ole minkään muun kuin keruupiirin kiertopumpun nopeuden funktio. Jos kiinnostusta riittää, niin voisit tehdä käänteistä analyysia juuri keruupiirin perusteella. Koska keruupiirin virtaus on käytännössä kiertopumpun nopeuden funktio, voisit plotata sitä, kuinka paljon keruupiirin dT oli kompressorin hertsien ollessa 20Hz ennen ja jälkeen firmispäivityksen, mutta siten että etsit datapisteitä jossa myös se keruupiirin pumpun nopeus oli sama. Tuollainen analyysi kertoo aika aukottomasti, tuliko parannusta, vai ei. Jos dT on isompi, niin sitten toiminta parani. Jos ei, niin ei.

Tuo olikin hyvä idea verrata keruupiirin arvoja. Otin vertailuun tilanteet joissa kompura on käynyt 20Hz taajuudella ja keruupumppu 14% nopeudella useamman tunnin putkeen ennen ja jälkeen päivityksen.

Datasta näkee, että keruun delta on käytännössä pysynyt samana, noin 3.65 astetta. Mukana on myös tuo Antoteho = flow_kgs * 4.18 * delta_T. Lasketun antotehon muutoksen näkee tuossa päivityksen jälkeen ja se vaatisi käytännössä, että samalla keruun virtauksella delta olisi noussut 0.3 astetta mutta tämä ei kyllä toteudu.

Päätelmänä voi siis pitää, että päivityksessä on muutettu lämmönjaon virtausmittarin kertomaa arvoa tai/ja lämmönjaon deltan arvoa joilla saadaan näyttämään, että pumpun antoteho ja tuotettu energia on korkeampi kuin edellisellä softaversiolla. Periaatteessahan tämä korjaa tämänkin ketjun aloituspostauksen huolet mutta mielenkiintoista on, että oliko arvot todellisemmat ennen vain jälkeen tämän viimeisimmän päivityksen.

Tämä muutos menee siis läpi myös Niben ilmoittaman tuoetun energia statistiikkaan koska COP arvot ovat noussut kun laskee kaavalla Niben itse laskema tuotettu energia jaettuna Niben sähkönkulutus ulkoisella mittarilla.