Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Nibe S1255-6 + 100l puskurivaraaja säädöt ja puskurin kytkentä  (Luettu 1682 kertaa)

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Hei

Meille tuli elokuussa maalämpö 2001 rakennettuun siporex-taloon. Lämmitettävää pinta-alaa n. 200m² ja olohuone on 3,5m korkea, muut huoneet matalampia. Talossa on lattialämmitys.
Kaivo on 210m ja vedenpinta taisi olla 13 m maanpinnasta. 4 henkilön talous ja sähköä kului lämmitykseen ennen n. 24-27tkWh/v (kokonaiskulutukset 31-37tkWh/v). Talo on Varsinais-Suomessa.

Olen kokeillut pumpulle erilaisia säätöjä pitkin syksyä, kun varsinkin alkuun suihkussakäynnin jälkeen lattian menovesi tippui kovin alas ja samalla asteminuutit karkasivat vastusrajoille, olivat silloin vakio -400:ssa. Puskurisäiliö on toki pieni ja vesi menee siellä täysin sekaisin eli mitään kerrostumia ei pääse syntymään. Säiliö on kytketty 4:llä putkella: pinnassa pumpulta tulo ja lattialle meno, pohjalla lattialta tulo ja pumpulle paluu. Lattialle menoputkessa on ulkoisen kiertovesipumpun (vanha 3-nopeuksinen Grunfos 25-60 180) jälkeen bt25-anturi, jonka olen saanut näyttämään n. 0,5-0,7°C alle todellisen lämpötilan. Tämän jälkeen shunttaus makkareille ja oleskelutiloille, jotta kesällä saadaan ne pysymään viileämpänä ja pesuhuoneelle, saunalle ja khh:lle menee tuo pumppua ohjaavan lämpökäyrän pyytämä menovesi.

Prioriteetit olen asettanut 30/15 lämmitys/käyttövesi. Käyttövedentarpeen ollessa smart controllilla, pääsi aika usein asteminuutit tippumaan melko alas ja kone ei saanut millään kurottua eroa kiinni eikä yleensä päässyt edes käyrälle takaisin ilman vastuksia, varsinkin jos samalla alkoi iltaisin ulkolämpötila laskemaan ja menoveden pyynti nousemaan. Tämän sain paremmaksi asettamalla pumpun sisäisen kiertovesipumpun minimin 50% ja ajoittaiselle käytölle sekä laitoin käyttövesitarpeen kohtaan "pieni" ja tarvittaessa laitan pyynnin käyttövedenlisäykselle, jos näyttää olevan tarvetta jonain hetkenä. Tällöin pumppu saa kiinni käyrästä ja alkaa kuroa asteminuutteja kiinni. Heti, jos tiputan tuon minimin vaikka vain 45%, ei pumppu kuro minuutteja kiinni vaan tyytyy junnaamaan jollain 45-47% pyydetyssä menolämpötilassa. Ulkoinen kv-pumppu on pienimmällä asetuksella I.

Asteminuuttiasetukset ovat nyt:
-60 käynnistys
-600 vastukset
-100 portain lisää tehoa vastuksilla

Kun käyttövesitarvetta ei ole ollenkaan, esimerkiksi legionellakuumennuksen johdosta, antaa pumppu riittävää lämpöä verkkoon vaikka näin -13°C ulkolämpötilassa ja pysyttelee mielestäni hyvin -30-60 asteminuutin nurkilla. Puskurivaraajan myötä pumppu puskee 40°C vettä puskurille (bt2), josta se lähtee kiertoon 35,5° (bt25) ja palaa myös pumpulle 36,0°C (bt3). Pyynti 35,5°C. Kompura käy melkoista haipakkaa aina vähintään 70Hz, mutta monesti n. 100Hz. Olen siis vapauttanut pumpulta lisää polleja asetuksista. Kaivolta pumppu mittaa tulevan +1,7 ja palaavan -1,8°C nesteet, LK-pumppu käy 64%, virtaus 28,3l/m. Kiertovesipumppu (gp1) käy 50% ja 21,7l/m. Käynnistyksiä on elokuusta lähtien yhteensä 229 ja kokonaiskäyntiaika hieman päälle 2000h eli nykyisin pumppu ei lepäile.

Olikohan siinä kaikki, paljon ainakin. Eli onko tässä joillain säädöillä mahdollista saada pumppu käymään pienemmillä kierroksilla ja siten myös säästämään energiaa (kokonaiskulutus kaikessa sähkössä tällä hetkellä 70-80kWh/pv näillä n. -10°C päivinä)? Nyt pumppu siis tekee lattiakiertoa varten 3-5°C kuumempaa vettä kuin käyrä tarvitsee, koska todellinen lämpö lattiaan menoon on juurikin matalampi. Sisällä on lämmintä 20,5-20,7°C.
Vai pitäisikö noita puskurivaraajan putkituksia sörkkiä, jotta pumpulta meno lattiaan olisi mahdollisimman lähellä toisiaan ja siten myös pumpulle palaava taas selkeästi matalampi? Olen koittanut tiputtaa nuo vastusrajan asteminuutitkin vaikkapa -800 tai -1000, mutta se ei tietenkään tuota lämpötilaeroa mitenkään muuta nykyisestä ja yleensä vaan siirtää sitä tietyssä AM-pisteessä pysyttelyä kauemmaksi kompuran käynnistyspisteestä. Sillä saa joissain tilanteissa toki ehkäistyä vastusten avustuksen, mutta olen minä käsinkin AM-arvoa nostanut, jotta pumppu päässyt taas päiviksi sopiviin arvoihin kauemmaksi vastusrajalta. Silloin on siis puskenut lattiaan vaikka +35 asteista käyrän pyytäessä 34,8 ja eihän se silloin saa kurottua minuutteja kiinni ennen seuraavaa KV-jaksoa.
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 210
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Täydellinen selostus tilanteesta! ;D

Sama ilmansuunta ja vähän pienempi talo -90, ilman asukkaita kaikkikulutus 30-35kWh/vrk @ -10c ulkona (20MWh vuosikulutus lämpöihin),   käyttäiskö kone vastuksia kun oma vanha kone ei käytä... Niin laskureissa tuo kone taitaa ne vastukset näyttää.
Olis ehkä ollut 12kw koneen paikka vaikkei se -10c keleissä oikein asiaa muuta...

Mitens nuo etumerkit noissa asteminuuttiasetuksissa, eikös tuo vastus päälle ole yleensä sanottu olevan +merkkinen... ihan vaan sillä mitä on silmiin osunut keskusteluissa. Tuosta porrasjutusta ei käsitystä mikä merkki kuuluis edessä olla.

Epäloogisia kuitenkin nuo merkit tuntuvat Nibe koneissa olevan.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 202
Täällä puskuria ladataan ylhäältä ja pattereille meno on alhaalta, tällöin KV-jaksossa ei pattereille menevä lämpötila + asteminutit romahda heti.

Huomio: Lattialämmitystaloissa kompressorin käynnistysrajan suositus on -120. Monet käyttävät siitäkin pienempää.

Näin olen ymmärtänyt: Invertterikoneissa kompressorin tehonnoston herkkyyteen vaikuttaa käynnistysraja ja vastuskäytön rajan erotus. Jos erotus on iso, niin hertsejä nostetaan lunkisti jos erotus on pieni, niin rivakammin.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vastauksista.

Pienenlivakkahan tuo pumppu varmasti ainakin kovimmille pakkasille on näin etelässäkin, mutta se hyväksytään, jos vastuksia joutuu sitten jossain kohtaa hieman käyttämään. Nyt ei ole syksyn aikana käyttänyt kuin vasta n. 10kWh vastuksilla ja nekin suurimmaksi osaksi pumpun ekan kk tutustumisen vuoksi. Kokonaissähkönkulutukset ovat olleet täysiltä kuukausilta pumpun käyttöönoton jälkeen:

syyskuu: 795 kWh (keskilämpötila ulkona 15,3°C)
lokakuu: 1384 kWh (4,9°C)
marraskuu: 1599 kWh (0,0°C)

Mietin tuota, että onko siinä järkeä, että pumppu joutuu tuottamaan lattialämmitystalossa päälle 40°C vettä, jotta lattiaan menee n. 35°C vettä ja vastaavasti pumpulle palaa 35°C? Ja onko tälle talossamme edes korjausmahdollisuutta? Eikös juuri sen takia tuo kompurakin hyrrää tuollaisilla lähes täysillä kierroksilla näillä ulkolämpötiloilla, kun joutuu tuottamaan kuumenpaa vettä kuin esim. ilman puskuria olisi tarve?
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 202
Laitappas kirjaus päälle 1 min välillä, niin katsotaan porukalla koneesi käyntiä.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa dillon

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 29
  • Maalämpöfoorumi
Miksi se puskuri on alunperin laitettu?
Kuinka pitkään käyttöveden teko kestää suihkukäyntien yhteydessä?

Meilläkin juuri samoihin aikoihin tuli Nibe taloon (S1255-16) ilman puskuria ja tuntuu kyllä toimivan hyvin. Eilenkin suihkussakäyntien aikana tuli 2,5h jakso, jossa käyttövettä tehtiin 2h ja lämmitystä vain 0,5h eikä aseteminuutit kyykänneet kuin -220:een. Tuossa välissä myös pörssisähköohjaus nosti menoveden pyyntiä 33,7 -> 37,8, mutta pumppu nappasi tuon kyllä heti kiinni.
300m2 rv. -96 Etelä-Suomi, Nibe S1255-16, lattialämmitys, kaivot 220m+100m

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 371
  • Maalämpöfoorumi
Olen myös samaa mieltä, miksi puskuri. Lattialämmitys on jo kylliksi puskuri. UKV neliputkisena jäähdyttää vedet puskurissa. Joudutaan tekemään turhan lämmintä vettä. Myyjäthän myyvät tavaraa koska siitä nettoaa ja asiakas ei ymmärrä mitä ostaa.
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Laitan kirjausta päälle kotiin päästyäni.

Tässä tuo puskuri taidettiin laitattaa pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen kesäajan kierron vuoksi, jotta vesimäärä hieman kasvaisi. Kaksi muuta jakotukkia on siis shuntattu, jotta niille ei tarvitse lämpiminä aikaina työntää lämmitettyä vettä. Itse olen samaa mieltä, että turhan kuumaa vettä joutuu pumppu nyt puskurin vuoksi tuottamaan.

Logista varmasti saa paremmin irti, mutta tuolta Niben myuplink-sivulta katsoin käyriä käyttöveden lataukselle ja yläosalle niin jos 2 aikuista oli käynyt peräjälkeen suihkussa, kesti vesi latautua takaisin lähtötilanteeseen (ylä 50°C / lataus 45°C) reilu 4h, ulkolämpötilan ollessa n. 0,5°C. Samaan aikaan asteminuutit valahti -15 -> -390.  Pumppu lämmitti prioriteetillä 30/15 koko tuon ajan.

Onko ajatuksia, olisiko tässä järkevä kytkeä tuo puskuri toisin? Onko esimerkiksi kolmella putkella parempi, jolloin lattialta palaava tulisi t-haaralla sekä puskurin alaosaan että pumpulle palaavaan putkeen ja täten pumpulle palaava putki pois puskurilta? Näin saataisiin ulkoinen kv-pumppu pidettyä päällä myös käyttöveden teon aikana. Näyttäisi minulta unohtuneen aloituspostista, että iv-koneen vesikierto on tässä ei-shuntatussa piirissä ja sen saa palloventtiileillä suljettua, kun ulkolämpötila on tarpeeksi korkea.
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa Virmas

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumi
Meillä on just varaaja 3 putkisysteemillä ja meno paluu ero 5-6 astetta. Saisi myös hanoilla 4 putkiseksi mutta en ole kokeillut vaikutusta.
Nibe S1255-16,ukv220, maapiiri 1200m, lattialämmitys lankkulattia 180m2, laattalattia50m2,kanaali 70m , korjaamo 90m2. Ariterm 340 bio 40kw stokeri.
Keski-Suomi

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 848
  • Maalämpöfoorumi
Unenpöpperössä koitin lukea, mutta onko sulla tuossa systeemissä ulkoista kiertovesipumppua ollenkaan, oletan että on? Millä nopeudella se pyörii ja mihin väliin se on kytketty?

Onko Niben sisäinen kv-pumppu asetettu ajoittaiselle käynnille, eli se on pois päältä silloin kun puskuria ei lämmitetä ja näin ollen se ei sekoittele ja kierrätä puskurin vettä turhaan lämpöpumpun läpi? Entä onko tuo sisäinen kv-pumppu automaatilla vai manuaalisella nopeudella? Itse olen parin puskurisäiliöllisen invertterikoneen säätänyt manuaaliselle nopeudelle, nopeus haettu hetkellisiä cop-arvoja sekä kompuran käyntiaikoja käppyröistä tutkimalla ja ne on asettuneet 15--25 % tuntumaan. Jos kv-pumppu on isolla, kasvaa kompurankin kierrokset, eli kv-pumpun nopeutta pienentämällä saa myös kompuran kierroksia tippumaan. Liikaa ei tietenkään saa tiputtaa, mutta sulla kun se on 50% nopeudella niin omaan silmään ja kokemuksiin nojaten se on liikaa.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Virmas

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumi
On ulkoinen pumppu automaattilla ja niben pumppu automaatilla, eivät tiedä toisistaan mitään.
Nibe S1255-16,ukv220, maapiiri 1200m, lattialämmitys lankkulattia 180m2, laattalattia50m2,kanaali 70m , korjaamo 90m2. Ariterm 340 bio 40kw stokeri.
Keski-Suomi

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 848
  • Maalämpöfoorumi
On ulkoinen pumppu automaattilla ja niben pumppu automaatilla, eivät tiedä toisistaan mitään.

Oon tuossa tapauksessa itse tykännyt laittaa molemmat pumput manuaalinopeudelle, koska Niben aivot ei oikein taivu tilanteeseen jossa sillä on puskuri välissä. Tai no tuo ulkoinen varmaan toimii automaatillakin, mutta säätämisen/ihmettelyn helpottamiseksi se on mukavampi laittaa manuaalille silleen että meno-paluu on omaan makuun sopiva.

Kannattaa ainakin tuota Niben pumppua koittaa manuaalilla vaikka 25% nopeudella ja katsoa miten kone ja lämmöntuotto ylipäätään käyttäytyy sen jälkeen.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Virmas

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumi
Automaatilla nibe pitää kierron 25-30% mitä seurannnut
Nibe S1255-16,ukv220, maapiiri 1200m, lattialämmitys lankkulattia 180m2, laattalattia50m2,kanaali 70m , korjaamo 90m2. Ariterm 340 bio 40kw stokeri.
Keski-Suomi

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 848
  • Maalämpöfoorumi
Automaatilla nibe pitää kierron 25-30% mitä seurannnut

Tuota pälyilin vaan aiemmin:

"Kiertovesipumppu (gp1) käy 50% ja 21,7l/m"

Kannattaa kuitenkin koittaa vaikka vuorokausi tuolla manuaalilla ~25%, että onko mitään vaikutusta aiempaan käytökseen.

Niin joo se ero tässä on, että omat kokemukset on 3-putkisesta kytkennästä kun sulla on 4-putkinen.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vastauksista.

Tosiaan tässä 4-putkikytkentä. Ulkoinen kv-pumppu lattiapiirille lähtevässä putkessa ja bt25 sen jälkeen n. 20cm päässä. IR-mittauksia en ole päässyt tekemään, mutta käsin kokeilemalla putkien pintoja, on pumpun mittaamat arvot suunnilleen sitä mitä todellisuudessakin, koska pumpulta tulee selvästi kuumempaa puskurille ja sitten lattiapiirille ja pumpulle palaavat putket kutakuinkin samassa lämmössä ja lattiapiiriltä palaava putki hieman näitä viileämpi.

Pumpun sisäinen kv-pumppu on ajoittaisella. Ulkoinen kv-pumppu asetuksella "I". Jos lasken tuota sisäinen minimiä tuosta 50% alemmaksi, haluaa se pyöriä noin 40-45%:lla ja tällöin bt25 ei tahdo saada käyrää kiinni ollenkaan varsinkaan vähän kovemmilla pakkasilla.

Tässä juuri pohdin sitä, että olisiko järkevintä laittaa pari palloventtiiliä ja väliputki yksisuuntaventtiilillä varustettuna lattiapiirin paluuputken ja pumpulle paluuputken väliin, jotta kytkennän saa vaihdettua 3-putkiseksi ja siten testattua, toimiiko tuo järjestelmä siten paremmin/tehokkaammin. 2-putkiseksi ei tuon vesipatteri-IV-koneen vuoksi taida pystyä laittamaan (Vallox digit SE).

PS. Logitus käynnissä. Toivotaan, että on nyt tallentanut tiedostoon toisin kuin eilen.
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 848
  • Maalämpöfoorumi
Koitappa laittaa ulkoista kv-pumppua II tai III nopeudelle ja laske sisäisen pumpun nopeutta tuohon 25% pintaan. Tämä edelleen 3-putkisen perusteella, mutta paras lopputulos saatu kun sisäinen pumppu pienellä (kompura jauhaa pienillä kierroksilla vaikka käyrät molemmissa kohteissa korkeahkolla tasolla koska patterit/patteri+lattia) ja ulkoinen pumppu sitten keskinopeudella tai nopeimmalla.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 202
..... 2-putkiseksi ei tuon vesipatteri-IV-koneen vuoksi taida pystyä laittamaan (Vallox digit SE).
...
Miksi ei voi?

100 l puskuri on ok volyymin lisäykseen, naksunnan vähentämiseen ja veden pitämiseen kiertävänä KV-teon yhteydessä, mutta pienen tilavuuden vuoksi vähintään "haasteellinen" puskurointiin. Kuten olet huomannut.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 164
  • L-Ässä V-7
Kytkentä lienee periaatteessa oheisen kuvan mukainen

Systeemin kuumin vesi on mittauksen BT2 kohdalla ja kylmin mittauksen T kohdalla.
Tavoitteena on saada varaajaan pieni virtaus alaspäin ja tämä saadaan
Kun sisäisen kiertopumpun virtaus F1 on hieman suurempi kuin ulkoisen kiertopumpun virtaus F2.
Tällöin lämmityspiirin paluuvesi F2 kiertää varaajan alaosan kautta lämpöpumpulle ottaen mukaansa virtauksien F1-F2 erotuksen verran varaajan lämmintä vettä.
Mitä pienempi ero F1-F2 on niin sitä parempi.
Tällä kytkennällä pitäisi lämmönjakoon BT25 mennä Niben BT2 lämpöistä vettä.

Mitenkä tähän päästään?
- Säädä ulkoisen kiertopumpun virtaus sellaiseksi että lämmönjaon DT, BT25-T, on haluttu esim 5C
- Pudota sisäisen pumpun virtaus selvästi pienemmäksi kuin ulkoisen virtaus
- Odota että BT25 on selvästi pienempi kuin BT2
- Lisää sisäisen pumpun tehoa vähän kerrallaan kunnes BT25 näyttää samaa kuin BT2.
- Aseta tämä teho sisäisen kiertopumpun minimitehoksi.

Kolmiputkikytkennällä tämä onnistuu paremmin, koska siinä jää pois kylmän veden kierto varaajan alaosan kautta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vastauksista jälleen.

Mennyt vähän aikaa taas tutkimatta tuon pumpun elämää, mutta ei tuo sisäisen kv-pumpun nopeuden lasku tuonut haluttua tulosta vaan asteminuutit karkasivat koko ajan. Olen ajatellut, että putkimies saa tehdä 3-putkiseksi kytkennän palloventtiilein ja koitan sitten, josko alkaisi pelaamaan paremmin. Nostin ulkoisen kv-pumpun nopeuden arvosta I -> II ja tällä alkoi kauimmaiset huoneetkin lämpenemään jopa nyt -20°C ulkolämpötilassa. Lattiakiertoon menee puskurilta päälle +37°C vettä, jolloin puskurille pumppu puskee yli +42°C vettä.

Toinen mieltä askarruttanut asia: pitäisikö sisäiseen lämminvesivaraajaan pumpun tuottaa lämmintä käyttövettä isommalla taajuudella kuin n. 38-40Hz? Jos pitäisi, mitkäköhän olisi asetukset? Nyt suihkun jälkeen kestää useampi tunti (3-4h), että latauksen lämpö nousee n. 15°C -> 47°C, kun välissä toki pumppu lämmittää lattiakiertoon menevää vettä. Eli onko tuo normaalinkuuloinen toiminta vai pitäisi lämmittää käyttövettä tehokkaammin?
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 164
  • L-Ässä V-7
Lainaus
mutta ei tuo sisäisen kv-pumpun nopeuden lasku tuonut haluttua tulosta vaan asteminuutit karkasivat koko ajan. Olen ajatellut, että putkimies saa tehdä 3-putkiseksi kytkennän palloventtiilein ja koitan sitten, josko alkaisi pelaamaan paremmin. Nostin ulkoisen kv-pumpun nopeuden arvosta I -> II ja tällä alkoi kauimmaiset huoneetkin lämpenemään
Nyt pitää nostaa sisäisen pumpun tehoa tavoitteena että BT25 lämpötila lähenee BT2 lämpötilaa.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Sisäinen on nyt koko ajan siinä min. 50% eli ns. täysillä. Tuo lattiakierrosta palaava vesi sekoittaa tuon puskurin vedet niin totaalisesti, että BT25 ei tule koskaan saavuttamaan BT2:ta vaan molemmat nousevat niin kauan, että BT25 saavuttaa vähintään lasketun menolämmön.
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 202
Onko lokia julkaistu?
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Palsi63

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Minulla on samanlainen ongelma kuin ketjun aloittajalla, mutta meillä on patterilämmitys. 100 litran puskurivaraaja on kytketty 4 putkella (lämpöiset yläreunassa, viileät alareunassa). Olen myös kokeillut (tämänkin ketjun neuvojen pohjalta) erilaisia virtaussuhteita sisäisen ja ulkoisen kierron välillä. Vedet sekoittuvat varaajassa niin, että pattereille menevä vesi on aina vähintään 2-3 astetta viileämpää kuin lämpöpumpulta tuleva ja pumpulle menevä vesi on 2-3 astetta lämpöisempää kuin pattereilta tuleva. Hyötysuhteen takia olisi suuri kiusaus muuttaa puskurivaraajan kytkentä 3- tai jopa 2-putkiseksi. Patterikierrossa ei ole termostaatteja käytössä.

Onko kellään kokemusta invertteripumpusta patterijärjestelmässä ilman puskurivaraajaa?
Puolitoistakerroksinen puutalo 1999, n. 180 m2 + 45 m2 puolilämmin autotalli. Kaivo 210 m. Nibe S1255-12 + FLM S45 siirtämässä osan poistoilman energiasta keruupiiriin. Tallissa Gree Lomo 36-A puhallinkonvektori.

Poissa Palsi63

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Tänään asennettiin vaihtoventtiili pattereilta palaavaan putkeen. Paluu ohjataan lämmityksen aikana suoraan Nibelle ja käyttövesilämmityksen aikana puskurivaraajaan. Ollut vasta muutaman tunnin käytössä, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä. Lämpökäyrää sai pudotettua siten, että menoveden ohjelämpötila on nyt jopa 3 astetta alempi  :)
Puolitoistakerroksinen puutalo 1999, n. 180 m2 + 45 m2 puolilämmin autotalli. Kaivo 210 m. Nibe S1255-12 + FLM S45 siirtämässä osan poistoilman energiasta keruupiiriin. Tallissa Gree Lomo 36-A puhallinkonvektori.

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Meille laitettiin tiistaina pari palloventtiiliä putkiin ja lisäputki lattian paluusta pumpun paluuputkeen ja näillä saadaan muutettua puskurin putkitus 3-putkiseksi. Samalla ilmattiin kaikki lattiapiirit, joita tuskin oli koskaan aiemmin ilmattu. Laitan tikun keräämään lokia tässä lähiaikoina ja sitten tänne ihmeteltäväksi.

Laskimme käyrää pykälän tai pari ja nostimme ulkoisen kv-pumpun nopeuden II->III. Nyt aiemmasta 4-putkisesta ratkaisusta poiketen, pääsee BT25 käyrälle ja sen yli myös tuolla III-nopeudella. Lisäksi Niben kv-pumppu pystyy käymään alle 50% nopeudella ja silti menolämpö saavuttaa käyrän tai pysyy sen yläpuolella. Katsotaan, kuinka toimii, kun huomenna pakastuu hetkellisesti taas enemmän. Nyt ulkolämpötila -3,6°C.
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 848
  • Maalämpöfoorumi
Tänään asennettiin vaihtoventtiili pattereilta palaavaan putkeen. Paluu ohjataan lämmityksen aikana suoraan Nibelle ja käyttövesilämmityksen aikana puskurivaraajaan. Ollut vasta muutaman tunnin käytössä, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä. Lämpökäyrää sai pudotettua siten, että menoveden ohjelämpötila on nyt jopa 3 astetta alempi  :)

Eli lämmityksen aikana Nibeltä menoputki menee puskurivaraajaan ja puskurivaraajalta lähtee pattereille, paluuputkessa oleva vaihtovena ohittaa lämmityksen aikana puskurin ja käyttöveden teon ajaksi vaihtovena ohjaa kierron puskurin kautta hullunkierrolle? Onko ulkoinen kv-pumppu aina päällä tässä vai sammuuko se lämmityksen ajaksi ja lähtee päälle vain kun käyttövettä tehdään?

Mielenkiintoista, voisi olla ihan hyvä modaus muutamaan tietämääni kohteeseen myös 8) Ainakin helpottaisi optimointia, kun ei tarvi kahta kiertopumppua sovittaa toimimaan kimpassa ja tosiaan varmasti käyräkin tykkäisi.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Palsi63

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Eli lämmityksen aikana Nibeltä menoputki menee puskurivaraajaan ja puskurivaraajalta lähtee pattereille, paluuputkessa oleva vaihtovena ohittaa lämmityksen aikana puskurin ja käyttöveden teon ajaksi vaihtovena ohjaa kierron puskurin kautta hullunkierrolle? Onko ulkoinen kv-pumppu aina päällä tässä vai sammuuko se lämmityksen ajaksi ja lähtee päälle vain kun käyttövettä tehdään?

Mielenkiintoista, voisi olla ihan hyvä modaus muutamaan tietämääni kohteeseen myös 8) Ainakin helpottaisi optimointia, kun ei tarvi kahta kiertopumppua sovittaa toimimaan kimpassa ja tosiaan varmasti käyräkin tykkäisi.

Juuri näin. Putkitukset oli tehty siten, että pattereille menevä vesi menee aina ulkoisen kv-pumpun kautta. Ajattelin, että mahdollisesti kuristaa liikaa, jos on pysähdyksissä. Nyt siis lämmityksen aikana molemmat kv-pumput käynnissä (sarjaan kytkettynä). Ulkoisen teho nyt "ykkösellä tai kakkosella" ja Niben oman pumpun säätö näkyy selvästi virtausnopeudessa.
Puolitoistakerroksinen puutalo 1999, n. 180 m2 + 45 m2 puolilämmin autotalli. Kaivo 210 m. Nibe S1255-12 + FLM S45 siirtämässä osan poistoilman energiasta keruupiiriin. Tallissa Gree Lomo 36-A puhallinkonvektori.

Paikalla Olde

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 25
  • Maalämpöfoorumi
Nakkasin omasta järjestelmästä BT25:n kokonaan mäkeen,  kun toiminta se kytkettynä ns pyllystä.
Tähän toki on monta syytä, joista yksi on se että lataus on 100l puskurin pohjaan, samoin paluut verkosra, mistä haarotus on pumpulle otettu.
Ylhäältä lähdöt patteriverkkoon ja shuntattuun lattiiaan.
Bt25 jos on puskurin jälkeen, johtaa siihen, että käynnistyraja pitää olla todella alhainen, tai muuten  asteet, käynnistymisen jälkeen kelautuu todella pahasti pakkaselle, minkä seurauksena on/offari ampuukin bt2:n reilusti yli käyrän ja mikä näkyy myös kulutuksessa. Ko putkituksella käynnitysraja alittuu , kun puskuri on taputeltu ja asteet vastaavasti dippaa aina niin kauan, kun puskuri on taas ladattu.

BT25:n kun jättää pois rauhoittuu ns tilanne ja on syklin maks arvo ei karkaan suhteessa käyrään ja asteet pysyvät kurissa, myös kunnon pakkasilla,  vaikka masiina leipoo 60min LV syklin yhteen putkeen.
Sisäisen pumpun, kuin myös ulkoisten säädöillä tuli leikittyä kyllästymiseen asti ja ulkoiset lämpötila-anturit löytyy jokaisesta putkessa, niin yritystä kyllä oli.

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Laitan nyt lokia kerääntymään pumpulta, kun en ole muistanut sitä tikkua sinne aiemmin viedä. Joten huomenna voidaan ihmetellä pumpun käytöstä.

Nyt kaipaisin neuvoja sisäisen kiertovesipumpun (GP1) toimintaan. Sen kun on asettanut automaatille ja minimiasetukselle 40%, toimii pumppu muutoin kivasti ja asteminuutit asettuu lopulta -30 ja -70 välille eikä pumppu mene levolle, mutta kun yölle ohjelmoitujen käyttövesijaksojen jälkeen pitäisi kuroa minuutteja kiinni, kompura pyörii täysillä 118Hz, GP1 pysyy 40% ja minuutit ei kuroudu kuin vasta tuntien päästä kunnolla/vauhdikkaammin. GP1 ei siis automaattiasetuksesta huolimatta lisää kierroksiaan ja auta puskuriin menemään enemmän lauhdittimen kautta kuumaa vettä. Kun sisäisen kv-pumpun minimirajan nostaa 42%, pääsee lämpimämpi vesi paljon nopeampaa puskurin kautta BT25:lle ja asteminuutit alkavat vähenemään kohti nollaa. Tässä on kuitenkin se ongelma, että nyt pumppu ei pystykään asettumaan pienille miinusmerkkisille asteminuuteille vaan menee lopulta nollaan ja pysähtyy. Hankala saada sisäinen ja ulkoinen kv-pumppu synkkaan.

Laitoin lkv-jaksot ajastettuna klo 18-06 prioriteetilla 90min lämmitys ja 30min käyttövesi. Liitteenä myUplinkistä historiakuva yöltä ja aamupäivältä.

Asteminuuttiasetuksina:
kompuran käynnistys: -120AM
vastukset: -700AM

Ulkoinen kv-pumppu UPS 25-60 II-nopeudella (65W).
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Tässä lokia muutamalta päivältä. Ensimmäisessä GP1 min. asetus 42% ja toisessa GP1 min. asetus 35%. Pumppuun oli jossain kohtaa tullut myös dT MUT:ssa 10, joka muutettiin eilen 7:ksi.

Eli onko pumpun tarkoituskin toimia noin, että sisäisen kv-pumpun asetuksen ollessa auto, hakee se itselleen sopivan arvon ja pysyy siinä? Pitäisikö sen jossain kohtaa lähteä ottamaan myös lisää kierroksia? Varmasti moni asia vaikuttaa toisiinsa, mutta tuntuu jotenkin kummalliselta, että jos pumppu junnaa lkv-jakson jälkeen jossain -500AM ja kv-pumppu pysyy esim. 40% ja sitten kun käyt itse laittamassa minimin 42%, alkaa pumppu syömään asteminuutteja kiinni.
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 202
Tässä lokia muutamalta päivältä. Ensimmäisessä GP1 min. asetus 42% ja toisessa GP1 min. asetus 35%. Pumppuun oli jossain kohtaa tullut myös dT MUT:ssa 10, joka muutettiin eilen 7:ksi.

Eli onko pumpun tarkoituskin toimia noin, että sisäisen kv-pumpun asetuksen ollessa auto, hakee se itselleen sopivan arvon ja pysyy siinä? Pitäisikö sen jossain kohtaa lähteä ottamaan myös lisää kierroksia? Varmasti moni asia vaikuttaa toisiinsa, mutta tuntuu jotenkin kummalliselta, että jos pumppu junnaa lkv-jakson jälkeen jossain -500AM ja kv-pumppu pysyy esim. 40% ja sitten kun käyt itse laittamassa minimin 42%, alkaa pumppu syömään asteminuutteja kiinni.

Käsittääkseni kv-pumppu muuttaa nopeutta auto-tilassa ulkolämpötilan mukaan.
Luovutuksen (BT2 -BT3) delta muuttuu isommaksi, ollen MUT:ssa asetetun dT:n mukainen. Lienee lineaarinen muutos jostain arvosta (ehkä 2-3C) lähtien, pieniä deltoja on kuitenkin näkynyt. Eli vähentää nopeutta pakkasen kiristyessä.
 
Ensimmäistä lokia silmäilin ja siinä oli legionellan häätö klo 5 alkaen (n. tunti) ja sinä aikana asteminuutit oli pakkasesta johtuen menneet alas. Pienellä Nibellä vaan ottaa aikaa että se saa kurottua syntyneen lämmitysvelan pois. Siitä "junnaus".
Rinkulan kohdalla lämmitysvelka kertyy.

Nibe ei käynnisty heti legionalla-ajon jälkeen.
Lokissa on hälytysnumerot
 215 (Korkea lauhduttimen menolämpötila) ja 
 216 (Korkea lauhduttimen tulolämpötila).
Suojausten poistumisen jälkeen se käynnistyy.
https://installer.nibe.eu/fi/tyokalut/vikakoodihaku

Toinen loki näytti normaalilta logintutkijalla silmäiltynä.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa HH-

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Nyt näyttäisi pumppu toimivan toivotulla tavalla. Muutama isohko muutos tehty ja saatu pumppu pysymään nyt -5 - +5°C ulkolämpötiloilla koko ajan pyörimässä pienillä tai pienehköillä kierroksilla. Säätöjä tehtiin kerran vuorokaudessa ja ulkolämpötila oli melko vakio koko ajan (+1 - -1°C).
Tässä selostusta, jos joku vaikka saisi siitä itselleen ideoita tai löytäisi meille jotain korjattavaa:

- Ensin säädimme automaattisesti muuttuneen teho MUT:ssa arvon 10kW -> 8kW, syksyllä muistan tuon olleen arvossa 6kW, mutta hirmupakkaset nostivat sen tuonne 10kW. Tätä muuttaessa ei huomattu, että dT jäi tai muuttui arvoon 10°C. MUT-arvona -26°C. Tiputettiin sitten vielä tuo 8kW -> 6kW, mutta se tiputti talon sisälämpötilan n. 1°C alaspäin, joten nostimme sen takaisin 8kW. Tällä sisällä pysyi sopiva lämpötila 21-22°C, mutta pumppu tuntui käyvän turhan kovaa (isoilla taajuuksilla).

- Toiseksi säädettiin dT 5,0°C ja sisäinen kv-pumppu 41->35%. AM-raja vastuksille -700 -> -600. Tässä pumppu pyöri jo hienosti, mutta ajoi asteminuutit nollaan ja kompuran pysähdyksiin n. klo 12 päivällä, kun aamulle ajoitetusta käyttevesijaksosta oli päässyt ylös (kävi n. -300 - -200AM-arvossa).

- Kolmanneksi BT12-BT25 offset-arvoa tiputettiin 2,6->2,5 ja tällä kompuran pysähtyminen siirtyi n. klo 14. Tätä oltiin säädetty aiemmin, jotta pumppu otti kylmillä ilmoilla ja puskurin 4-putkikytkennällä tarpeeksi kierroksia ja saatiin asteminuutteja kiinni. Se oli suurimmillaan 4,5, mutta laskettiin tammikuussa 3-putkikytkennän tultua peliin.

- Viimeiseksi laskimme vielä tuon offset-arvon 2,5->2,0 ja sillä pumppu pysyy kv-jaksojen myötä -50 - -250 AM ja alkaa alle sadassa asteminuutissa nollaa lähestyessä tiputtamaan tehojaan selvästi ja pysyy n. -50 AM-arvossa, kunnes käyttövettä taas tehdään klo 18-06 välisenä aikana 90min (lämmitys)/30min (käyttövesi) prioriteetillä. Katsotaan, miten toimii sitten, kun pakkaset taas kiristyvät viimeistään ensi talvena.

Sisäinen kv-pumppu on asettunut 41-42% vaikka voisi liikkua suuntaan tai toiseen "halutessaan".

Eli tässä nykyiset asetukset:

MUT: -26°C
dT MUT: 5,0°C
Tehontarve MUT:ssa: 8kW
kv-pumppu min: 35%
AM-raja vastukset: -600
Kompuran käynnistysraja: -120
BT12-BT25-offset: 2,0
Ulkoinen kv-pumppu UPS 25-60 asennossa II
200m², rv.2001, Varsinais-Suomi, siporex lattialämmöllä. Nibe S1255-6 + 100l puskuri, kaivo 210m