Mitoituspyyntö OKT, Pohjanmaa, Vaasa, saneeraus

[Pystyhirsi]

Hei tässä tietoja laskelmaa varten:

Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Vaasa
Rakentamisvuosi 1930/1950. Ei varmuudella tiedossa, alkuperäisiä kuvia ei ole eikä tietoja kunnan arkistoissa. Saneeraus 1978. Laajennus (h.a. 13,5 m2) rakennettu 1985. Rinnetalo.
3000 l öljyä vuosittain. 7000 kWh sähköä. Puuta n. 2-5 hm3 vuosittain, koivua ja sekapuuta. Kolmessa vessassa lattialämmitys sähköllä.
Patterilämmitys, kaikki paitsi yksi patteri yksilehtisiä.
Painovoimainen ilmanvaihto
Ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus, kerroksittain 1: 65,5m 2: 60m kellari: noin 32m
Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali: Hirsi (paksuudesta ei tietoa) ja mineraalivilla (50 mm), laajenuusosassa mineraalivillaa 100 mm runkokarhulevy 70 mm. Ulkoseinän kokonaispaksuus 25 cm (30 cm laajennusosa)
Kerroksia 1,5 lisäksi kellarikerros puolen talon osalta. Kellarikerroksen autotallissa yksi patteri, jolla lämpenee myös öljysäiliön tila ja pannuhuoneen hukkalämpö auttaa.
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 1: 143 m2 2: 130 m2 kellari n. 36 m2
Huonekorkeudet kerroksittain 2,4-2,2 m
Alapohjassa puolet rossipohjana, eristeenä kutterilastu n. 20 cm. Kellarin/autotallin osalta lämpöeristys ei tiedossa. Luultavasti maavarainen laatta. Laajennuksessa betonilaatta 80 mm, styroksi 100 mm, muovi, sora.
Yläpohjassa kutterilastu 20 cm. Ajatuksena lisätä ekovillaa esim. 20 cm yläpohjaan. Laajennusosa (13,5 m2 osalta) mineraalivilla 300 mm
3-lasiset ikkunat, mutta 1 pienehkö kaksilasinen ikkuna. Normaali.
Öljypolttimella asetus ollut 19 asteessa. On riittänyt kun hukkalämpöä yms. tulee tarpeeksi. Talvella kuitenkin sisätilat 20 asteessa kun kotona. Puolilämmin autotalli samassa rakennuksessa. Kyseessä paritalo jos tehdään yksi kokonaisuus. Toisella puolella ollut lämmöt minimissä. Henkilömäärä keskiarvo 4.

Kalliota löytyy pihasta. Pannuhuoneessa onneksi tilaa tehdä vaikka erilleen erillinen pumppu ja varaaja, integroitujen 180 l voi jäädä pieneksi. Invertterikone ja patteritalo, ilmeisesti sen puskurivaraajan kuitenkin tarvitsee.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 15,1 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Rintamamiestyyppinen talo   ”Pystyhirsi”      VAASA   (Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellarikerros 1950: -Patterilämmitys, 14°C, 36 m2, 90 m3       41,4 W/m2   1,49 kW   2 651 kWh
- 1. kerros 1950: -Patterilämmitys, 21°C, 143 m2, 372 m3       51,9 W/m2   7,42 kW   18 297 kWh
- 2. kerros 1950: -Patterilämmitys, 21°C, 130 m2, 286 m3       42,5 W/m2   5,53 kW   13 879 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         47 W/m2   14,44 kW   34 826 kWh

• Kiinteistö yhteensä   309 m2   748 m3   3,5 COP   14,1 kW   34 826 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus   -1,1 kW   -2 659 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            13,0 kW   32 167 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,192 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,05 kW   4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh   0,0 kW   36 567 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            15,1 kW   36 567 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   309 m2   118 kWh/m2   3,5 SCOP   15,1 kW   36 567 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            15,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      15,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -27 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   10,8 kW   25 987 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               10 580 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh)      10 580 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!             0 kWh

• Tarvitaan vähintään 264 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   264 m
- Kaivon aktiivisyvyys 258 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 264 m.      Putkea kaivossa yhteensä   528 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,2 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,72 l/s = 43,2 l/min = 2592 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,72 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 566 litraa   167 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,72 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 711 litraa   90 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,72 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 874 litraa   52 kPa = 0,52 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, vähintään 630 m = 2 x 320 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 634 ltr   37 kPa = 0,37 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Pystyhirsi]

Kiitos laskelmasta! Joitain vastaavia kohteita löysin foorumilta ja aika hyvin oma arvio piti paikkansa.

Ymmärsinkö oikein että PE50*2,8 tai 2,5 kaivon keräimellä on painehäviön vuoksi järkevin valinta?

Olen ajatellut että käyttövesivaraaja on 180 l, ainakin öljylämmityskäytössä se riitti, ja puskurivaraaja pattereiden takia 200 l, niin luulisi toimivan.

Voitko lähettää laskelman sähköpostiini? Kiitos.

[tomppeli]

50 millinen keräin olisi parempi, mutta 45 millinenkin toimii, mutta silloin pitää ehdottomasti valita invertterityyppinen maalämpökone.
Inverttei toimii suurimman osan vuodesta osatehollaan ja silloin keruun kierron painehäviö ei nouse liian suureksi.

Laitoin laskelman sähkopostiisi.
Ohjelma on liian suuri liitetiedoksi foorumille.

[euroshopperi]

Kiitos laskelmasta! Joitain vastaavia kohteita löysin foorumilta ja aika hyvin oma arvio piti paikkansa.

Ymmärsinkö oikein että PE50*2,8 tai 2,5 kaivon keräimellä on painehäviön vuoksi järkevin valinta?

Olen ajatellut että käyttövesivaraaja on 180 l, ainakin öljylämmityskäytössä se riitti, ja puskurivaraaja pattereiden takia 200 l, niin luulisi toimivan.

Voitko lähettää laskelman sähköpostiini? Kiitos.

Mulla on lattialämmitystalossa 500 L varaaja puskurina ja siellä esilämmityskierukka käyttövedelle. Lämminvesivaraaja on 390 L ja se lämmitetään n kerran vuorokaudessa, eli pitää hyvin lämpönsä. Lämmintä vettä riittää 8 h porukalle, eikä se mitenkään erityisesti ole lisännyt sähkönkulutusta. Kone on reipastehoinen 17 kW on/off ja pienemmälläkin pärjäisi. Sähköä mennyt lämmitykseen alle 8000 kWh/vuosi, eikä yhtään vastuskäyttötuntia 10 vuoden käytön aikana. Hyvä kokonaisuus omasta mielestä ja varsinkin tuon lämpimän veden suhteen. Koskaan ei ole loppunut, vaikka jonossa menee suihkuporukkaa. Jos vain pystyy laittamaan erillislaitteet, niin voi kyllä suositella. Vanha 500 L varaaja sattui olemaan kuin tilauksesta valmiina tähän systeemiin.