Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämmön ja viileän jako puhallinkonvektorilla  (Luettu 778 kertaa)

Poissa Ilkka.Hellsten

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Hei!

Oulussa alkaa syksyn aikana projekti jossa laajennetaan RMT (valmiina lämmintäkellaria about 80m2, keskikerrosta 95m2 +matala vintti, eristystaso osittain erinomainen osittain hyvä. Lisäksi talousrakennus) ja samalla taloon ollaan hankkimassa maalämpöä porakaivolla. Lämmön jakelua olen tässä pähkäillyt ja seuraava suunnitelma tällä hetkellä vahvimpana:

-Kellarin tiloihin ilman muuta lattialämmitys valettuun betonilaattaan
-Asuinkerrokseen n. 50-60neliötä lattialämmitystä osittain ontelolaatan päälle valettuna osittain puuvälipohjaan
-Asuinkerroksen makkarit 2kpl todennäköisesti ikkunan alle radiaattorilla. Näitten lämpö sietääkin olla pari astetta viileämpi ja nykytilanteessa niissä ei edes ole ollut lämmitystä paukkupakkasia lukuunottamatta
-Vintti ei ole tarvinnut 7v aikana mitään lämmitystä, toki siellä oleva makkarin ovi oltava auki
-Autotalli/pihasauna on lämmennyt päivittäisen puukiukaan lämpenemisen ansiosta hienosti. Toki käyttövettä menee siellä reilusti ja sen kierrätys mahdollista lämpökanaalia pitkin on ehdolla...

VARSINAINEN KYSYMYS
Haluan ehdottomasti maaviileän ainakin asuinrakennukseen, ehkä myös autotalliin joka lämpenee ikävän paljon kesäisin saunan hukkalämmöstä. Puhallinkonvektoreita myyvät yritykset mainostavat niiden sopivan viilennyksen lisäksi lämmitykseenkin, mutta en saa päähäni minkätyyppiset kytkennät ne vaativat jos sama konvektori hoitaa niin lämmityksen kuin jäähdytyksenkin? Viilennystilassa kun konvektorissa pyöritetään maaliuosta mutta lämmityksen aikana sinne pitäisi syöttää lämmityspiirin nestettä? Olenko ymmärtänyt asian väärin vai sekottuuko tuossa tosiaan nuo nesteet keskenään? Sinänsä lämmitys puhallinkonvektorilla voi olla asuinrakennuksessa turhaa, mutta autotalliin se olisi erinomainen vaihtoehto kun sinne ei lattialämmitystä enää saa ja reissussa ollessa sitäkin pitää hiukan lämmitellä. Toki siellä ei seinälle asennettu radiaattori lämmityskäyttöön mitään haittaisi...

Lisäksi voisin kysyä mielipiteitä porakaivon mitoituksesta. Ollaan hyvin joustavia lämmityksen suhteen ja lämmitetään puilla melko paljon lisäksi, hyvin joustavasti sähkön hinnanvaihtelujen mukaan. Puuta kuluu 7-10 mottia talveen joista saunaan ehkä puolet? Talossakin säätelen lämmityksiä tarpeen mukaan aktiivisesti. Sähköä on kaikkineen kulunut vuosittain 10-13MWh (ilman laajennusta siis) joka mielestäni hyvin kohtuullista. Oletetaan siis että energian tarve ei NYT ole kovinkaan suurta. Porakaivoksi pyydetty alustavasti tarjouksia 160m kallioon porattuna, kuulostaako laajennuksen jälkeen sopivalta? Minkälaisia haittoja tulee jos kaivo jääkin alimitoitetuksi?

Kiitokset!

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 629
  • Vanha pieru!
Vs: Lämmön ja viileän jako puhallinkonvektorilla
« Vastaus #1 : 04.08.23 - klo:20:36 »
Jos toivot maalämpökaivon mitoittamista, en pysty näillä tiedoilla sitä tekemään.

Täällä on tiedot, joita tarvitaan mitoituslaskennassa

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 347
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön ja viileän jako puhallinkonvektorilla
« Vastaus #2 : 05.08.23 - klo:11:55 »
Haluan ehdottomasti maaviileän ainakin asuinrakennukseen, ehkä myös autotalliin joka lämpenee ikävän paljon kesäisin saunan hukkalämmöstä. Puhallinkonvektoreita myyvät yritykset mainostavat niiden sopivan viilennyksen lisäksi lämmitykseenkin, mutta en saa päähäni minkätyyppiset kytkennät ne vaativat jos sama konvektori hoitaa niin lämmityksen kuin jäähdytyksenkin? Viilennystilassa kun konvektorissa pyöritetään maaliuosta mutta lämmityksen aikana sinne pitäisi syöttää lämmityspiirin nestettä? Olenko ymmärtänyt asian väärin vai sekottuuko tuossa tosiaan nuo nesteet keskenään? Sinänsä lämmitys puhallinkonvektorilla voi olla asuinrakennuksessa turhaa, mutta autotalliin se olisi erinomainen vaihtoehto kun sinne ei lattialämmitystä enää saa ja reissussa ollessa sitäkin pitää hiukan lämmitellä. Toki siellä ei seinälle asennettu radiaattori lämmityskäyttöön mitään haittaisi...
Jos konvektoreita tai lattialämmityskiertoa käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen (sen sijaan, että konvektoreilla vain jäähdytetään ja lattialämmityksellä vain lämmitetään), tyypillisenä kytkentänä on kierrättää näissä puhdasta vettä ja hoitaa jäähdytyksen tuonti levylämmönvaihtimen avulla. Levylämmönvaihdin siirtää kiertoveden lämpöä maaliuokseen ja samalla jäähdyttää kiertovettä. Tarkoitukseen riittävä lämmönvaihdin on kooltaan korkeintaan samaa suuruusluokkaa kuin kenkälaatikko ja hintataso joitakin satoja euroja (vastaaviahan käytetään mm. kaukolämpöjärjestelmissä käyttöveden lämmittämiseen lennossa, jolloin tarvittava siirtoteho on useista kymmenistä kilowateista ylöspäin ilman, että lämpötilaero nousee kymmeniin asteisiin).

Tällöin voidaan tarvita tapauksesta riippuen ylimääräinen kiertopumppu, jollei maalämpöpumpun liuospumppua ja kiertopumppua syystä tai toisesta pidetä riittävinä sekä jonkinlainen säätömahdollisuus tyypillisesti maaliuoksen kiertoa lämmönvaihtimen kautta kuristaen tai pätkien.

Poissa Ilkka.Hellsten

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämmön ja viileän jako puhallinkonvektorilla
« Vastaus #3 : 07.08.23 - klo:11:04 »
Jos toivot maalämpökaivon mitoittamista, en pysty näillä tiedoilla sitä tekemään.

Täällä on tiedot, joita tarvitaan mitoituslaskennassa

Tarkoituksena ei ollut tätä pyytää, mutta jos siitä ei vaivaa ole niin antaisi mielenrauhan. Teiltä saanee kuitenkin paljon realistisemman arvion kuin pumppumyyjiltä...

- Rakennus Oulussa, meren läheisyydessä
- Rakennusvuosi 1945 johon laajennus 2023. Pinta-alat n. 50/50
-  Lämmityssähköä kulunut n. 8000kwh ja polttopuuta 7-10mottia
- Lattialämmitys 60neliötä kellari, 60neliötä yläkerta, patterilämmitys makuuhuoneissa n. 30neliötä
- Painovoimainen ilmanvaihto. Laajennukseen ajateltu huoneistokohtaista IV konetta joka kattanee n. puolet ilmanvaihdon tarpeesta.
- Ulkoseiniä yhteensä n. 50metriä. Puolet seinäpituudesta nykyaikaista ekovillalla eristettyä 250mm eristevahvuudella. Puolet alkuperäistä lisäeristettyä jossa kokpaksuus 190mm jossa ulkopinnassa 50mm puukuitueristettä, alkuperäinen seinärakenne 140mm sisältää ilmaeristeiset "kotelot" joissa molemmin puolin puukuitueristeet. Rakenne on siis Puutalo Oyn valmistama elementtitalon runko, ja rakennusvuosi tosiaan 1945.... Vanha osa n. 8x8m ja uusi osa 7x7 limittyy L-muotoon rakennuksen kanssa.
- 3 kerrosta joista ylin matala vintti ainoastaan 190cm harjalta ja sisäkatto laskeutuu heti alas ja törmää lattiaan räystäällä. Keskikerros ja kellari koko rakennuksen alla.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- Vintin lattia-ala n. 30neliötä, keskikerros rakennusala 106, kellarin rakennusala sama.
- Kellarin lattian alapohja maanvarainen betoni n. 180cm maanpinnan alapuolella. 20cm eps eristys lukuunottamatta vanhaa saneeraamatonta kellaria n. 30neliötä jossa betonin alla ei mitään. Tämä tila on lämmittämätön, pysyy 5-10 asteessa talvisin.
- Vintin katossa SPU vintti-iita levypaksuus 160mm eli pystysuorassa mitattuna hiukan alle 200mm. Tämä yläpohja kattaa siis n. 65neliötä rakennuksen kokonaisalasta, lopussa Ekovilla puhallettuna 450mm
- Ikkunat 3 kerroksisia (selektiivilasilla) tavanomainen määrä
- Talousrakennus 45neliötä joka n. 15m päässä. Tämän tilan suhteen suunnitelmat vielä hiukan auki tehdäänkö lämpökanaali vai ei. Tila on ollut käytössä v. 2018 asti ja kokonaislämmitysenergian tarve ollut vain n. 4000kwh koko tilalle. Saunomme päivittäin puukiukaan voimin ja se pitää rakennuksen käytännössä kokonaan lämpimana. Toki perheen käyttöveden kulutus tapahtuu lähes täysin tässä tilassa.
- Pääosin normaali viileähkö huonelämpöti asuintiloissa. Kellarin lämpöjä tullaan säätämään tarpeen ja pörssisähkön hintojen vaatiessa.


Isot kiitokset Kottelle myös alkuperäiseen kysymykseen vastauksesta. Noinhan se tietenkin menee! Ei vaan keksinyt tuota pähkäillessä. Konvektoria ei välttämättä tarvita lämmityksen tukemiseen, mutta optiohan siihen on myöhemminkin se lisätä. Pannuhuone kellarissa mahdollistaa helpot putkistomuutokset jälkikäteenkin.
« Viimeksi muokattu: 08.08.23 - klo:14:06 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 629
  • Vanha pieru!
Vs: Lämmön ja viileän jako puhallinkonvektorilla
« Vastaus #4 : 08.08.23 - klo:14:08 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,3 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo + talousrakennus  ”Ilkka.Hellsten”   OULU   (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C               
- Kellari 1945: -Patterilämmitys, 20°C, 76 m2, 152 m3       26,6 W/m2   2,02 kW   6 260 kWh
- Keskikerros 1945: -Patterilämmitys, 20°C, 106 m2, 265 m3    36,2 W/m2   3,84 kW   10 400 kWh
- Vintti 1945: -Patterilämmitys, 20°C, 30 m2, 29 m3       34 W/m2   1,02 kW   2 505 kWh
- Talousrakennus 2018: -Patterilämmitys, 14°C, 45 m2, 108 m3    41,5 W/m2   1,87 kW   3 389 kWh
-               
- Lämpökanaali CALPEX QUADRIGA H25+25/S28+22/142, pituus 15m, dT=4K   3,4 kPa   0,18 kW   1 609 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      35 W/m2   8,93 kW   24 162 kWh

• Kiinteistö yhteensä   257 m2   554 m3   3,5 COP   8,6 kW   24 162 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -0,8 kW   -2 260 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            7,8 kW   21 902 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,127 m3 / 50 °C   3,3 COP   0,72 kW   3 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,0 kW   24 901 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,3 kW   24 901 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   257 m2   97 kWh/m2   3,5 SCOP   9,3 kW   24 901 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         9,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -31 °C

- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   6,6 kW   17 696 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               7 205 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      7 205 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa           1 439 kWh

Tarvitaan vähintään 207 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 30 m maaporausta.   Poraussyvyys   207 m
- Kaivon aktiivisyvyys 201 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 207 m. Putkea kaivossa yhteensä 414 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m

  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,5 l/s = 30 l/min = 1800 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 439 litraa   62 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 553 litraa   36 kPa = 0,36 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, vähintään 496 m = 2 x 250 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m. Vol 502 ltr   21 kPa = 0,21 bar
...
En ole ihan varma, olenko ymmärtänyt kaikki antamasi tiedot oikein. Jos huomaat virheitä, kerro niistä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.[/b]
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.