Ovatko jotkut kompressorit parempia, kuin ne muut?

[tomppeli]

Luin uudehkon ilmalämpöpumpputestin
http://www.ilmalampopumput.fi/index.php?node_id=13894

Asiasta uutisoitiin, kuinka jotkut pumput olisivat paljonkin muita parempia.
Kun silmäilee tuloksia, ovat merkkikohtaiset erot loppujen lopuksi varsin pieniä.
Niin sanotut halpamerkit ovat jääneet odotetusti hännille, mutta sekin ero on kohtuullisen pieni.
Enemmänkin ihmetyttää se, kuinka useimpien merkkien COP -arvot ovat niin samalla tasolla, että erot ovat vain teoreettisia, vailla käytännön merkitystä.

Pumppu hankitaan säästämään rahaa omistajansa kukkaroon.
Valitsemalla se "huippumerkki" ei ole suuremmin säästäjä, kuin sen vähän halvemmankaan pumpun omistaja.

Ilmalämpöpumpuissa on samoja kompressoreita, hiukan pienitehoisia, mutta silti samoja, kuin maalämpölaitteissakin.
Samat patentitkin varmaan niissäkin pumpuissa, kuin isoveljissäänkin.
Silti suunnilleen samat COP:t.

Onkohan aivan perusteetonta väittää jotain kompuraa toistaan etevämmäksi?
Jotkut kauppiaat lupaavat pumpuilleen korkeita COP -arvoja.
Niiden takana on kuitenkin ilmeisesti arveluttavaa kikkailua.
Siitä kuvittelisin tuon yllä mainitun testinkin kertovan.
Olenko väärässä??

Tärkeämpää on valita oikean tyyppinen pumppu.
Patteriverkko tarvitsee erilaisen pumpun, kuin varaava lattialämmitys.
- Patteriverkossa toimii parhaiten varaajallinen tulistuslämpöpumppu.
- Kiertovesivaraajaton vaihtoventtiilikone (ns. ruotsalaispumppu) toimii hyvin betoniin varaavassa lattilämmityksessä.

[Lämpöpumppaaja]

Tomppeli: Miksi juuri tulistimella varustettu pumppu on mielestäsi parempi patteritaloon?

Tiedän, että tulistimesta saadaan korkeamman lämpöistä vettä järjestelmään, mutta tiedämmehän senkin, että vaikka pumpussa olisikin tulistin, niin se ei vaikuta pumpun kokonaistehoon. Tulistimen osuushan on kuitenkin vain murto-osa pumpun kokonaistehosta. Tämän vuoksi tulistimen syöttämästä kuumemmasta lämpötilasta ei ole erityistä hyötyä talon lämmityksen kannalta.

Otetaan esimerkki: Laitetaan kaksi saman tehoista pumppua testiin. Toisessa on tulistin ja toisessa ei. Laitetaan pumput tuottamaan täydellä teholla tietynlämpöistä esim. 55 asteista vettä. Molemmat pumput tuottavat suurin piirtein saman määrän 55 asteista vettä. Tämä siksi, että vaikka tulistimesta saatava lämpö onkin kuumempaa, niin lopulta kylmäaine on yhtä viileää lauhduttimen jälkeen sekä tulistimella varustetussa, että tulistinta ilman olevissa pumpuissa. Energian tuotto / aikayksikkö on molemmilla pumpputyypeillä käytännössä sama.

Toinen kysymys: Onko mielestäsi esim. 300- 500 litraisella patteriveden puskurivaraajalla varustettu ns. ruotsalaispumppuratkaisu huonompi ratkaisu patteritalossa kuin ns. suomi-pumppu. Jos on niin miksi?

Ruotsissa on asennettu patteritaloihin moninkertainen määrä ns.vaihtoventtiilikoneita kuin ns. suomi- pumppuja. Luulisi, että Ruotsissa, jossa maalämpö on Suomea huomattavasti yleisempää olisi asennettu patteritaloihin enemmän ns. suomi-pumppuja jos se toisi merkittävästi enemmän hyötyä.

Kommentoikaa. Hyvä keskustelu on aina tervetullutta!

[justus01]

...
.....
Toinen kysymys: Onko mielestäsi esim. 300- 500 litraisella patteriveden puskurivaraajalla varustettu ns. ruotsalaispumppuratkaisu huonompi ratkaisu patteritalossa kuin ns. suomi-pumppu. Jos on niin miksi?
.....
..
Kommentoikaa. Hyvä keskustelu on aina tervetullutta!

Itsekin olen tuota pohtinut, mutta en ole vielä muuta syytä keksinyt kuin sen, että jos se 55 astetta ei riitä kovilla pakkasilla. Tuollainen tilanne voi ilmeiseti tulla vastaan vanhempien talojen kanssa kovemmilla pakkasilla.

Tuollaisessa tilanteessa kannattaa varmaan tutkia myös pattereiden vaihtamisen kustannuksia. Lämmönluovutuskyvyltään paremmille pattereille ei tarvitsisi tehdä niin kuumaa vettä, jolloin maalämpöpumppu toimisi paremmalla hyötysuhteella.

Onko suomipumpuissa jotain muuta "vikaa" ruotsalaisiin verrattuna kuin hinta....en oo keksinyt.
Mutta se onkin näin köyhälle ja pihille jo iso vika.
Jos en ois köyhä enkä pihi, niin lämmittäisin taloni sähkövastuksilla.  

[tomppeli]

Tomppeli: Miksi juuri tulistimella varustettu pumppu on mielestäsi parempi patteritaloon?

Näin sanoin tuossa loppuosassa.:
"Tärkeämpää on valita oikean tyyppinen pumppu.
Patteriverkko tarvitsee erilaisen pumpun, kuin varaava lattialämmitys.
- Patteriverkossa toimii parhaiten varaajallinen tulistuslämpöpumppu.
- Kiertovesivaraajaton vaihtoventtiilikone (ns. ruotsalaispumppu) toimii hyvin betoniin varaavassa lattialämmityksessä."

----
Siinä suomipumpussa / tulistuslämpöpumpussa on se isohko varaaja kiertovedelle jo peruskokoonpanossa, josta varaajasta syötetään jatkuvasti tasalämpöistä kiertovettä patteriverkostoon.
Tasalämpöinen kiertovesi ei aiheuta lämpölaajenemismuutoksia putkistossa, joten putket eivät napsu.
Suomipumpussa on kiertoveden sekoitusventtiili (kolmi- tai nelitieventtiili) samoin, kuin tavallisessa vesikeskuslämmityslaitoksessakin. Toimintaperiaate on se sama, kuin vanhassa, tutussa ja hyväksi havaitussa vesikeskuslämmityssysteemissä.
Tulistustekniikka vaatii hyvin ja tehokkaasti toimiakseen myöskin sitä isoa varaajaa. Ns. suomipumpun / tulistusmaalämpöpumpun varaaja on yhteiskäytössä sekä kiertovedelle, että lämpimälle käyttövedelle.

Nämä vahvennetulla kirjoitetut komponentit nostavat tuon ns. suomipumpun hinnan korkeammaksi, kuin vaihtoventtiilikoneen, jossa noita osia ei ole.

Ja, kaiken varalta jo nyt tässä saman tien totean, ettei syntyisi jälleen niitä tarpeettomia saivarteluja siitä, että sekoitusventtiili aiheuttaa COP:n laskua.
Tankin alaosan, sen, josta pattereiden kiertovesi lähtee sekoittajalle, lämpötilaa pidetään vain vähän korkeammalla, kuin pattereiden menoveden lämpötila.
Alaosan lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan, se ei ole vakio. Käyttäjä voi valita alasäiliön differenssit.
Ns. suomipumpun toimintaidea on varsin fiksu!
Jutun ongelmana taitaa olla se, että noiden ns. suomipumppujen toimintalogiikkaa ei tunneta ja se ehkä on vähän vaikea heti oivaltaa.!

----
Uskoisin, että nimimerkit "Raksaaja" ja "Lämpöä ihmisille" tuon tietävät!
Vai kuinka on!
Jos asia ei ole tuttu, on syytä tarttua johonkin lämmitystekniikan perusteiden oppikirjaan!

[Lämpöpumppaaja]

Nyt selvisi minullekin tuo suomipumpun toimintaperiaate perusteellisemmin. Hyvin selvitetty tomppeli!

Vielä hiukan tiettämättömältä kysymyksiä:

1.Onko ns. suomi-pumput aina täystehomitoitettuja. Vai onko näissä pumpuissa mahdollista ajaa huippuja sähkövastuksella. (eri valmistajilla varmasti erilaisia ratkaisuja)

2. Miksi suomi-pumpuissa käytetään yhtä säiliötä, josta otetaan lämmitys sekä lämpimälle käyttövedelle, että lämmitysverkostoon. Miksi ei ole erillistä varaajaa lämpimälle käyttövedelle ja lämmityksen kiertovedelle? Vai onko asia kenties niin, että homma toimii yhdelläkin säiliöllä, jonka vuoksi kahta ei tarvita.

3. Kuinka paljon suurinpiirtein suomipumput ovat ruotsalaistyyppisiä kalliimpia, jos otetaan mahdollisimman samanlainen laitteistokokonaisuus huomioon? Eli ruotsalaispumppuun mukaan lämmitysveden puskurivaraaja...jne.

Olenko siis ymmärtänyt oikein:
Suomipumpuissa valmistetaan lämpöä tulistimella käyttövettä varten muun käynnin "sivutuotteena". Tulistimen jälkeen jäljellä olevalla lämmitysenergialla lämmitetään talon lämmitysjärjestelmää, vai kuinka? Kuinka lämmin käyttövesi tuotetaan esim. kesällä kun taloa ei muuten tarvitse lämmittää?

Vielä lopuksi. Minulla ei ole henkilökohtaisia preferenssejä eri pumpputyyppien suhteen. Puhtaasti mielenkiinnosta näitä kyselen.

[tomppeli]

"1.Onko ns. suomi-pumput aina täystehomitoitettuja. Vai onko näissä pumpuissa mahdollista ajaa huippuja sähkövastuksella. (eri valmistajilla varmasti erilaisia ratkaisuja)"

Suomipumppu voi olla sekä osateho- ,että täysteho -mitoitettu.
Niissä on sähkövastus, jonka pumpun aivo kytkee käyttöön, jos pumpun teho ei muuten riitä.
Sähkövastuksen voi ohjelmallisesti estää kytkeytymästä päälle.
Joissakin pumpuissa, esim Geopro SH -pumput, on vielä lisäksi varaajatankkiin asennettu ns. hätävarasähkölämmitin siltä varalta, että koko systeemi on simahtanut.
Tämä varalämmitin kytkeytyy päälle omalla termostaatilla siinä tapauksessa, että varaajatankin lämpö on alittanut jonkin termostaattiin asetetun lämpötilan.

----
"2. Miksi suomi-pumpuissa käytetään yhtä säiliötä, josta otetaan lämmitys sekä lämpimälle käyttövedelle, että lämmitysverkostoon. Miksi ei ole erillistä varaajaa lämpimälle käyttövedelle ja lämmityksen kiertovedelle? Vai onko asia kenties niin, että homma toimii yhdelläkin säiliöllä, jonka vuoksi kahta ei tarvita".

Suomipumpussa on isotilavuuksinen pystyyn asennettu varaajatankki.
Yläkolmannes on erotettu reikälevyllä alemmasta tankista.
Yläkolmannekseen siirretään korkea lämpötila tulistuslämmönvaihtimelta. Tulistuslämmönvaihdin ottaa kuumakaasusta sen korkeimman lämpötilan ja sen teho on noin 15-25% kompressorin tuottamasta lämpötehosta.
Reikälevy rajoittaa tankissa tapahtuvaa sisäistä vedenkiertoa ja säilyttää paremmin yläkolmanneksen kuumana.

Reikälevyn alle tuodaan tankin alempaan osaan lämmintä vettä suuremmasta lämmönvaihtimesta ja sillä ladataan varaajatankin kahteen alakolmannekseen vettä, jonka lämpötilaa ohjataan ulkoanturin antaman lämpötilatiedon mukaan (siellä on usein pakkastakin meillä Suomessa!) Alatankin lämpötila on siis liukuva ja riippuu lämmitystarpeesta.

Lämmin käyttövesi tuotetaan kahdella tai jopa kolmellakin sarjaan kytketyllä kierukalla (kuparia tai ruostumatonta terästä).
Kylmä vesijohtovesi menee ensin läpi kierukasta, joka on alatankissa.
Siinä käyttövesi lämpenee alatankin lämpötilaan. Sen jälkeen esilämmitetty vesi menee vielä ylätankissa olevan kierukan läpi, jossa se tulistuu yläsäiliön lämpöön, joka on yleensä noin 55-75 asteista pumpusta ja asetuksista riippuen. Korkein lämpötila saadaan vain lämmityskaudella, kesällä tulistuksen hyöty on heikompi, mutta silloinkin tuo lämpötilojen kerrostaminen tulistaa aika hyvin.

Lämpöpattereille lähtee kiertovesi kolmitie (tai nelitie-) -sekoittajaventtiilin kautta. heti yläkolmanneksen alapuolelta, reikälevyn alta. Sitä venttiiliä säätää pumpun aivo.
Kovimmilla pakkasilla nelitiesekoittaja ottaa  kiertoveteen mukaan vähän sitä kaikkein kuumintakin vettä säiliön yläkolmanneksestakin.

----
"3. Kuinka paljon suurinpiirtein suomipumput ovat ruotsalaistyyppisiä kalliimpia, jos otetaan mahdollisimman samanlainen laitteistokokonaisuus huomioon? Eli ruotsalaispumppuun mukaan lämmitysveden puskurivaraaja...jne."

Tähän on vähän vaikeaa vastata. Kaupalliset intressit määräävät hintaeron. Parasta pyytää tarjous.

----
"Olenko siis ymmärtänyt oikein:
Suomipumpuissa valmistetaan lämpöä tulistimella käyttövettä varten muun käynnin "sivutuotteena". Tulistimen jälkeen jäljellä olevalla lämmitysenergialla lämmitetään talon lämmitysjärjestelmää, vai kuinka? Kuinka lämmin käyttövesi tuotetaan esim. kesällä kun taloa ei muuten tarvitse lämmittää?"

----
Oikein olet ymmärtänyt.
Tulistushyöty on huonompi kesällä, mutta on siitä silloinkin melkoisesti apua.

[justus01]

Mun tietämykseni näistä asioista on kyllä aika olematonta, sen verran tiedän mitä oon tältä palstalta lueskellut. Mutta mä oon sitä mieltä, että ns. Suomipumppuissa on ihan hienoja ja hyviäkin ratkaisuja ja ominaisuuksia, mutta ei niistä ole minulle iloa siinä määrin, että olisin niihin tuhansia euroja upottanut....vaikka vähän olisi mieli tehnyt LÄ:n sijoittaa.

Tässä vaiheessa talon rakennusprojektia olen onnellinen, että tuli se reilu 3k€ säästettyä tuossa kohtaa. Budjektti paukkuu siitä huolimatta ihan kivasti.....  :-/

[tomppeli]

Tässä vaiheessa talon rakennusprojektia olen onnellinen, että tuli se reilu 3k€ säästettyä tuossa kohtaa. Budjektti paukkuu siitä huolimatta ihan kivasti.....  :-/

Rakentaminen meillä on kallista. Oikeastaan se on yllättävän kallista.
Lähes jokaisella rakentajalla budjetti ylittyy ja sitten rakentamisaika venyy..
On ihan pakko aina ajatella hintoja ja valinnan joutuu tekemään yleensä hinnan perusteella.

Rakentaminen on sinänsä melkoinen ruljanssi. Koko ajan pitää tehdä päätöksiä. Kova stressi ihmiselle.
Olisi paljon helpompaa, kun ei aina tarvisi ajatella budjettiansa.
Siinä on se hyvä syy hankkia halpa lämmityslaitekin.
Eikä siinä jouda niin kovin perusteellisesti tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja.

[justus01]

Tässä vaiheessa talon rakennusprojektia olen onnellinen, että tuli se reilu 3k€ säästettyä tuossa kohtaa. Budjektti paukkuu siitä huolimatta ihan kivasti.....  :-/

Rakentaminen meillä on kallista. Oikeastaan se on yllättävän kallista.
Lähes jokaisella rakentajalla budjetti ylittyy ja sitten rakentamisaika venyy..
On ihan pakko aina ajatella hintoja ja valinnan joutuu tekemään yleensä hinnan perusteella.

Rakentaminen on sinänsä melkoinen ruljanssi. Koko ajan pitää tehdä päätöksiä. Kova stressi ihmiselle.
Olisi paljon helpompaa, kun ei aina tarvisi ajatella budjettiansa.
Siinä on se hyvä syy hankkia halpa lämmityslaitekin.
Eikä siinä jouda niin kovin perusteellisesti tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja.

Jep, sellaista se tahtoo olla.
LÄ:n ja IVT:n hinnasta järkyttyneenä aloin tiedustella käyttäjä kokemuksia tuttavapiiristä ja kun tuttavapiiristä ei löytynyt kuin Niben pumppuja oli kehut kovin Nibe painotteisia, sanoin LVI-suunnittelija ja asentaja olivat ns. Niben miehiä.

Tänne palstalle eksyin vasta kun pumppu oli jo tilattu. Eipä ole kyllä tähän mennessä ilmaantunut mitään sellaista, että olisi tarvinnut valintaa katua.