Mitoituspyyntö Uudiskohte OKT, Orivesi + mietintää

[AngryNorwegian]

Moro

Uusi foorumilla ja projektikin alkaa vasta parin vuoden päästä. Nyt jo kiinnostuneena lukenut maalämmöstä ja tätä foorumia tullut selattua.

Laitan lähtötiedot tähän ekana ja alempana omia pohdintoja, ne ehkä vähän väärässä paikassa, voin ne vielä postata muuallekkin.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Orivesi, Lämmitystarve luku 3948
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Uudiskohde. Tulee osittain rinteeseen kellarin yksiseinä on kokonaan maanpeitossa muut eivät. Lasketaan kuitenkin kellarin seinät U arvolla 0,17, 106m2
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Asuin tiloissa lattialämmitys. Kellaritilaa n110m2 lämmittäisi vesikiertoinen lämpöpuhallin reventon 42kW.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Yhteenlaskettu ulkopituus 53,4m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Lamellihirsi 205mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
2 kerrosta. 1 asuintilat ja alempana kellari, käynti ainoastaan ulkoa. Kellariin tulee tekninen tila.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
131m2 jota pidetään 22c ja 110m2 jota pidetään 10c vesikiertopuhaltimen avulla. 21m2 tekninen tila. Ei lisälämmitystä, koneet varmasti luovuttavat sen mitä tarvitseekin?
- Huonekorkeudet kerroksittain?
1 kerros asuinkäytössä vino sisäkatto korkein 3,05m ja matalin 2,63m, keskiarvo 2,83m
Kellari huonekorkeus 2m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Kellarin lattia maanvarainen laatta. U arvo 0,12. "Välipohjan" rakenteet jotakuinkin tulee olemaan Liittolaatta 100mm, 150mm finfoam, 50mm pintavalu.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Yläpohja puukuitueriste 550mm Uarvo 0,07
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Ulkoseinien pinta-ala 151m2 josta hirttä 112m2  Uarvo 0,53. Ikkunoita 31m2 Uarvo 0,82 ja ovet 8m2 Uarvo 0,77. Eli ikkunoiden ja ovien yhteisala on normaalia suurempi 25% seinäpinta-alasta.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Kellari. Lämpökanaalista kysymys tuolla alempana.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Kellari puolilämmin 10c 110m2
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Nämä tiedot ripoteltu mielestäni oikeisiin kohtiin.

Ja tässä vähän pohdintaa.




Omia ajatuksia/toiveita

-Keruu putkisto peltoon, käytössä oleva pinta-ala 8000m2. Olen tälläisen nyrkkisäännön jostain lukenut, että vaakaputkiston pituus * nettokuutiot. Kuutioitahan mulle on tuloss yli yhden putkirullan verran jos kellarikin lasketaan(672m3).

-Vesitakka15kW, josta tehoa veteen 8,6kW.

-Nyt kun projektiin lähtee niin keruuputkistoa voi kaivaa ylimääräistäkin maahan, onko hyötyä, mikä on liikaa?

-1 konvektoriviilennin tulossa isoimpaan tilaan.

-Optimitehoinen(lievästi ylitehoinen?), eli vaikka on vesitakka niin maalämpöyksikkö pystyy kevyesti tuottamaan tarvittavan energian lämmitykseen ja käyttöveteen. Mitenkä varaajan mitoitus tällöin? + maalämpöpumpun moottori varmasti isompi ja hoitaa asiansa jouheammin ja pienemmät käyttötunnit samalle aikajaksolle suhteessa pienempään.

-Tekninen tila on iso niin hankin maalämpöpumppu erillisenä ja osta lisäksi hybridi varaajan, tähän tuossa ylemmässäkin kysymys, eli sen mitoitus. Hirveää ylimitoitusta ei varaajalle varmaan kannata tehdä koska jos takkaa ei tulekaan lämmitettyä. Entä jos takkaa lopulta jaksaakin lämmittää päivittäin, ettei varaaja kiehu yli.  Olen miettinyt karkeasti 30 litraa/kW eli maalämpöpumppu + vesitakka. Monessa vesitakka myymälässä mainitaan hybridi käytöstä vähintään 500litraa jos toimii ILP kanssa.

-Mielessähän myös tuo maasta otettavan energian pienentyminen ajansaatossa. Nyt puhutaan paljon kuinka ensimmäiset maalämpökaivot alkaneet viilentymään eli noin 20-30 vuodessa. Tämänkin vuoksi vaakakeruuputkisto. Onhan nämä kelit nyt tutkimuksien valossa vain lämpenemässä, joten aurinko varmasti lämmittää maata syvemmältä ja enemmän.

-Tälläisenä tutkivana ihmisenä ajattelin asentaa vaakakeruu piirin kohdalle tarkistusputken mikä jätetään keruupiirin putken tasolle. Näin pystyn talvella ja kesällä anturilla mittaamaan putken ympäröivän lämpötilan. Pelko, että menee jäähän. Täällä foorumeilla siitä paljon ollut puhetta.

-Keruu putken syvyyttä olen nappituntumalla ajatellut, että maksimi routarajan alapuolelle 50–100 cm. Täällä tilastollisesti aukean paikan routiminen on 80 cm syvyydessä.

- Itse kaivaa keruuputki peltoon. Ilmauksesta lukenut, ja lopulta tullut siihen tulokseen, että ilmaus kyllä onnistuu, vaikka korkoa silmukan ylimpään kohtaan liittimiltä olisikin.

-Mitenkä helposti saisi rahallisen hyödyn laskettua jos ottaa paksumman hirren. En ole vielä kysynyt paksumman hirren kustannuksia. Onko joku laskenut?

-Jos joskus haluan 30 metrin päähän rakentaa 25m2 pihasaunan kannattaako pumppu mitoittaa, että otetaan käyttövesi ja lämmitys talolta asti lämpökanaalilla? Saunan ylläpito lämpö on tarkoitus olla 10 asteessa. Vai sähköllä toimiva varaaja sinne

-Kellarin lämpöisenä pitäminen taloon.com lämpöpuhallin reventon 42kW. Kellarin ala noin 110m2 2metriä korkeus. Onko näistä porukalla kokemusta?


PS Laskelman pyytäminen on maksutonta, eikä välttämättä vastaa todellisuutta uskon, että siitä on niin iso apu omiin pohdintoihin, että voiko foorumin ylläpitämiseen lahjoittaa edes serverimaksun verran?

Joni

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Lamellihirsitalo  ”AngryNorwegian”   ORIVESI   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Kellarikerros 2024: -Patterilämmitys, 13°C, 130 m2, 260 m3          5 W/m2   0,65 kW   1 032 kWh
- Asuinkerros 2024: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 131 m2, 371 m3    * 66,5 W/m2   8,72 kW   24 241 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         36 W/m2   9,37 kW   25 274 kWh

• Kiinteistö,  261 m2,  631 m3          3,5 COP   9,0 kW   25 274 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -0,9 kW   -2 371 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            8,2 kW   22 903 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,192 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,0 kW   27 303 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,0 kW   27 302 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   261 m2   105 kWh/m2   0,0 SCOP   10,0 kW   27 303 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,4 COP)   7,1 kW   19 382 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      7 921 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 921 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan vähintään 216 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 25 m maaporausta.   Poraussyvyys   216 m
- Kaivon aktiivisyvyys 210 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 216 m.   Putkea kaivossa yhteensä   432 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 7,1 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:   
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 456 litraa      76 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 575 litraa      44 kPa = 0,44 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, vähintään 478 m = 2 x 240 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 486 ltr   23 kPa = 0,23 bar
...
Kellarikerros lämpenee aika paljon ylemmästä kerroksesta välipohjan läpi tulevasta lämpöenergiasta.
Maapiirin pituus saa mielellään olla enemmän, kuin laskelman antama 2 x 24 metriä ja upotussyvyyskin saa mielellään olla enemmän, kuin 1,1 metriä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

PS Laskelman pyytäminen on maksutonta, eikä välttämättä vastaa todellisuutta uskon, että siitä on niin iso apu omiin pohdintoihin, että voiko foorumin ylläpitämiseen lahjoittaa edes serverimaksun verran?

Joni

Laskelmien teko tällä foorumilla on ilmaista.
Teen laskelmia vapaaehtoisena, enkä voi vastaanottaa mitään korvauksia. Niin toimivat muutkin tälle foorumille kirjoittavat.
Tämä on talkootyötä. Foorumilla neuvovat ja jakavat tietoa monet muutkin vapaaehtoisesti auttaen ja neuvoen muita maalämmittäjiä.
Voimme vain kiittää foorumin vapaaehtoisten asiantuntijakaartia.
Foorumin taloudellisesta ylläpidosta vastaavat muut, en minä.