Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämmöntalteenoton tekokkuus  (Luettu 401 kertaa)

Poissa NiceMan

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 143
  • Maalämpöfoorumilta tietoa, kyllä se kannattaa.
    • RiceRacing Team
Lämmöntalteenoton tekokkuus
« : 30.12.23 - klo:23:31 »
Onko jotain sääntöä tai menetelmään millä tietäisi mikä on ns.järkevin poistoilman lämpötila mikä puhalletaan ulos ? Onko se nimeltään jäteilma en tiedä...

Otetaan lähtökohta että asunnoista poistuu 22-23 asteista ilmaa josta otetaan lämpöä talteen ilman pyöriviä rumpuja etc.
Taloon sisään ajetaan lämmitettyä ilmaa muistaakseni 1500m2/minuutti, kyseessä siis iso talo jossa useampi asunto.

Systeemi mikä on nyt on seuraavanlainen poistoilmapuolella:
Ensin on luonnollisesti esisuodatin ja sitten sellainen parempi taskumallinen jolla otetaan roska ja perus pöly pois.
Toisena on kenno jonka läpi poistuva ilma ajetaan läpi, kennossa kiertää neste jolla siihen kertyvä lämpö kierrätetään tuloilman esilämmittämiseen.
Kolmantena ja neljäntenä on ilma-vesilämpöpumpput joiden jälkeen ilma puhalletaan ulos.
Kuinka kylmäksi kannattaa siis poistoilma jäähdyttää että hyötysuhde on paras mahdollinen ?

En tiedä mutta ei taida olla ihan normaali systeemi varsinkaan mitä laitteita on käytetty:
Lämmöntalteen kompressoreita ohjaa Jäspi MCU40
Kompressoreina on Jäspi Inventer Nordic 20 joita on siis 2kpl peräkkäin, kotelointi rakennettu näille.

Ensimäisen komppressorin jälkeen ilman lämpötila pyörii 6-10asteen tienoilla ja toisen kompressorin jälkeen nähnyt -3 asteesta 3:n asteeseen mitä puhalletaan ulos.

40 asteista nestettä meni ekaan kompressoriin ja ulos tuli noin 50 asteista joka jatkui toiseen kompressoriin josta tuli ulos 60 asteista nestettä joka sitten johdetaan lämmönjakohuoneessa oleviin 3kpl 1000l varaajiin että hullunkierolla tuloilman lämmitykseen.
Ajatus kysymykseen että jos tulee tarve tai mahdollisuus tai jotain muuta että tuohon lisää yhden kompressorin lisää sarjaan, olisiko ideaa? tarvii varmaan lisäkortin mutta vain ajatus tällä hetkellä.

Tuo ensinmäinen kenno on kaksitoiminen eli 3-tie venttiilillä vaihto kesä/talvi eli talvella lämpö menee tuloilman lämmitykseen ja kesällä olisi tarkoitus lämmittää maalämpökaivoja mutta nyt on manuaalitoiminnossa pelkästään Talvi moodissa kunnes koko järjestelmä on valmis.
Tuloilmapuolella on myös 2-toiminen kenno jolla kesällä viilennetään tuloilmaa maalämpöpumpun kaivoilla ja talvi moodissa taas toimii esilämmitysmoodissa ottaen lämpövarastosta lämmennettyä nestettä hyväksi.

Talon koko lämmitysjärjestelmä on monipuolinen ja on monta lämmönlähdettä josta voin tehdä esitelmän tänne halutessa, ei ole ihan valmis vielä mutta lähenee.

JÄSPI Inverter Nordic 20
Antoteho/ottoteho/COP
7/35 5,17 kW / 1,01 kW / 5,11

Teho 0/35°C   16/4,0Kw Anto/Otto
Teho -7/35°C  14/3,5Kw Anto/Otto**
Ulkolämpötila 0 °C, menovesi 35 °C. ** Ulkolämpötila -7 °C, menovesi 35 °C

Nämä on ainoat mitä löysin riippuen COP tai hyötysuhteeseen, EDIT löysin muutaman ja nme on kuvina.

Koko järjestelmä sisältää (2 taloa(A+B) eli alla oleva lista per talo, lämpökaivot yhteiset samoin Regeneraatiokenttä yhteinen)
Poistoilman lämmöntalteenotosta huolehtii 2kpl Jäspi Inventer Nordic 20 ilma-vesi lämppöpumppua jotka sijoitettu talon katolle omaan tilaansa.

Maalämpöpumppuna on Jämä Star 43 kW Inverter.
Lämpökaivoja on 8Kpl 250m jotka sijoitettu ympäri piha aluetta A ja B talon väliin.

Kaasu Generaattorina on EC Power XRGI® CHP 20 jossa myös pakokaasun lämmöntalteenotto, 44.7Kw lämpöä ja 20Kw sähköä.

Kaasupolttimena on Viessmann vitocrossal 200 80Kw

Aurinkolämpö paneelit suurin teho 144Kw
Regeneraatiokenttä(Lämpöakku) koostuu 21kpl lämpökaivosta jotka jaettu 3 piiriin syvyydeltään 120-170m, kenttä sijaitsee A talon takana.

Varaajina on 3kpl 1000L talonlämmitys+käyttöveden esilämmitys sekä 1kpl 1000L varaaja käyttöveden lämmityksessä.
Kaikissa varaajissa on 10Kw lämmitysvastus hätälämmitystä varten.
Danfoss DHP-H 10 + 200l varaaja + 175m / Talo 156m2 + 40m2 1972 patterilämmitys / Maalämpö otettu käyttöön 16.01.2013