Uusi Jämä Star 12kW rst inverter - kaikki ok?

[menemene]

Moi!

Tätä foorumia on tullut lueskeltua jonkin verran vuoden mittaan ja nyt päädyin itsekin rekisteröitymään. Kesäkuussa tuli tiilirakenteiseen omakotitaloon vaihdettua sähkövaraajasta maalämpöön ja oli kyllä nappiaikaan vuoden 2022 alussa tehty tilaus! Olen jonkin verran perehtynyt pumppuun ja tekniikkaan ympärillä, mutta melko maallikkona tässä mennään. Tällä hetkellä talo kuitenkin lämpiää aika kivasti ja tasaisesti hieman säästäen pörssihintaominaisuuden avulla. Asennuksessa jätettiin paikalleen vanha 300l käyttövesivaraaja, johon lämpöpumppu työntää "esilämmitetyn" käyttöveden ja varaaja nostaa ja pitää lämpöä yllä.

Pumppuun on liitetty kulutusmittari ja olen laskeskellut hyötykerrointa tunneittain, päivittäin ja kuukausittain itse tehdyllä Raspberry Pi:n python-skriptillä, joka seurailee kulutusta mittarilta ja kaivaa pumpun datan myUpwaysta tunneittain. COP on heilunut 4.5-5 välillä (käyttövesi mukaanlukien), nyt pakkasten jatkuessa ja kiristyessä vielä toistaiseksi aika lähellä tuota 4.5.

Homma on pelittänyt aika hienosti, ainoa mikä mietityttää on kaivon kapasiteetti. Poratessa kallio tuli vastaan vasta 23m kohdalla ja veden tuotto kaivossa oli "vähäinen". Vedenpinnan taso oli kuitenkin 2m maanpinnasta, joten 210m kaivolle tuli aktiivisyvyyttä 208m mikä vaikutti ihan ok mitalta. Alunperin oli tarkoitus tehdä 200m, mutta lisättiin 10m tuon kallion syvyyden takia.

Paperilla kaivo oli myyjän näkökulmasta ok, mutta olisi kiva kuulla foorumilaisilta, miltä pitäisi näyttää ensimmäiseen vuodenvaihteeseen tullessa keruuliuoksen lämpötilat? Näistä aika vähän näkee mitään absoluuttista tietoa, missä niiden pitäisi mennä (varsinkaan invertteripumpuille kun vaihtelevat kovasti). Meillä menee kovimmilla tehoilla ja pitkillä käynneillä tällä hetkellä tulo 0.4C ja meno -2.9C. Pari kertaa kovimmilla pakkasilla ja halvimmilla pörssihinnoilla mennyt tuonne asti kun pumppu vetää käytännössä täysillä. Suurimmaksi osaksi kylläkin pyörivät tuolla tulo 2C, meno -1C hujakoilla. Pienimmillä tehoilla yleensä tulo n. 3-4C ja meno >0C. Alkusyksystä tuli noin 6-asteista, ja viimeaikoinakin matalatehoisen käynnin alussa on ollut kyllä edelleen 5C hujakoilla.

Tässä vielä kohteen tietoja (olen ymmärtänyt että tomppeli lta saa laskelmia pyydettäessä?), jos se auttaa näkemään onko mitoituksessa jääty hieman jälkeen vai olisiko jollakin asetuksilla mahdollista optimoida:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla: Kaarina
- Rakentamisvuosi? 2004
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Ei tarkkaa dataa mutta mitoitettu 25000kWh mukaan, todellisuudessa ehkä 22000kWh
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesikiertoinen lattialämmitys.
- Ilmanvaihto: Koneellinen IV, jossa lämmöntalteenotto (on alkuperäinen, joten ei kovin tehokas)
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkopituus yhteensä 58.3m josta puolilämpimän autotallin osuutta (samojen seinien sisällä) 20.3m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Ulkoseinät ovat rapattuja kaksikerros-tiilirakenteita, jossa välissä 125 mm levyvillaeristys ja 25 mm:n eristys-/tuulensuojalevy
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1.5 kerrosta, ylhäältä avoin olohuone.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Alakerta 114.7m^2, yläkerta 66.5 m^2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Alakerta 2.53m, yläkerta 2.88m, osittain matalampaa katon kaltevuuden mukaan (min 1.6m)
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Alapohja maanvastainen ja eristeenä EPS 100+50 mm.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Yläpohjassa levyvillaa 300 mm (osittain 350mm) ja tuulensuojalevy
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Ikkunat ovat osittain kiinteitä kolmilasisia kaksikerros-eristyslaseja tyyppiä MEK ja muut avattavia tyyppiä MSE, eristyslasi+erillislasi. Kokonaispinta-ala tavanomainen, olohuoneessa yksi iso ja makuuhuoneissa pienet.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Autotalli 33.3m^2, joka myös osittain korkeaa tilaa, jossa parvi. Korkeus nousee katon kaltevuuden mukaisesti 2.2 metristä parven reunaan jossa tilan kokonaiskorkeus 5.1m
Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Autotalli on yhdeltä seinältä kokonaisuudessaan taloa vasten, sisäseinä 7m
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Asuintiloissa +21C, autotallissa jakotukit vedetty hyvin pienelle, talvella 10-15C lämpötila
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.  Ulkoseinä 0.19, yläpohja 0.12, alapohja 0.151, ikkunat 1.2/1.4, ovet 1.0 W/m^2K

Nämä tiedot on osittain piirustuksista, osittain energiatodistuksesta, ja osittain omia arvioita. Ihan täysin ei pinta-alat mene yksi yhteen virallisten lukujen kanssa mutta tuskin laskelmaan kovin merkittävästi vaikuttaa.

Edit: otsikkoon muokattu rst kuten kuuluu

[seppaant]

Tökkäähän muistitikku koneeseen ja logita kaikki mittauksen vuorokauden ajalta minuutin välein

ATS

[menemene]

Tökkäähän muistitikku koneeseen ja logita kaikki mittauksen vuorokauden ajalta minuutin välein

ATS

Yhden jakson kerkesin tuossa viikonloppuna itse asiassa mittaamaan, kun logintutkijaa halusin tuon oman datankeruun rinnalla testata. Ohessa data ja kuvaajat. Tuossa illalla laitoin saunomisen ajalle käyttövedelle kertakorotuksen luksukselle, mutta siinä kulutuksen ohella ei kerinnyt saavuttaa tavoitelämpötilaa (sammutin sen lopulta käsin). Meni siinä lämmityksen asteminuutit aika pitkälle miinukselle ja veti vastuksilla hetken aikaa lämmitellessään tuon käyttövesijakson jälkeen. Muutoin aika tyypillinen vuorokausi.

Edit: Niin joo, voisi selventää että järjestelmässä on kaksi piiriä: märkätilat ja kuivatilat. Märkätilat on asetettu 3 astetta kuivatiloja korkeammalle pyyntilämmölle ja pidetään kesäisinkin hieman lämpimämpänä että kuivattaa kunnolla. Kuivatilat tulee sitten shuntin läpi. Eli talon pyyntilämpötila pääosin on vähän alemmalla lämpötilalla kuin mitä tuosta logintutkijasta käy ilmi.

[maalämpöilija]

Minulla on sama kone ilman ulkoista varaajaa samoilla nurkilla. Kaivon kokonaissyvyys myös 210m.

Tällä kuluvalla viikolla kaivon tulo on +0,1 - +1,8. Paluu n. -2/-2,5 tienoilla. Eli hyvin pitkälle samat lukemat kuin sinulla. Kompuran taajuus näyttää n. 55 Hz keskiarvoa.

Vastuksia ei minun kone ole käyttänyt ollenkaan ja lämpöä ja vettä on riittänyt hyvin.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”menemene”   KAARINA   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 28 °C  -  menovesi lämpötila max 30 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Talon alakerta 2004: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 115 m2, 290 m3    27,5 W/m2   3,15 kW   9 731 kWh
- Talon yläkerta 2004: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 67 m2, 153 m3    30,8 W/m2   2,05 kW   5 312 kWh
- Autotalli 2004: Kivi-Lattialämmitys, 15°C, 33 m2, 100 m3           51,7 W/m2   1,72 kW   2 839 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      32 W/m2   6,92 kW   17 881 kWh

• Kiinteistö,  215 m2,  543 m3          5,6 COP   6,63 kW   17 881 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,198 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Yhteensä         4,9 SCOP   7,7 kW   22 281 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 487 kWh   0,51 kW   20 794 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   20 794 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,70 kW   20 794 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   215 m2   97 kWh/m2   4,9 SCOP   7,7 kW   20 794 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään          ( 4,9 COP)   6,3 kW   16 512 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               4 282 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               4 282 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa                 2 930 kWh

• Tarvitaan vähintään 182 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 5 m maaporausta.   Poraussyvyys   182 m
- Kaivon aktiivisyvyys 176 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 182 m.   Putkea kaivossa yhteensä   364 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa)    2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:   
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 390 litraa    57 kPa = Ok
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[menemene]

Minulla on sama kone ilman ulkoista varaajaa samoilla nurkilla. Kaivon kokonaissyvyys myös 210m.

Tällä kuluvalla viikolla kaivon tulo on +0,1 - +1,8. Paluu n. -2/-2,5 tienoilla. Eli hyvin pitkälle samat lukemat kuin sinulla. Kompuran taajuus näyttää n. 55 Hz keskiarvoa.

Vastuksia ei minun kone ole käyttänyt ollenkaan ja lämpöä ja vettä on riittänyt hyvin.

Hyvä kuulla että lukemat siis melkolailla kohdillaan! Toki meillä systeemi on ollut vasta puoli vuotta toiminnassa, että hieman varmaan kaivo tuosta vielä kylmenee(?) Kuinka vanha asennus sinulla maalämpöilija on? Ja oletko seurannut, onko lukemat tippuneet ensimmäisestä käyttövuodesta?

Houkuttaisi myös maaviileän lisäys kun jossakin vaiheessa IV-kone pitäisi varmaan päivittää. Kanavat olisi kuitenkin isolta osin helposti eristettävissä.. Auttaisi nimittäin varmaan pitämään kaivon vähän lämpimämpänä.

Kiitokset tomppeli laskuista! Lämmin lokakuu meni hieman pienemmällä lämmöntuotolla kuin laskennassa ja kylmä marraskuu hieman suuremmalla, joten lienee osimoilleen kohdillaan. Mitoituskin pitäisi varmaan siten olla kyllä ok, koska tuohon 176 metrin aktiivisyvyyteen verrattuna toteutunut 208m on jo aika reilusti puskuria, olkoonkin että savea ja hiekkaa oli se reilu 20m. Ehkä tässä malttaa ilman mitään suurempaa paniikkia katsella talven läpi!

[maalämpöilija]

Hyvä kuulla että lukemat siis melkolailla kohdillaan! Toki meillä systeemi on ollut vasta puoli vuotta toiminnassa, että hieman varmaan kaivo tuosta vielä kylmenee(?) Kuinka vanha asennus sinulla maalämpöilija on? Ja oletko seurannut, onko lukemat tippuneet ensimmäisestä käyttövuodesta?

Houkuttaisi myös maaviileän lisäys kun jossakin vaiheessa IV-kone pitäisi varmaan päivittää. Kanavat olisi kuitenkin isolta osin helposti eristettävissä.. Auttaisi nimittäin varmaan pitämään kaivon vähän lämpimämpänä.

Kiitokset tomppeli laskuista! Lämmin lokakuu meni hieman pienemmällä lämmöntuotolla kuin laskennassa ja kylmä marraskuu hieman suuremmalla, joten lienee osimoilleen kohdillaan. Mitoituskin pitäisi varmaan siten olla kyllä ok, koska tuohon 176 metrin aktiivisyvyyteen verrattuna toteutunut 208m on jo aika reilusti puskuria, olkoonkin että savea ja hiekkaa oli se reilu 20m. Ehkä tässä malttaa ilman mitään suurempaa paniikkia katsella talven läpi!

Maalämpö käynnistyi ensimmäistä kertaa 18.3.21. Se lukee tuossa allekirjoituksessa, kuten suurpiirteiset talon tiedotkin.

Historiasta kun tutkii kausikatsaus, lämmönkeruuta vuoden takaa, niin kyllä siinä tulolämmöissä asteen verran on pudotusta. Vuosi sitten oli myös kylmä jakso näihin aikoihin.

Nippelitiedoksi tässä 1 v 9 kk ajalta koneen antamat energiatiedot:
lv, ml. sis. lisäys EP14   4524.9kWh
lv, vain kompr. EP14   4514.9kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14   29432.3kWh
lämmitys, vain kompr. EP14   29426.0kWh

Sähkön kokonaiskulutus meidän kiinteistössä, liukuva 12kk on 11700 kWh.
4 hlö talous. Ei muita lämmitysmuotoja.



 

[menemene]

Maalämpö käynnistyi ensimmäistä kertaa 18.3.21. Se lukee tuossa allekirjoituksessa, kuten suurpiirteiset talon tiedotkin.

Historiasta kun tutkii kausikatsaus, lämmönkeruuta vuoden takaa, niin kyllä siinä tulolämmöissä asteen verran on pudotusta. Vuosi sitten oli myös kylmä jakso näihin aikoihin.

Nippelitiedoksi tässä 1 v 9 kk ajalta koneen antamat energiatiedot:
lv, ml. sis. lisäys EP14   4524.9kWh
lv, vain kompr. EP14   4514.9kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14   29432.3kWh
lämmitys, vain kompr. EP14   29426.0kWh

Sähkön kokonaiskulutus meidän kiinteistössä, liukuva 12kk on 11700 kWh.
4 hlö talous. Ei muita lämmitysmuotoja.

Ok, kiitos, niinpä olikin! Joo ja nuo minimit osuu meidän koneessa juuri tosiaan pörssisähkön halvoille tunneille. Ilman Smart Price Adaptionia ei olisi tietty ihan yhtä alas menty tässä vaiheessa.

Noin yleisesti muuten, onko kukaan tietoinen ketjusta, jossa olisi listailtuna keruuliuosten lämpötiloja kaivoista? Tuolla lämmönkeruu-puolella tunnutaan puhuvan melkein yksinomaan vaakapiireistä..

[realii]

Noin yleisesti muuten, onko kukaan tietoinen ketjusta, jossa olisi listailtuna keruuliuosten lämpötiloja kaivoista? Tuolla lämmönkeruu-puolella tunnutaan puhuvan melkein yksinomaan vaakapiireistä..

Vaikka nimi on vähän harhaanjohtavasti "MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUUKETJU" niin vastauksissa on kyllä molempia keruutyyppejä.

[menemene]

Vaikka nimi on vähän harhaanjohtavasti "MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUUKETJU" niin vastauksissa on kyllä molempia keruutyyppejä.

Kiitos realii! Pitää laittaa seurantaan. Kyllähän nuo suurimmaksi osaksi lämpimämpiä liuoksia näkyy ihmisillä olevan, mutta aika näyttää mihin tämä järjestelmä sitten lopulta kykenee.