Oilon Geopro SH9 säädöistä ja toimintakuntoisuudesta

[TST]

Olen yrittänyt saada huoltoliikkeistä laitteelle huoltoa / toimintakuntoisuuden tarkistusta, mutta näyttä sille, että vain uuden laitteen ostamalla saa ammattilaisen paikalle. Laite on asennettu 2006 ja silloinen asentaja on jo lopettanut hommat.

Pumpulla hoidetaan kolmen rakennuksen lämmitystä: päärakennus kolmessa kerroksessa ja pinta-ala 170 m2, kaksikerroksinen pihasauna/vierastalo pinta-ala 55 m2 sekä kolmannessa rakennuksessa autotalli 35 m2 ja väliseinän takana varasto 15 m2 eli yhteensä 50 m2. Lämmitettävää alaa yhteensä noin 260 m2.

Pumppu on alusta alkaen antanut poikkeamahälytystä 11 parin viikon ajan keväisin ja syksyisin. Lämminvesivaraajana on Jäspi, jossa on 6 KW Lämpöparooni, jota olen pitänyt päällä pahimmilla pakkasilla.

Maalämpöpumppuun on reilut viisi vuotta sitten vaihdettu laitteen sisällä (vasemmalla edessä) oleva pumppu, joka käsittääkseni kierrättää nestettä keruupiiriin.

Järjestelmään kuuluu kaksi piiriä: L1, jolla lämmitetään päärakennuksen alinta kerrosta, tallia/varastoa sekä saunarakennusta. Piiriin L2 kuuluu päärakennuksen keskimmäinen ja ylin kerros.

Lämmönkeruuputkisto on upotettu viereiseen järveen (muistaakseni 400 metriä).

Kokonaissähkönkulutus on vuosien 2016-2021 välillä ollut 22000-29000 kWh. Näistä suurin oli viime vuosi. Tähän mennessä tänä vuonna on kulunut 21500 kWh. Aiempia lukuja en enää nähnyt. Tuntuu melko suurilta... Perheeseen kuuluu 2 aikuista ja 3 lasta. Ei ammetta, sähköautoa, sähkökiuasta tms. Nyt marraskuun kulutus ollut 2060 kWh.

Päärakennuksessa on alimmassa kerroksessa takka ja keskikerroksessa puuhella, joita olemme käyttäneet talvisaikaan. Näitä sekä lämpöparoonia on jouduttu talvisin käyttämään.

Nyt viimeisen kuukauden aikana "Kompr.Aika" on noussut aluksi 10 yksiköllä ja nyt viime päivinä noin 20 yksiköllä vuorokaudessa ja "Sähköv.Aika" nousi 10 yksikköä parin päivän sisällä noin viikko sitten. Liitteissä on kuvaajat parin viime viikon kulutuksesta.

Alla pumpun mittaristosta saamani tiedot siinä järjestyksessä kuin tulevat näytölle. Itse en ole muuttanut muita säätöarvoja, kuin lämpökäyriä L1 ja L2 asentajan ohjeiden mukaan.

Onkohan tässä jotain pielessä varsinkin sähkönkulutusta ajatellen. Ja ilmeisesti Geopron versiosta 1.10 on uudempiakin, mutta onko hyötyä paivittää sitä? Kiitokset neuvoista jo etukäteen.

ML
VaraajaAlaMin           40
SVviiveaika      90m
Valaaja ylä      53
Lisälämmitys      45
Lisäläm. aika      2h

Mittaukset
L1 Menovesi      35
Ulkolämpö             - 6
L2 Menovesi      41
Varaaja ylä      56
Varaaja keski      45
Varaaja ala      33
Yläosa tulo      56
Maaliuos             - 3
Kompr. Aika      937
Sähköv. Aika       947
Moot. Jv             0%

Tyyppitiedot
GEOPRO 202S
Versio 1.10
04402336

Kellotoiminnat
L1 ja L2 pudotusohjaukset pois

Säätötapa
*L1 perussäädin
L1 ei käytössä
*L2 perussäädin
L2 ei käytössä

ML Viritys
P-alue:      250 C
I-aika:      25s
D-aika:      0.0s

ML Asetusarvot
VaraajaAlaEro        3
VaraajaYläEro        5
JV Esiavaus      40%
JV Esto              60s
Maaliuos häl       -6

ML Moott.valinta
3tila
*0-10V/aika 15s
2-10V

JV ohjaustapa
*Autom.säätö
Käsiajo mek.
Käsiajo sähk.

Asetusarvot C
L1mv.min (0)      10
L1mv.min (-20)           30
L2mv.min (0)      10
L2mv.min (-20)           30
L1 poikk.häl      75
L2 poikk.häl      75
PoikHälHid              60min

Mitt. 6 asetus
Kylmä vesi
L2 huonelämpö
Tuulimittaus
Aurinkomittaus
*Ei kytketty

Erkoishuolto
LON-käyttöönotto
>Ei
kyllä   (Service switch)

Väylämittaukset
Kaikissa
*Ei väylä


L1 Viritys
P-alue:      140C
I-alue:      50s
D-aika:      0.0s

L1 Asetusarvot
Ulkol.hidas      2h
Esikorotus       0h

L1 menov. trendi
>Trendinäyttö
Näyteväli             1s

L1 Moott.valinta
*3tila/aika         150s
0-10V
2-10V

L1 Käyrä
-20      44
0      32
+20      25

L2 Käyrä
-20      52
0      37
+20      18

L2 aset.arvot C
Yöalennus v.        0
Minimiraja              16
Maksimiraja      54
Syyskuivaus        2

[aksutre]

Kova on kulutus, pääsyynä luultavasti liian lyhyt keruupiiri järvessä jos nyt tulee jo -3 asteista. Tuolla 400m keruupiirillä saanee sen 45kWh/m vuodessa, eli 18000 kWh yhteensä. Tarve kuitenkin useamman tuhannen kWh suurempi. @tomppeli voisi varmaankin tehdä kulutuksesta noin askelman jos tarkennat tietoja, ainakin sijainti.  Silloin pääsee paremmin jäljille, mutta veikkaan että keruun tuotto jää vajaaksi ja aiheuttaa nuo ongelmat.

[tomppeli]

... Kompr. Aika      937
Sähköv. Aika       947 ...

Vaikuttaa siltä, että kone on alitehoinen tarvittavaan lämmitystehoon nähden.
Vastustuntien määräkin kertoo siitä, samoin suuri sähkön kulutus.
Saattaa jopa olla niin, että kone ei ole kunnossa, kun vastustunteja on noin paljon.

[TST]

Vaikuttaa siltä, että kone on alitehoinen tarvittavaan lämmitystehoon nähden.
Vastustuntien määräkin kertoo siitä, samoin suuri sähkön kulutus.
Saattaa jopa olla niin, että kone ei ole kunnossa, kun vastustunteja on noin paljon.

Vastus- ja kompressoritunneissa laskuri on vuosien varrella mennyt ympäri ties kuinka monta kertaa... Viimeisen reilun kuukauden aikana kompressoritunnit on noussut 10-20 / vuorokausi, mutta söhkövastustunnit kymmenellä kuukauden aikana.

Yksi mikä itseä miettyttää, on keruuputkiston syvyys. Pannuhuone on osittain maan alla ja putket lähtevät talon seinästä noin metrin syvyydessä maan pinnasta laskien kohti järveä. Matkaa kymmenisen metriä. Keruuputket on 110 mm viemäriputkien sisällä. Järveen tultaessa putkien syvyys maanpinnasta on enää alle 40 cm, ehkä 30 cm. Suojaputket tulevat rantaviivasta vesistöön noin kolme metriä, jolloin keruuputket tulevat suojaputkista ulos. Tässäkin putkien syvyys vedenpinnasta on alle 40 cm. Tämän jälkeen putket uppoavat mutapohjaan ja ovat syvimmillään noin 10 metrin syvyydessä. Ainakin tämän verran saa kalastusverkkojen ankkurointiin varata narua.

Suojaputkien päällä ei ole mitään routasuojausta. Tälläkin taitaa olla vaikutusta siihen, että maaliuos on -3 asteista. Onko tuo tulevan vai lähtevän liuoksen lämpötila? Ja näkeekö tällä laitteella molemmat lämmöt tai muita tietoja kuin alkuperäisessä postauksessa mainitsemani?

Koneen aikanaan myynyt ja asentanut taho sanoi, että tehot olisivat riittävät lämmitettäviin tiloihin nähden... Onko laitteen säädöillä tehtävissä mitään? Itse en ole muuttanut mitään muita kuin lämmityspiirien säätökäyriä.

Kohde sijaitsee Hyvinkäällä.

[aksutre]

Noita järveen upotettuja putkistoja on joskus verrattu lämpökaivoon, mutta tuplana olisi nuo hyvä mitoittaa jos pelaa varman päälle. Nyt tässä vaiheessa vuotta -3 tulo ja mitä lienee meno ovat keränneet putkien ympärille jääsylinterin joka yhdistää putket ja huonontaa tilannetta entisestään. Menevällä todella kylmällä lioksella jäähdytetään keruusta tulevaa liuosta kun on noin kylmää.  Kuitenkin järven pohja on muutaman asteen plussalla. Negatiivista keruuliuosta tulisi tässä tilanteessa välttää, saattaisi olla järkevää lämmitellä enemmän sähköllä hetken aikaa ja koittaa saada keruu plussalle jotta jää putkien ympärillä sulaisi. Ensi kesänä sitten vaikka toinen lenkki järven pohjaan niin ongelma ratkeaa.

Edit: Järvestä tulevat putket olisi lämpöeristettävä rantaviivasta saakka jottei lämpö katoa matkan varrella rakennukseen. Oma kulutus näillä keleillä n. 30 kWh/vrk, jos menee 70 kWh niin jotain on vialla ja kulutuserolla on jo taloudellistakin merkitystä.

[seppaant]

Saatko nuo kulutuslukemat ja lämpötilat numeroarvoina?
Esim kuukauden ajalta

[TST]

Saatko nuo kulutuslukemat ja lämpötilat numeroarvoina?
Esim kuukauden ajalta

No niin, nyt sain Helenin sivuilta ladattua pari Exceliä. Toisessa on marraskuun kulutus tunneittain ja toisessa päivittäin + ulkolämpötila.

[seppaant]

Ainakin marraskuun aikana kulutus on hämmästyttävän hyvin kääntäen verrannollinen ulkoilman lämpötilaan.
Kuvassasi joulukuun alkupäivinä näyttäisi kulutuksen kasvaneen epänormaalisti.
Kunhan saat joulukuun alkupuolen tuntikulutukset niin jatketaan noita Exceleitä

ATS

[TST]

Kunhan saat joulukuun alkupuolen tuntikulutukset niin jatketaan noita Exceleitä

ATS

No nyt sain joulukuun dataa ulos. Liitteenä vastaavat kuin marraskuultakin.

Negatiivista keruuliuosta tulisi tässä tilanteessa välttää, saattaisi olla järkevää lämmitellä enemmän sähköllä hetken aikaa ja koittaa saada keruu plussalle jotta jää putkien ympärillä sulaisi.

Tuo maaliuos -3 on ilmeisesti tulevan liuoksen lämpötila. Se on aiempiina vuosina kovimmillakin pakkasilla ollut alhaisimmillaan -4. Tässä mallissa ei ilmeisesti ole palaavan liuoksen lämpötilan mitttausta? Onko normaalia, että kun komperssori ei käy, niin tuo lämpötila saattaa laitteen mukaan nyt talvellakin olla vaikkapa +22? Anturihan on ml-pumpun sisällä. Eli käykö maaliuoksen kiertopumppu vain silloin kun kompressorikin käy ja neste lämpiää anturin kohdalla silloin kun pumppu ei käy?

Alla on pumpusta aiempaan postaukseeni 4.12. ja 27.12. ottamani asetus- ja mittausarvot. Siitä näkee sekä kompressorin, että sähkövastuksen käyttötuntien muutoksen sekä muutaman muun asetuksen, jota en huomannut aiemmin laittaa.
 
ML                      4.12.   27.12.   
VaraajaAlaMin   40
SVviiveaika      90m
Varaaja ylä      53
Lisälämmitys      45
Lisäläm. aika      2h

Mittaukset
L1 Menovesi      35   33
Ulkolämpö          - 6   -1
L2 Menovesi      41   38
Varaaja ylä      56   54
Varaaja keski      45   47
Varaaja ala      33   31
Yläosa tulo      56   54
Maaliuos          - 3   -3
Kompr. Aika       937   1420
Sähköv. Aika        947   1328
Moot. Jv           0%

Tyyppitiedot
GEOPRO 202S
Versio 1.10
04402336

Kellotoiminnat
L1 ja L2 pudotusohjaukset pois

Säätötapa
*L1 perussäädin
L1 ei käytössä
*L2 perussäädin
L2 ei käytössä

ML Viritys
P-alue:      250 C
I-aika:      25s
D-aika:      0.0s

ML Asetusarvot
VaraajaAlaEro      3
VaraajaYläEro      5
JV Esiavaus      40%
JV Esto           60s
Maaliuos häl      -6

ML Moott.valinta
3tila
*0-10V/aika 15s
2-10V

JV ohjaustapa
*Autom.säätö
Käsiajo mek.
Käsiajo sähk.

Erikoishuolto
Asetusarvot
L1mv.min (0)      10
L1mv.min (-20)    30
L2mv.min (0)      10
L2mv.min (-20)        30
L1 poikk.häl      75
L2 poikk.häl      75
PoikHälHid      60min

Mitt. 6 asetus
Kylmä vesi
L2 huonelämpö
Tuulimittaus
Aurinkomittaus
*Ei kytketty

Erikoishuolto
LON-käyttöönotto
>Ei
kyllä   (Service switch)

Väylämittaukset
Kaikissa
*Ei väylä


L1 Viritys
P-alue:         140C
I-alue:          50s
D-aika:         0.0s

L1 Asetusarvot
Ulkol.hidas      2h
Esikorotus       0h

L1 menov. trendi
>Trendinäyttö
Näyteväli           1s

L1 Moott.valinta
*3tila/aika      150s
0-10V
2-10V

L1 Käyrä
-20               44
0               32
+20               25

L2 Käyrä
-20               52
0               37
+20               18

L1 Aset.arvot C
Yöalennus v.      0
Minimiraja      18
Maksimiraja      45
Syyskuivaus      2
Vent.kesäsulk      27

L2 Aset.arvot C
Yöalennus v.      0
Minimiraja      16
Maksimiraja      54
Syyskuivaus      2

L2 Ohjaustavat
*Autom.säätö
Jatkuva päivä
Jatkuva yö
Alasajo
Käsiajo mek.
Käsiajo sähk.

Kellotoiminnat
L1 Pudotusohj.
L2 Pudotusohj.

Määräaikaisen sähkösopimuksen umpeutuessa olen muutaman viikon päästä näillä näkymin siirtymässä pörssisähköön. Saanko noilla laitteessa olevilla kellotoiminnoilla ohjattua toimintoja yöajaksi, jolloin sähkön hinta on todennäköisimmin halvempaa? Ja olisiko muilla säädöillä pienennettävissä sähkönkulutusta?

[aksutre]

Kun kompura ei käy niin ei myöskään liuospumppu. Eli lämpötilat nousevat kohti huonelämpötilaa  yli 20 yleensä.

Hyviä tapoja vähentää kulutusta on poltaa leivinuunissa puita ja pudottaa sisälämpötlaa esim. yhdellä asteella. kk- tasolla jos menee 3000kWh niin se on maalämpötalossa on suuri kulutus.

Saattaa olla järkevää ladata halvat tunnit lattiaan vaikka pumppu + vastus ja lepuuttaa loppupäivä keruupiiriä, josko vaikka lähtisi putket sulamaan. Liitteenä omat tiedot eiliseltä, yöllä lataus halvalla sähköllä ja ei tarvinnut sitten loppupäivänä lämmittää. Noston voi tehdä viikko-ohjelmalla tai sitten pumpusta pyyntiä nostamalla. Ensi kesänä kannattaa vähintään tuo keruu eristää vaikka lämpökanaalilla järveen asti niin pysyy putket sulana.

Kyllä ne muutkin koitaa yösähköä hyödyntää, vartissa sähkökattilaan 45 MW teho 

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000009256532.html

[TST]

Viime viikolla laitteisto alkoi vuotaa keruupiirin nestettä pumpun sisälle. Syyksi paljastui murtuma pumpulta varaajan yläosaan menevässä letkussa heti sähkövastuksen jälkeen. Pari päivää putkenvaihdon jälkeen putsasin varaajan alaosasta laitteistoon tulevassa putkessa olevan mutasihdin siltä varalta, että sinne olisi mennyt hapertuneen putken muruja. Samalla vilkaisin varaajan päällä olevaa ilmausventtiiliä (kuva Ilmaus), joka oli kuivan ”sakan” peitossa. Liotin sakan kostutetulla vanupuikolla, jonka jälkeen venttiilistä alkoi tipoittain tippua nestettä. Nesteen tulo loppuu, kun ruuvaa kärjessä olevan ruuvin kiinni, mutta jatkuu taas kun sen avaa. Onkohan venttiilin koho viallinen? Venttiili näyttää aikanaan vuotaneen varaajan päälle jonkin verran kuivuneesta lammikosta päätellen…

Toisena asiana kiinnitin huomiota tulistimelta lähtevään Joventan venttiiliinsäätimeen, joka on aina ääriasennossa (kuva Joventa). Pystyykö sen toimintaa pumpun säädöillä testaamaan? Välillä mittausten mukaan ”Varaaja ylä 58 (vaikka pumpun asetuksissa arvona 53), Varaaja keski 29, Varaaja ala 30”. Samoin kompressorin käynnistyessä varaajan yläosan lämpö alkaa saman tien laskea keskiosan lämmön tasalle ja ne saattavat laskea vielä siitäkin alemmaksi jopa 40 asteen paikkeille ennen kuin alkavat nousta. Löysin aiheesta aiempaa keskustelua, että näitä Joventoja olisi myöhemmin vaihdettu Belimo -merkkisiin https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4217.0 Jos tuon nyt vaihtaa uuteen, niin mikä merkki ja malli olisi tänä päivänä myytävistä sopivin ja pitääkö vaihtaa myös itse venttiili vai riittääkö pelkästään tuo moottori? Mallimerkintä näkyy kuvasta ”Joventan tyyppi.” En tiedä miten kauan tuo on jumittanut, mutta tuskin enää saa ”takuuseen”, vaikka tyyppiviaksi aiemmassa viestissä mainittiin.

Kolmantena askarruttavana asiana on tullut esiin maaliuoksen anturin sijainti. Ymmärsin aiemmista vastauksista, että sillä mitattaisiin pumppuun tulevan maaliuoksen lämpötilaa. Onko kuvassa ”Anturi” kyseinen anturi ja jos on, niin käsittääkseni nyt se mittaa pumpusta pois eli takaisin keruupiiriin lähtevän liuoksen lämpötilaa… eli onko anturi kiinni väärässä putkessa?

[tomppeli]

...
Kolmantena askarruttavana asiana on tullut esiin maaliuoksen anturin sijainti. Ymmärsin aiemmista vastauksista, että sillä mitattaisiin pumppuun tulevan maaliuoksen lämpötilaa. Onko kuvassa ”Anturi” kyseinen anturi ja jos on, niin käsittääkseni nyt se mittaa pumpusta pois eli takaisin keruupiiriin lähtevän liuoksen lämpötilaa… eli onko anturi kiinni väärässä putkessa?

Anturin sijainti on oikein.
Sillä mitataan pumpulta maahan lähtevän lämpötilaa.
Tämä mittaus on maalämpökoneen jäätymissuojan kannalta tärkeä.
Maahan lähtevä ei saa mennä kylmemmäksi, kuin -9 C.
Jos menee kylmemmäksi, voi maalämpökoneessa oleva höyrystin jäätyä ja alkaa vuotamaan.
Jos maahan menevän lämpötila menee kylmemmäksi, kuin -9 C (joskus -8 C), pysähtyy kompressori, jotta höyrystin ei vioitu.
Siksi sijainti tulee olla maahan menevässä.

[TST]

Toisena asiana kiinnitin huomiota tulistimelta lähtevään Joventan venttiiliinsäätimeen, joka on aina ääriasennossa (kuva Joventa). Pystyykö sen toimintaa pumpun säädöillä testaamaan? Välillä mittausten mukaan ”Varaaja ylä 58 (vaikka pumpun asetuksissa arvona 53), Varaaja keski 29, Varaaja ala 30”. Samoin kompressorin käynnistyessä varaajan yläosan lämpö alkaa saman tien laskea keskiosan lämmön tasalle ja ne saattavat laskea vielä siitäkin alemmaksi jopa 40 asteen paikkeille ennen kuin alkavat nousta. Löysin aiheesta aiempaa keskustelua, että näitä Joventoja olisi myöhemmin vaihdettu Belimo -merkkisiin https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4217.0 Jos tuon nyt vaihtaa uuteen, niin mikä merkki ja malli olisi tänä päivänä myytävistä sopivin ja pitääkö vaihtaa myös itse venttiili vai riittääkö pelkästään tuo moottori? Mallimerkintä näkyy kuvasta ”Joventan tyyppi.” En tiedä miten kauan tuo on jumittanut, mutta tuskin enää saa ”takuuseen”, vaikka tyyppiviaksi aiemmassa viestissä mainittiin.

Kokeilin "JV ohjaustapa" valikosta vaihtaa sekä "Käsiajo mek" että Käsiajo sähk". Jälkimmäisellä ajatin auki -> kiinni 0% -100% ja takaisin, mutta mikään näkyvä ei Joventassa liikkunut, piti vain pientä hurinaa... Mites tuo mekaaninen käsiajo toimii?

EDIT: Sattuuko kenelläkään olemaan kyseisen maalämpöpumpun käyttöohjeita sähköisenä. En löytänyt Oilonin sivuilta.