Thermia Diplomat Inverter Mini kulutus

[alsamaa]

Hei,
2018 rakennettu paritalo. 100m2. Vesikiertoinen lattialämmitys. Onko noin 7000kWh kokonaissähkönkulutus vuodessa normaali? Saako tuosta pumpusta tarkempaa dataa ulos kuin mitä Thermia Online palvelu antaa?
Esim mikä osa sähköstä menee lämmitykseen, käyttöveteen jne.

[tomppeli]

Jos kohde on Etelä-Suomessa, saattaa 7000 kWh/a olla vähän yläkantissa, tai jos paikka onkin Pohjois-Suomessa, on kulutus kohdillaan tai jopa alhainenkin.
Aina tällaisissa tarvitaan paikkatieto!

[rawpower]

Täällä kajaanissa 134m2 ja tänävuonna näyttäisi menevän noin 9200-9300kwh. Eli pohjoiseen 100m2 talolle olisi varmaankin täysin normaali. Tietenkin jos oikein eteläsuomessa niin tomppelin linjoilla, että hieman ehkä suuri.

[alsamaa]

No niin tietysti sijainti oleellinen. Pohjanmaalla sijaitsee.

[aksutre]

Tuolla voi laskea kulutusta https://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

10000kWh näyttäs olevan arvio pelkkään lämmitykseen brutto, mlp:llä 2000-2500 kWh, käyttöveteen n.1500 kWh ja  käyttösähköä n.4000- 5000kWh joten kulutus on todella pieni.
Sisälämpötila ilmeisesti kohteessa melko matala tai lämmitetään takkaa aktiivisesti.

[alsamaa]

Hei ja kiitokset vastauksista. Ei ole takkaa ja sisälämpötila on 21-22 astetta.
Kolmihenkinen perhe ja koirat.

[tomppeli]

Hei,
2018 rakennettu paritalo. 100m2. Vesikiertoinen lattialämmitys. Onko noin 7000kWh kokonaissähkönkulutus vuodessa normaali? Saako tuosta pumpusta tarkempaa dataa ulos kuin mitä Thermia Online palvelu antaa?
Esim mikä osa sähköstä menee lämmitykseen, käyttöveteen jne.

No niin tietysti sijainti oleellinen. Pohjanmaalla sijaitsee.

Jos koko paritalo on vain 100 m2 ja yhdessä kerroksessa, voisi näyttää tällaiselta:

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 28 °C  -  menovesi lämpötila max 30 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C

- Paritalo 2018: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 100 m2, 260 m3    31,3 W/m2   3,13 kW   9 955 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         31 W/m2   3,13 kW   9 955 kWh

• Kiinteistö,  100 m2,  260 m3          5,8 COP   2,92 kW   9 955 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,192 m3 / 50 °C   3,4 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Yhteensä         4,7 SCOP   4,0 kW   14 355 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -800 kWh   0,22 kW   13 555 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   13 555 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            5,00 kW   13 555 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   100 m2   136 kWh/m2   4,7 SCOP   5,0 kW   13 555 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         4,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )   5,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -46 °C
- Maasta kerätään          ( 4,7 COP)   4,1 kW   10 669 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         2 886 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   2 886 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 024 kWh

• Tarvitaan vähintään 135 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   135 m
- Kaivon aktiivisyvyys 131 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 135 m.   Putkea kaivossa yhteensä   270 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,33 l/s = 19,8 l/min = 1188 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,33 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 299 litraa   20 kPa = 0,2 bar
...
Jos lähtötiedot ovat väärin, kerro ja korjaan ne.

[tomppeli]

Tässä vielä sama laskelma, mutta vain kolmelle asukkaalle.:

Paritalo B  ”alsamaa” 3 asukasta   SEINÄJOKI      (Etelä-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 28 °C  -  menovesi lämpötila max 30 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C               
- Paritalo 2018: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 100 m2, 260 m3       31,3 W/m2   3,13 kW   9 955 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         31 W/m2   3,13 kW   9 955 kWh

• Kiinteistö,  100 m2,  260 m3    5,8 COP   2,95 kW   9 955 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,144 m3 / 50 °C   3,4 COP   0,79 kW   3 300 kWh
- Yhteensä         4,9 SCOP   3,7 kW   13 255 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -800 kWh   0,23 kW   12 455 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   12 455 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            5,00 kW   12 455 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   100 m2   125 kWh/m2   4,9 SCOP   5,0 kW   12 455 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            3,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   4,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -33 °C
- Maasta kerätään          ( 4,9 COP)   3,3 kW   9 893 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               2 562 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      2 562 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 024 kWh

• Tarvitaan vähintään 127 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys   127 m
- Kaivon aktiivisyvyys 123 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 127 m.   Putkea kaivossa yhteensä   254 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,27 l/s = 16,2 l/min = 972 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,27 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 283 litraa   14 kPa = 0,14 bar
...
Tässäkin voi olla virheellisiä lähtötietoja.

[alsamaa]

Olipas paljon infoa. Kiitos. Esimerkkinä eilinen lauantai vuorokausi kulutus oli 34,5kWh ja keskilämpötila n. -5,2. Ei saunottu.
Vertailtiin tuossa samanikäisen omakotitalon noin 140m2 kulutusta joka ainakin puheiden mukaan oli noin 30% pienempi. Luulisi että paritalossa kun ulkoseinää on vähemmän kuin omakotitalossa niin kulutus olisi pienempi. Molemmissa asunnoissa on siis oma Thermia Diplomat inverter Mini.

Mikä tähän vaikuttaa? Pumpun koko? Talon tiiveys?
LVI-asentajan mukaan kylmäkeruupirin sihtiä ei tarvitse uudiskohteessa putsata.... Miten sen sihdin likaantuminen vaikutttaa.

[tomppeli]

Kyseessä on siis paritalon puolikas. Korjaan se laskelmaan..
Lasken vielä kerran.

[tomppeli]

Einmal ist keinmal eli kerran vielä, nyt paritalon yksikerroksinen puolikas.
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Paritalon puolikas  ”alsamaa” 3 asukasta   VAASA      (Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 27 °C  -  menovesi lämpötila max 28 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Paritalon puolikas 2018: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 100 m2, 260 m3    26,1 W/m2   2,61 kW   8 697 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         26 W/m2   2,61 kW   8 697 kWh

• Kiinteistö,  100 m2,  260 m3       5,9 COP   2,43 kW   8 697 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,144 m3 / 50 °C   3,4 COP   0,79 kW   3 300 kWh
- Yhteensä         4,9 SCOP   3,2 kW   11 997 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -800 kWh   0,21 kW   11 197 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   11 197 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            3,50 kW   11 197 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   100 m2   112 kWh/m2   4,9 SCOP   3,5 kW   11 197 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         3,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   3,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -32 °C
- Maasta kerätään          ( 4,9 COP)   2,9 kW   8 890 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      2 307 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   2 307 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 001 kWh

• Tarvitaan vähintään 113 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   113 m
- Kaivon aktiivisyvyys 109 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 113 m.   Putkea kaivossa yhteensä   226 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 1,6 kPa)    2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,23 l/s = 13,8 l/min = 828 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,23 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 256 litraa   11 kPa = 0,11 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 210 m = 1 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 207 litraa   13 kPa = 0,13 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

Sähköä kuukaudessa   Sähköä päivässä Kuukausi    Päiviä     MLP     energiaa       Koko vuosi   365   11 197 kWh   2 307 kWh   6 kWh Tammikuu   31   1 621 kWh   311 kWh   10 kWh Helmikuu   28   1 455 kWh   279 kWh   10 kWh Maaliskuu   31   1 401 kWh   273 kWh   9 kWh Huhtikuu   30   1 059 kWh   213 kWh   7 kWh Toukokuu   31   617 kWh   139 kWh   4 kWh Kesäkuu   30   297 kWh   83 kWh   3 kWh Heinäkuu   31   279 kWh   81 kWh   3 kWh Elokuu   31   305 kWh   85 kWh   3 kWh Syyskuu   30   548 kWh   126 kWh   4 kWh Lokakuu   31   984 kWh   202 kWh   7 kWh Marraskuu   30   1 176 kWh   233 kWh   8 kWh Joulukuu   31   1 457 kWh   283 kWh   9 kWh

[jmaja]

7000 kWh vuodessa on erittäin vähän kokonaiaskulutuksena. Toisilla menee pelkkään käyttösähköön tuon verran. 2018 kämpässä tietysti lienee lähes uudet kylmälaitteet ja pesukoneet, joten niiden kulutus on maltillista.

Kai Thermiasta näkee paljonko se on kuluttanut tai ainakin paljonko se on tuottanut. Siitä voi sitten pähkäillä mikä lämmityksen osuus tuosta on.

Voi myös vertailla kuukausikulutuksia ja nähdä miten paljon vuodenaika ja keskimääräinen ulkolämpötila vaikuttaa.

Muutaman tuhannen kWh ero käyttösähkössä tulee helposti eroista saunomisessa, telkkarin ja tietokoneen käytössä jne.

[realii]

Kai Thermiasta näkee paljonko se on kuluttanut tai ainakin paljonko se on tuottanut. Siitä voi sitten pähkäillä mikä lämmityksen osuus tuosta on.

Ei valitettavasti näe kulutusta eikä tuottoa ilman lisäpalikoita. Tämä itseänikin harmittaa, kun olisi kiva tietää tuo tuotto ilman mitään ylimääräisiä virittelyjä.

[aksutre]

On vähän huono vertailla eri kokoisten rakennusten kulutuksia, ilmojen viiletessä lämmitystarve kasvaa ja eristeet, ikkunat ovet, tiiveys, iv kone, lattiamateriaali, kaivon lämpö, sisälämpötila jne. vaikuttavat kokonaisuuteen. Ns. passiivitaloa ja tavallista ei voi verrata keskenään.

Liitteenä oman tönön lämmityksen kulutus samalta päivältä n. -3 pakkasta, brutto 67kWh, netto 12 kWh, COP 5.58 hyvä kun kaivo lämmin +5 / +2. Datahubissa ei eilisen lukemaa mutta viime päivät pyörinyt 30-35 kWh kokonaiskulutus.

Energiatodistuksen e-luvuilla  voi kohteita verrata keskenään, todellinen kulutus kulutus voi olla suurempi tai pienempi kun huomioidaan kulutustottumukset.

Sähköpääkeskukseen voi asentaa muutamalla satasella kulutusmittarin maalämpöpumpulle jos kulutus mietityttää.

[Roori]

Thermioihin saa mittauksen koneen sisälle ja se ehkä sitten näyttää jotain paremmin, en tiedä kyllä miten sitten näyttää ja onko juuri tähän koneeseen se laitettavissa...

Jäsen @sam68 osais varmaan suoraan kertoa saako ja mitens se tuossa koneessa erottelee asioita.

[jkantane]

Moi
Meillä on Thermia Diplomat Inverter  12kw ja kulutusta tuossa mietiskelin itsekin.

En tiedä miten Thermiasta saisi tietoon paljonko vie energiaa, mutta sähkölaitoksen kulutustiedoista asiaan voisi saada ymmärryksen. Kesäkuukausilla, kun lämmitystarve on vähäinen.

Meillä sähkönkulutus vaihtelee oheisen mukaisesti n. 750 kWh (2x kylppäri kierrossa ja lämmin vesi + kulutussähkö) kesäkuukausilta ja n. 1500 kW talvella. Talo on vuodelta 1993 ja kaksikerroksinen rinneratkaisu. Huoneistoalaa 192 m2 ja kellari (lämmin) 96 m2.

Laskurin (https://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/) mukaan Lämmitysenergian kokonaistarve vuodessa n. 38000 kWh.

Kokonaissähkön kulutus siis on tuplaten aloittajan taloon nähden, mutta lämmitettäviä neliöitä on myös vastaavasti enemmän.

Vaikka meillä lämmitettävää pinta-alaa on enemmän, niin kokonaissähkönkulutus on vastaavasti enemmän, eli +14400 kWh. Tuntuisi, että aloittajan (ja meidän) kulutuslukema on ihan asiallinen. Vai mitä mieltä olette?