kesäsäädöt

[jurpo]

Uudenkarheassa tuvassamme hyrrää Karhu KV8. Pumppu kertoo olevansa kesätilassa, mutta työntää silti lattiaputkiin 23-asteista vettä. Olen yrittänyt säätä maksimilämpöjä alemmas, mutta eipähän tuo auta. Auttaisitteko te siis tyhmää:

1. Onko hyötyä sulkea lattilämmityshanat?
2. Pitääkö kesällä tehdä jotain muuta käyntiajan minimoimiseksi?

Jurpo kiittää

[Timberman]

En ole vielä ehtinyt tutustua tarkemmin, mutta mielestäni sinun pitää pienentää minimilämpöä eikä maksimilämpöä.

Jos ajat liian kylmää vettä lattia kiertoon esim. laattalattioihin, niin jalat jäätyy. Lattialämmitys termostaatin pitäisi sulkea venttiileitä automaattisesti huoneilman/lattian lämpötilan mukaan. Näin ollen ei kannata sulkea mitään manuaalisesti.

Korjatkaa jos olen väärässä.

[Nörtti]

Moi!

Mahtaako sinulla olla vielä tuo TeamControl -säädin.
Itselläni on jo tuo uudempi Johnson Contols. Näiden toiminta poikkeaa toisistaan jonkin verran. TeamControllissa on enemmän "logiikkaa".
En siis ihan tiedä mitä tuo "kesäasento" tarkoittaa.

Käsittääkseni tässäkin tilanteessa lämmityksen menoveden ohjaus tapahtuu lämpökäyriä säätämällä. Varaajan lämpötilalla ei sinänsä ole tähän vaikutusta.
Katso manuaalista kuinka saat säädettyä menoveden lämpötilakäyrää.

Itseasiassa itse olen jopa nostanut varaajan pyynttilämpötilaa, jottei Karhussa oleva käyttöveden (=varaajan yläosan) priimausvastus menisi päälle ja lämmintä vettä silti riittäisi. Tehtaalta suosittelivat asettamista 50 asteeseen. Itse olen laittanut 45 asteeseen ja
lämmin vesi tuntuu vielä riittävän. Varaajan lämpötilaa on pidettävä korkeammalla, koska tulistuslämpöä ei näin kesäaikaan juurikaan tule joten yläosa pysyy lähempänä alaosan lämpötilaa. Jos varaajan pyynti on jotain 35 astetta, ei lämmintä käyttövettä enää riitä. Talvella ehkä voisi jopa riittää. Selvinnee ensi talvelna.
Voi olla että TeamControllissa juuri tämä on hoidettu automaattisesti.

-Markku-

[Matti]

Joko oot selvittäny ongelmas? Miul on eka kesä menossa enkä oo vielä koskenu mihinkään säätöihin. Eiku nostin viilennyksen alkukohan 24stä 25teen.

[guru]

Mahtaakohan rakennusmassan lämpötila olla 23 astetta ja sen mukaisesti myös rakennuksen sisällä olevan veden

[eksile]

Terve.

Karhun toimintaa en sinänsä tunne mutta:

Onko pumpun ohjaama lattiaveden shuntti täysin kiinni? Jos näin on, on tilanne just toi minkä guru edellä mainitsi, eli lattiarakenteiden lämpötila määrää kiertoveden lämpötilan. Lattiapiiri on ikäänkuin "suljettu" koska pumpun logiikan mukaan lämmitystarvetta ei ole (shuntti kiinni), mutta kiertoveden lämpö ei putoa lattian (eli ympäristön) lämpötilaa alemmaksi.

[Nörtti]

En pitäisi itse ollenkaan mahdottomana tuota 23-asteista menovettä vaikka onkin kesä. Yöllähän on selvästi kylmenpää kuin päivällä, tuolloin on varmasti tarve korkeammalle kuin 23-asteiselle menovedelle.

Aamulla voi olla tilanne, että yöllä lattia on varautunut lämpimämmäksi kuin mitä aamupäivän lämpiävä ulkolämpötila vaatisi. Karhussahan tuo käyrän ohjaus tapahtuu pelkästään ulkolämpötilan mukaan (kannattaa muuten myös varmistaa että termostaatti on paikassa, jossa se on aina varjossa)

Rakenteet itsessään on kyllä taatusti kylmemmät (ainakin tänä kesänä) kuin tuo 23 astetta. Vaatisi melko pitkän aikaa kovia helteitä että tuo yökylmyys kompensoituisi päivän kovemmailla lämmöillä. Ulkoilman keskilämpötilan siis pitäisi olla tuota luokkaa, jotta rakenteetkin lämpenisi siihen.
Ja maahan menee joka tapauksessa lämpöä. Mahtaakohan talon alla Suomessa koskaan olla tuota luokkaa lämpötilat...

Tässä on varmaan kyse siitä, että löydetään itselle sopiva sisälämpötila. Toisille riittää 18 astetta ja toiset haluaa 26. Säätökäyrää rukkaamalla saadaan sisälle sopiva lämpötila. Jos sisälle halutaan esim. 23 astetta, niin ainakin välilä tuo menoveden lämpötila on 23 ja jopa ylikin. Tähän vaikuttaa vielä luonnollisesti lattiamateriaalitkin.

Tuon lämpökäyrän säätäminen on kyllä melko lailla rauhallisen miehen (naisen) hommaa. Säädät käyrää ja seuraat vuorokauden pari vaikutusta...

-Markku-

[eksile]

No eihän se 23 asteinen menovesi mahdotonta kesälläkään ole jos lämpötilapyynnit huimaa. Meillä noissa asteissa pyöritään kun ulkolämpö on luokkaa +5.

Alkuperäisestä kysymyksestä kyllä ymmärsin että jossain tuskaillaan turhan korkeiden sisälämpötilojen kanssa ja on yritetty pudottaa kiertovedenlämpö mahdollisimman alas siinä onnistumatta.

Tähän liittyen, jos se shuntti on kiinni, pumppu ei lämmitä vaan lattiaveden lämpö on sama kuin lattiarakenteen lämpö.

[samih]

Meilläkin näyttää olevan kesätila päällä. Shunttimoottori on kiinni ja termostaatti näyttää 29...pyyntönä suluissa (22) astetta.
Sisällä siis 29 astetta lämmintä, millähän tuon lattiaveden sais viileemmäksi? Pumpun laitoin jo pois päältä, mutta lämmintä käyttövettä ei silloin lämmitetä, eipä sitä kyllä paljon tarviikaa näillä keleillä.
Termostaatti-anturi kyllä toimii, testasin kääntämällä shuntin manuaalille ja säädin sitä auki/kuumemmalle, lähti lämpö heti nousuun.
Lämpökäyrä-säädöt 0-asteessa 28 ja -20-asteessa 33...asetukset nollattu pari kertaa mut ei tunnu auttavan. Laittaisko vielä kiertovesipumpun pois päältä? Mitään vinkkejä enivan? Aika tuskasta nukkuakin tossa lämmössä

[Nörtti]

Tuota noin, äkisti voisi tosiaan ajatella, että talon rakenteiden lämpötila on lähellä tuota 29 astetta. Jos näin on, niin ainoa mikä auttaa on rakenteiden viileneminen tai viilentäminen. On siis odotettava syksyä tai viilennettävä taloa jollain konstilla. Pumpun sammuttaminenhan ei taloa viilennä, se vain takaa sen että sitä ei enää lämmitetä omaehtoisesti.

Se mitä voisi pohtia on, että miksi talo on noin kuuma. Kaksi päävaihtoehtoa tulee mieleen: aurinko lämmittää tai sitten pumppu on viime aikoina jotenkin virheellisesti lämmittänyt taloa liikaa.
Tällä hetkellä pumppu ei ainakaan ole toiminut virheellisesti, koska shuntti on kokonaan kiinni.

Onko talossa massiiviset betonilattiat? Jos näin on, niin hellekausiin pitää varautua siten, että hyvissä ajoin laittaa lämmityskäyrää alemmas. Tällöin rakenteet ehtivät ehkä vähän jäähtyä etukäteen.
Entä sitten, onko talo kovin altis auringolle? Näillä keleillä auringon tuoma lämpölisä on todella merkittävä.

[justus01]

Täälläkin lattiassa kiertävän veden lämpötila on ollut korkeimmillaan 29 astetta tänä kesänä. Talossa ei kuitenkaan ole noin kuuma ollut kuin muutamana päivän. Pumppu ei ole lämmittänyt lattiaa toukokuun puolenvälin jälkeen. Itse epäilen tuon johtuvan saunan ja pesuhuoneen lattialämmityksestä.

Eli meillä on kaikki muut kierrot ovat olleet kiinni jatkuvasti ainakin kesäkuun puolesta välistä ja vesi on kiertänyt vain kodinhoitohuoneessa, saunassa ja pesuhuoneessa. Saunaa on lämmitetty 2-3 kertaa viikossa ja sauna ei missään välissä taida ehtiä jäähtyä alle 35 asteen. Pesuhuonetta lämmittää suihku ja kodinhoitohuonetta kuivausrumpu ja pyykkikone, joten niidenkin keskilämpötila on voinut olla viimeisen kuukauden ajan yli 30 astetta.  Noiden avulla se lattiavesi (joka kiertää vain kkh,ph ja s) pysyy lämpimänä.

[tojo]

Saman asian kanssa tuskailtu tänä kesänä. KIV12:n viilennyspatteri ei pystynyt selättämään hellettä Turussakaan. Vaikka IV-kone työntääkin viileää ilmaa, ei se voikaan riittää teholtaan kun lattia on viikkotolkulla öin ja päivin 28 asteinen. Onko kukaan nähnyt piiriä, johon pystyisi lisäämään - vaikka käsipelillä - kylmää vettä, jotta lattian saisi asteen pari viileämmäksi ja onko sellainen teoriassakaan mahdollinen? Varmaan tähän riskejäkin liittyy, mutta onko betonilattiassa niin paljon kosteaa ilmaa, että kondenssi olisi todellinen vaara?

[Kuumaa_kalliosta]

Onko kukaan nähnyt piiriä, johon pystyisi lisäämään - vaikka käsipelillä - kylmää vettä, jotta lattian saisi asteen pari viileämmäksi ja onko sellainen teoriassakaan mahdollinen? Varmaan tähän riskejäkin liittyy, mutta onko betonilattiassa niin paljon kosteaa ilmaa, että kondenssi olisi todellinen vaara?

Ei ikinä jäähdytystä lattian tai minkään muunkaan kiinteän pinnan kautta! Tuloksena on kosteuden tiivistyminen ja kallovammat! Aina jäähdytys ilman kautta. Jos teho ei riitä, sitten kannattaa miettiä muita keinoja. Yksinkertaisin keino on varmaan laittaa kesäpäivin verhoja kiinni päivänpuolisilla sivuilla. Se tepsii yllättävän paljon ainakin isäni asunnossa.

[Kuumies]

http://www.uponor.fi/ratkaisut/palvelut/pientaloratkaisu/jarjestelmat/lattialammitys.aspx

http://www.itulattia.fi/information.php?info_id=7&osCsid=c2nnbhul7ro04c43tsn4tme0j3

...ja on niitä lattiaviilennyksiä varmaan muillakin valmistajilla/maahantuojilla? Vai voisiko tosiaan olla niin ettei asiaa olisi tutkittu ja nyt tehdään aktiivihometaloja?

[JariA]

Ainakin saksankielisessä Keski-Euroopassa on tutkittu viilennystä lattiakierron avulla. Esimerkiksi tällainen sveitsiläinen simulaatioihin perustuva jonkinlainen tutkimus löytyi googlettamalla fussbodenheizung + kühlung + erdwärme:

http://www.fhnw.ch/habg/iebau/afue/gruppe-gebaeudetechnik/de/dokumente-1/afue/gebaeudetechnik/mb_hukewp.pdf

Teknisesti viilennys on ajateltu toteutettavan yksinkertaisesti liittämällä lattiakierron ja maapiirin väliin lämmönvaihdin ja kolmitieventtiili. Järjestelmää nimitetään passiiviseksi viilennykseksi.

Dokumentissa esitetään, että lattian lämpötila saa olla alhaisimmillan 20 tai 21 astetta. Sisäilman ja lattian lämpötilaero voi olla enintään 6 astetta. Kosteuden tiivistymistä ei tapahdu, jos lattian lämpötila pidetään kastepistettä korkeampana. Järjestelmällä sisälämpötilaa voitaisiin viilentää 2-4 astetta. Yhden kilowattitunnin energiankäytöllä talosta voidaan poistaa 10 - 25 kWh lämpöenergiaa. Etuna on se, että talosta poistettava lämpö lataa maapiiriä tai porareikää.

Sitä en osaa sanoa, onko tuollaisia järjestelmiä oikeasti käytössä ja onko sellaisia otettu kaupalliseen tuotantoon.

[tojo]

Onko kukaan nähnyt piiriä, johon pystyisi lisäämään - vaikka käsipelillä - kylmää vettä, jotta lattian saisi asteen pari viileämmäksi ja onko sellainen teoriassakaan mahdollinen? Varmaan tähän riskejäkin liittyy, mutta onko betonilattiassa niin paljon kosteaa ilmaa, että kondenssi olisi todellinen vaara?

Ei ikinä jäähdytystä lattian tai minkään muunkaan kiinteän pinnan kautta! Tuloksena on kosteuden tiivistyminen ja kallovammat! Aina jäähdytys ilman kautta. Jos teho ei riitä, sitten kannattaa miettiä muita keinoja. Yksinkertaisin keino on varmaan laittaa kesäpäivin verhoja kiinni päivänpuolisilla sivuilla. Se tepsii yllättävän paljon ainakin isäni asunnossa.

Niin Moderaattori, tuohan oli se helpoin vastaus. Minut on kuitenkin vähän opetettu epäilemään näitä helppoja vastauksia. Onko sinulla faktaa sen tueksi, että asteen tai pari viileämpi vesi heti aiheuttaa kondenssin ja "kallovammat"? Erityisesti jos yritetään vain tuoda lattian lämpöä lähemmäs jäähdytetyn huoneilman ja käyrän mukaisen menoveden lämpöä. Yritin lopulta vain sanoa, että lattiapiirin lämpötilan hallinta on jäänyt vähän puolitiehen: sitä voidaan vain korottaa eikä se aina riitä!

Taas on kesä tulossa ja siitä povataan kuumempaa kuin koskaan ennen. KIV:n viilennyspatteri on loistava ja toimiva, mutta ei viilennä pitkää jatkuneen helteen lämmittämää rakennusmassaa. Viime kesästä oppineena otan lattian kiertovesipumppujen töpselit kokonaan pois seinästä heti helteen alkaessa. Onko muita vinkkejä? Ai niin, ja puusäleikkö on jo tehty etelänpuoleisen ikkunan eteen.

[Kuumaa_kalliosta]

Niin Moderaattori, tuohan oli se helpoin vastaus. Minut on kuitenkin vähän opetettu epäilemään näitä helppoja vastauksia. Onko sinulla faktaa sen tueksi, että asteen tai pari viileämpi vesi heti aiheuttaa kondenssin ja "kallovammat"? Erityisesti jos yritetään vain tuoda lattian lämpöä lähemmäs jäähdytetyn huoneilman ja käyrän mukaisen menoveden lämpöä.

Olipa pinta mikä tahansa, kastepistettä viileämässä siihen alkaa tiivistyä kosteutta. Täällä perustietoa. Kovilla helteillä ilma sisältää usein paljon kosteutta. Lämpimään ilmaan sitä sopiikin runsaasti. Lattiapintaa ei tarvitse silloin jäähdyttää kovinkaan, kun kosteus alkaa tiivistyä siihen.

Jos lattian kautta koetetaan saada aikaan huoneilman viilennystä, kosteuden tiivistymisriski on ilmeinen. Jos koetetaan viilentää lattian kautta, koetaan myös se ikävämpi juttu, että varpaita paleltaa mutta pään korkeudella ei olekaan vilpoista. Raskaampi kylmä ilma pysyy lattian rajassa ellei huoneilmaa kierrätä konevoimin.