Alkukokemuksia Karhusta ja Pohjolan Maalämmöstä

[Nörtti]

Moi!

KIV-8 + 500L varaajayhdistelmä pyörähti käyntiin helmikuussa. Taloon muutettiin toukokuun lopulla. Asennuksesta vastasi pari "veteraania", jotka olivat itsekin tehneet lämpöpumppuja aikoinaan. Aikaa meni reiluhkosti, mutta työn jälki tuntuu olevan ihan ok. Vertailukohtana paljotikin täällä käydyt keskustelut.

Seuraavia huomioita:

- Asentaja tykkäsi, että pumppu on meluisa (verrattuna Nibeen, jota hän on asentanut pääasiassa). Itse en tietenkään osannut ottaa kantaa, että onko vai eikö. No, tästä sitten soitto Pohjolan Maalämmölle ja kyllä sieltä tuli vastakaikua. Laittoivat ääneneristyshupun tulemaan postissa. Se ei kyllä itsessään auttanut, mutta harkkojen laitto pumpun sisuksiin yhdessä tuon kanssa on vaikuttanut melutasoon kyllä. (Olivat kuulemmä nämä veteraanit omiin pumppuihinsa laittaneet parhaimmillaan 5 sentin rautalevyn pohjalle!)

- Sitten se logiikkajuttu. Kun pumppua tilasin, siinä oli vielä se TeamControl-logiikka, joka on huomattavasti monipuolisempi kuin toimitettu JC. Tästä taas ruikutusta asiasta, ja  kyllähän sieltä tuli taas vastaantuloa asiaan. Tässäkin asiassa päästiin minulle juuri ja juuri kelpaavaan ratkaisuun.

- Viilennystäpä ei viime kesänä oikein päässyt testaamaan, sattuneesta syystä. Ne parin päivän hellejaksot kyllä pysyi 23 asteessa, mutta tähän vaikuttaa ilman muuta se ettei talon rakenteetkaan vielä kerkiä lämmetä pahasti siinä ajassa. Puutalokaan, joka minulla on.

- Ja tulistuskierto sitten. Kesällä en asiaa tietenkään sen enempää tutkinut, koska ei sitä tulistuslämpöäkään kesällä tule. Mutta tässä syksyllä sitten seurailin yläsäiliön lämmön kehittymistä ja osoittautui, että se pysyi alaosan lämmöissä, karvan allekin. Tätä asiaa sitten selvittelin. Kierto ei minun tapauksessani toimi painovoimaisena jostain syystä. Kyselin ja yritin saada selkoa viasta, mutta lopulta asensin kiertopumpun (ja linjasäätöventtiilin) linjaan, ja alkoi tapahtua (sähkövastusta en kyllä aio käyttää yläosan lämmitykseen paitsi poikkeustapauksissa). Tässä saattaa olla heikko kohta järjestelmässä. Teoriassa varmaan toimii, mutta ilmeisesti on aika tarkka toteutuksen suhteen. Onko muilla kierto toiminut ok? Ja tämä siis ilman sähkövastusta. Nyt sain tiputettua varaajan pyynnön 35 asteeseen, kun se ennen oli 43, että vesi riitti suihkutteluun. Veteraanit tässäkin ihmettelivät, että tulistuskierto on ilman pumppua.

Yhteenvetona voisin todeta, että ongelmakohtiakin on ollut. Varsin pieniä itseasiassa, mutta tuo tulistuskierto kyllä merkityksellisempänä.
Pohjolan Maalämmön kanssa on kuitenkin saanut asioita eteenpäin ja palveluhenkeä siellä selvästikin on. Ottaisinko sitten Karhun uudestaan? Kyllä se edelleen olisi siinä joukossa, josta valinta tehdään. Tietäisin ainakin Karhun heikkouksista/vahvuuksista enemmän. Valinta voisi olla Karhu, mutta valinta voisi olla joku muukin.
 

-Markku-

[commo73]

Maalämmön hankintavaiheessa Karhun KIV-malli kiinnosti kovasti. Mutta hinta taisi loppupelissä olla se miksi tyydyin vain pelkkään maalämpöpumppuun. Kerro Nörtti mikä oli pumpun + varaajan Hinta, ilman töitä.

[Nörtti]

KIV-8, varaaja 500L ja vastuspaketti 11200 EUR tuolloin (syksy 2006). Näytti siltä, että nettisivuilla olleesta ohjehinnastosta lähti -15%. Itse (vähän mutu-tuntumalla kylläkin) arvelin, että erillinen teholtaan sopiva iv-kone viilennyksellä olisi ollut 3000 EUR luokkaa. Pääsin sitten kokonaissummissa suht. samoihin esim. Ekowellin kanssa. Siinä vaiheessa sitten kallistui kuitenkin Karhun puoleen.

-Markku-

[commo73]

Hinnat voi olla hieman nousseet 2008 mennessä, mutta nyt tiedän yhden toteutuneen hinnan, kiitos.

Muutama tuttu mahdollisesti hankkii maalämmön, nyt osaan arvioida paremmin ostohintaa karhun osalta.

Kuinka ilmastointipuoli on mielestäsi toiminut?

[Nörtti]

Kuten tuossa totesinkin, ilmastoinnin tehosta ei oikein pysty viime kesän perusteella sanomaan mitään. Talo pysyi viileänä  (mutta niinhän se pysyi varmaan monella muullakin, jolla ei ole ilmastointia). Katsotaan mitä ensi kesä tuo tullessaan. Sisään puhalsi ilmaa, joka oli about 14 asteista.

IV-kone on peruskamaa. Positiivista on tuo tehokapasiteetti. Tarvittaessa saa talon äkkiä raikkaaksi. Viilennyskin vaatii puhallustehoa (vaikkei taida tuokaan kone vielä ihan siihen kunnolla riittää). Teknisiä hienouksia ei siis ole kovin kummoisesti perus-KIV-mallissa. Siinä uudella JC logiikalla varustetussahan IV-ohjauskin tapahtuu logiikassa.

Tuo alijäähdytys kenno näyttäisi nostavan näillä keleillä tulevaa ilmaa parin kolmen asteen verran pumpun käydessä. Olen muuten alkanut miettiä tuota logiikkaa: alijäähdytyskenno on ennen lämmönsiirtokennoa => raitis ilma ulkoa lämmönsiirtokennolle lämpimäpää => jäteilma ulos lämpimämpää!!! Siis alijäähdytyslämpöä menee tätä kautta myös suoraan ulos. No, ei se kaikki ulos mene, kun kerran sisäänkin puhallettava ilma on lämpimämpää. Olikohan logiikassani jokin virhe?

[KIV12]

Moi!

- Ja tulistuskierto sitten. Kesällä en asiaa tietenkään sen enempää tutkinut, koska ei sitä tulistuslämpöäkään kesällä tule. Mutta tässä syksyllä sitten seurailin yläsäiliön lämmön kehittymistä ja osoittautui, että se pysyi alaosan lämmöissä, karvan allekin. Tätä asiaa sitten selvittelin. Kierto ei minun tapauksessani toimi painovoimaisena jostain syystä. Kyselin ja yritin saada selkoa viasta, mutta lopulta asensin kiertopumpun (ja linjasäätöventtiilin) linjaan, ja alkoi tapahtua (sähkövastusta en kyllä aio käyttää yläosan lämmitykseen paitsi poikkeustapauksissa). Tässä saattaa olla heikko kohta järjestelmässä. Teoriassa varmaan toimii, mutta ilmeisesti on aika tarkka toteutuksen suhteen. Onko muilla kierto toiminut ok? Ja tämä siis ilman sähkövastusta. Nyt sain tiputettua varaajan pyynnön 35 asteeseen, kun se ennen oli 43, että vesi riitti suihkutteluun. Veteraanit tässäkin ihmettelivät, että tulistuskierto on ilman pumppua.
-Markku-

On kyllä outo tulistustoiminta sun pumpussa. Mulla varaajan 700l yläsosassa on kesälläkin, jolloin pumppu käy ehkä n. 0.5-1h /vrk, vähintään 45astetta. Sitten kun käyntijaksot pitenee, esim, nyt tammikuussa, varaajan yläosasta löytyy parhaimmillaan 87C. Varaajan keskiosa sahaa väliä 33-38, pumppu käy siis sen mukaan.

Muillekin tiedoksi, että kun eristin pumpun ja varaajan väliset putket hyvin ja lisäksi varaajan metallilevyt, niin yläosan lämpötila hyppäsi n. 10C ylöspäin.  Ei olla kärsitty todellakaan lämpiman veden tai lämmönpuuttesta.

Veikkaan että sun tulistusputket varaajan ja pumpun välillä on asennettu jotenkin väärin/huonosti. Ne on ehdottomasti asennettava siten, että ne nousee ylöspäin varaajalle koko matkan mielellään. Lukee jo asennusohjeissa. Välissä ei saa olla mutkia alaspäin tms. Tuo asiahan on helppo tarkistaa onko näin.

[Nörtti]

Voi ne putketkin olla tuohon syynä. Tämän takia muiden kokoonpanot kiinnostavatkin. Minulla putket kyllä ovat koko ajan nousussa. Tosin osan matkaa hyvin loivassa, koska on käytetty 90 asteen mutkia, jotka eivät anna monenkaan asteen kallistuksiin mahdollisuutta. Osa matkaa sitten on tietty pystysuoraa.

Mahtaakohan sielä olla vielä jotain vikaa, kun tässä kovemmilla pakkasillakin lämpö nousi vain 65 asteeseen vaikka kiertopumppukin on päällä. Tosin ihan joka paikka ei ole eristetty. Tulistusputki on kuitenkin eristetty. Pitää vielä eristää varaajasta lähtevä kuuman veden putki.

Itse olen jossain vaiheessa epäillyt, että yläsäilön lämpö siirtyy jostain syystä alasäiliöön. Mutta enpäs ole oikein keksinyt hyvää tapaa tämän selvittämiseen. Tätä ajattelin sen takia, että ennen kiertopumppua yläsäiliön lämpötilan näytti jopa inasen verran laskevan, kun lämpöpumppu oli käynnissä. Tulistuputken lämpötila oli kyllä lähellä 100 astetta ennen kiertopumppuakin.

Oletko seurannut, miten nopeasti sinulla esim. suihkun jälkeen lämpötila alkaa nousta? Sanoisin, että minulla nousua tapahtuu muutamia asteita tunnissa. Vaikutelma on, että tosi hitaasti nousee...

Ainakin kiertopumpun aikana on selvää, että tulistusta siirtyy tulistuskiertoon. Koneen sisuksista nimittäin kokeilin tulistuksenpoistoon menevää ja palaavaa putkea ja lämpötilaero oli todella selvä. Ehkä hommaan inframittarin ja yritän selvittää lämpötilaeroja. Tuolla linjasäätöventtiilillä kyllä pystyy vaikuttamaan tulistuksen poiston tehokkuuteen.

Tällä järjestelyllä jo pärjää, mutta olisihan se kiva saada homma kunnolla toimimaan.

-Markku-

[KIV12]

Minulla on eristetty vain pumpun ja varaajan väliset putket. Ja lisäksi ne varaajan kyljyksessä olevat rautakiekot. Muita putkia en ole vielä eristänyt. Silti varaajan yläosan lämpötila on tavallisesti vähintään 30C keskiosan lämpötilaa ylempänä. Ja näin talvisin jopa 45C, kun käyntijaksot on pitkiä.

En ole seurannut kuinka nopeasti yläosan lämpötila nousee, mutta ei se kyllä ihan kauhean montaa tuntia vie kauan vie suihkuttelun jälkeen, että ollaan takaisin normaalilukemissa.

Oletko tarkistanut putkien järjestyksen varaajan ja pumpun välillä?, ei tuo kuulosta ihan normaalitoiminnalta. Esimerkiksi mun systeemissä yläosan lämpötila ei paljon heilahda vaikka keskiosan lämpö vaihtelee 33-38.

[jaska]

Eipä ole mullakaan varaajan yläosa kovin kuuma. Keskiosan asetus on 36 ja hystereesi 5 astetta, yläosan lämpö on kesällä sama kuin keskiosassa, talvella ehkö kymmenen astetta enemmän. Juuri äsken kun käyttöveden kierto on ollut vuorokauden pysähdyksissä, lukema oli 40,5 / 56 astetta. Kaikki putket on eristetty, isoja laippoja taas ei. Pumpun ja varaajan väliset putket kulkevat vaakatasossa tai pystyssä, lenkkejä mihinkään suuntaan ei ole. Väittäisin että suurin syntipukki ainakin omassa tapauksessani on käyttöveden kierto vaikka se linjansäätöventtiilillä onkin kuristettu. Oletteko muuten tarkastaneet että toimiiko varaajan yläosassa oleva ilmanpoistin, voisiko varaajan yläosassa olla ilmaa? Mitäköhän se vaikuttaa asiaan?

Ilmanvaihdosta sen verran että mielestäni tehoa löytyy riittämiin, meillä n. 200m2 talossa virtaukset säädetty suosituksen vaatimiin arvoihin puhallinnopeudella 2. Siellä on siis 3 pykälää vielä reservissä. Kesällä jäähdytyksen ollessa päällä puhalluslämpötila on luokkaa 13 astetta. Siinä ollaan lähellä kastepistettä, joten esim. alaslasketun katon sisällä, missä ilma ei vaihdu, voi olla jo kondenssivaara. Itselläni kaikki kanavat ovat joko solukumilla eristetty tai sitten koteloissa villan joukossa.

[KIV12]

Joo, ilmankos. Jos on kiertävä käyttövesi, niin varmasti sillä saa yläosan viilentymään.

Asennusohjeessahan ei nimenomaan suositeltu kiertävän lämpimän veden systeemiä. Noudatin itse tuota ohjetta, ja lämmöt on korkealla. Putkimies kyllä kummasteli ja sanoi, että kyllä nykyään kaikissa uusissa taloissa on kiertävä systeemi.

[MikAero]

Voi ne putketkin olla tuohon syynä. Tämän takia muiden kokoonpanot kiinnostavatkin. Minulla putket kyllä ovat koko ajan nousussa. Tosin osan matkaa hyvin loivassa, koska on käytetty 90 asteen mutkia, jotka eivät anna monenkaan asteen kallistuksiin mahdollisuutta. Osa matkaa sitten on tietty pystysuoraa.

Mahtaakohan sielä olla vielä jotain vikaa, kun tässä kovemmilla pakkasillakin lämpö nousi vain 65 asteeseen vaikka kiertopumppukin on päällä. Tosin ihan joka paikka ei ole eristetty. Tulistusputki on kuitenkin eristetty. Pitää vielä eristää varaajasta lähtevä kuuman veden putki.

Itse olen jossain vaiheessa epäillyt, että yläsäilön lämpö siirtyy jostain syystä alasäiliöön. Mutta enpäs ole oikein keksinyt hyvää tapaa tämän selvittämiseen. Tätä ajattelin sen takia, että ennen kiertopumppua yläsäiliön lämpötilan näytti jopa inasen verran laskevan, kun lämpöpumppu oli käynnissä. Tulistuputken lämpötila oli kyllä lähellä 100 astetta ennen kiertopumppuakin.

Oletko seurannut, miten nopeasti sinulla esim. suihkun jälkeen lämpötila alkaa nousta? Sanoisin, että minulla nousua tapahtuu muutamia asteita tunnissa. Vaikutelma on, että tosi hitaasti nousee...

Ainakin kiertopumpun aikana on selvää, että tulistusta siirtyy tulistuskiertoon. Koneen sisuksista nimittäin kokeilin tulistuksenpoistoon menevää ja palaavaa putkea ja lämpötilaero oli todella selvä. Ehkä hommaan inframittarin ja yritän selvittää lämpötilaeroja. Tuolla linjasäätöventtiilillä kyllä pystyy vaikuttamaan tulistuksen poiston tehokkuuteen.

Tällä järjestelyllä jo pärjää, mutta olisihan se kiva saada homma kunnolla toimimaan.

-Markku-

Minulla ei mitään vielä eristettynä ja yläosa nousee jopa yli 70ast käynnin päätteeksi vaikka alaosan min 35ast-> nousee 40ast. Jotain outoa lukemissasi.
Pistän takaisin oudon kysymyksen kun nyt Karhu-poikia linjoilla: esim sulla KIV12, lukeeko sun konekilvessä siellä alaosan sisäseinässä 12kW vai jotain muuta?

Muutkin voi mielellään vastata.

[Nörtti]

Vähän lisää infoa:

- Ei käyttöveden kiertoa
- Automaattinen ilmausruuvi löytyy varaajan päältä

Putkien järjestyksenkin olen kyllä selvittänyt. Pumpulta tulevat varmasti oikeassa järjestyksessä. Varaajallakin todennäköisesti ovat oikeissa paikoissa (asennusohje oli tehty isommalle varaajalle, joten 500 l varaajassa yhteet eivät olleet aivan samoissa paikoissa).

Tässä muutama päivä sitten tarkistin lauhdutinpumpun nopeusasetuksen ja sehän oli tehtaan jäljiltä 3:lla! No, laitonpa sen sitten 1:lle. Tämän lisäksi kuristin vielä lisää tulistuskiertoa (Pohj.maalämmöllä sanoivat, että aukon tulistusputkessa pitäisi olla noin nuppineulan paksuinen, jotta vastaa pumpun kanssa painovoimaista kiertoa!).

Ja kas kummaa, lämmön nousivat yläsäiliössä noin 6-8 astetta yläsäiliössä. Eli nyt mennään -8 pakkasilla melkein 70 asteessa. Eli hurja kierto alasäiliössä syö lämpöä yläsäiliön alaosasta, kuten olen vähän arvellutkin. Osaako joku sanoa, mitä haittaa on, jos lauhdutinpumppu on pienellään? Lisätuloksena on myös selvästi parempi kerrostuneisuus alasäiliössä, nimittäin lauhdutuksen paluu pumpulle on selväsi viileämpää kuin aiemmin. Nyt ero ala- ja yläsäiliön välillä on jo 35 asteen luokkaa. Nyt huomaa myös tulistuskierron paluusta, että se on huomattavasti lämpimämpi kuin aikaisemmin.

Mitenkäs muilla, oletteko katsoneet millä teholla lauhdutuspumppunne on tehtaan jäljiltä? Tässä vaan herää kysymys, että mitä olisi tapahtunut, jos olisin laittanut lauhdutuspumpun ykköselle ennen kuin asensin tulistuskiertoon pumpun...

Samalla myös laitoin maapiirin pumpun 3=>2. Lämptilaero tulon ja paluun välillä (halpismittareilla mitattuna) muuttui ~2.8 => ~3.4, mitäs sanoo viisaammat: 2:lla menee vähemmän sähköä, mutta lämpötilaero on vähän kauempana jonkun mainitsemasta optimista (3.0). Paluu kaivolle on muuten huonoimmillaan ollut -1 käyntijakson lopussa.

Yksi asia on itseasiassa vielä tarkistamatta, nimittäin yläsäiliön lämpömittarin kalibrointi. Pitäis olla ihan normaalia laatua, mutta mistäs noista tietää...

-Markku-

[--Make--]

"Pohj.maalämmöllä sanoivat, että aukon tulistusputkessa pitäisi olla noin nuppineulan paksuinen, jotta vastaa pumpun kanssa painovoimaista kiertoa!"

Mitenkäs tuota sitten säädetään??
Meinaatkos, että palloventtiiliä pitäisi kääntää pienemmälle?

Pystytkö laittamaan muutaman kuvan varaajan ja pumpun välisistä putkista/koko kompleksista??

[Nörtti]

Laitoin linjasäätöventtiilin rajoittimeksi kuten suosittelivat. Palloventtiilillä ei kyllä pääse tuollaiseen tarkuuteen (jos pääsee linjasäätöventtiililläkään...).

Voinpa jossain vaiheessa laittaa kuvia kompleksista. Ja kyllä se vaan onkin melkoinen kompleksi, kun varaajan ja pumpun välissä on lattialämmityskamaa, käyttövesiputkia ja tietty ne pumpun putket.

[--Make--]

Mulla on 500l varaaja ja kiinnostaa tietää, että mitä putkea pitäisi kuristaa, jos aikoo kuristaa??

[Nörtti]

Eli, tarkennettakoon sen verran että noin voimakasta kuristusta pitää käyttää vain, jos on pumppu tulistuskierrossakin (Karhussa, muista en sano mitään...)

Kuristus on siis tulistuskierrossa. Minulla se on lämpöpumpulta lähtevässä putkessa. Ei ole estettä sille, että se olisi paluuputkessa, mutta siitä loppui tila. Syy on kait se, että tulistuskierto ei saa olla liian kova, jolloin se vie kaikki lämmöt eikä alaosaan enää riitä. Tämän takia luonnonkierto on aika kova sana, koska se ei "ryöstä" liikaa lämpöä tulistuksen poistossa. Fiksummat osais kertoa tarkemmin tulistuksen poiston säätämisestä...

PS. Minulla on siis KIV 8. Tulistuslämmön tuotto ei luonnollisestikaan ole samaa tasoa kuin vaikka KIV 12:ssa.

PS2. Make, sori kun en huomannut priva-viestiä. Ei ole kukaan aiemmin lähettänyt, niin en noteerannut.

[Tero]

Kuristus on siis tulistuskierrossa. Minulla se on lämpöpumpulta lähtevässä putkessa. Ei ole estettä sille, että se olisi paluuputkessa, mutta siitä loppui tila. Syy on kait se, että tulistuskierto ei saa olla liian kova, jolloin se vie kaikki lämmöt eikä alaosaan enää riitä. Tämän takia luonnonkierto on aika kova sana, koska se ei "ryöstä" liikaa lämpöä tulistuksen poistossa. Fiksummat osais kertoa tarkemmin tulistuksen poiston säätämisestä...
.

Tulituksen poistoa voi säätää ja fiksuimmassa sitä säädetäänkin, jopa automattisesti.

Tulistuksen poiston säätöön vaikuttaa lauhtumislämpötila ja haluttu yläosan lämpötila eli mitä korkeampi lahtumislämpötila sitä enemmän voidaan vettä juoksuttaa tulistimen läpi ja saadaan sama lämpötila. Taasen jos lauhtumislämptila on pienempi, niin venttiiliä tulee kuristaa, jotta saadaan sama lämpötila.

[KIV12]

Kuristus on siis tulistuskierrossa. Minulla se on lämpöpumpulta lähtevässä putkessa. Ei ole estettä sille, että se olisi paluuputkessa, mutta siitä loppui tila. Syy on kait se, että tulistuskierto ei saa olla liian kova, jolloin se vie kaikki lämmöt eikä alaosaan enää riitä. Tämän takia luonnonkierto on aika kova sana, koska se ei "ryöstä" liikaa lämpöä tulistuksen poistossa. Fiksummat osais kertoa tarkemmin tulistuksen poiston säätämisestä...
.

Tulituksen poistoa voi säätää ja fiksuimmassa sitä säädetäänkin, jopa automattisesti.

Tulistuksen poiston säätöön vaikuttaa lauhtumislämpötila ja haluttu yläosan lämpötila eli mitä korkeampi lahtumislämpötila sitä enemmän voidaan vettä juoksuttaa tulistimen läpi ja saadaan sama lämpötila. Taasen jos lauhtumislämptila on pienempi, niin venttiiliä tulee kuristaa, jotta saadaan sama lämpötila.

Tarttis kyllä meikäläisen pumpusta säätää tuota tulistusta. Käväisi nimittäin varaajan yläosan lämpötila peräti 91C Helmikuussa kovimmilla pakkasilla. Kyllä tuosta riittäs keskiosaankin jakaa. Voisi saada vielä lisäbonusta hyötysuhteeseenkin, kun tottahan 91C varaajan lämmöstä karkaa enemmän kuin esim. 70C vedestä.

Pitääpä ihan tarkastaa millä vauhdilla keskiosan kierto pyörii.

[TeroV]

Moi

kertoisitko kumpi pumuista on lauhdutin pumppu ja mistä sen nopeussäätö löytyy. Mulla on KIV12 +700l varaajan kanssa sama ongelma eli varaajan ylälämmöt eivät nouse kuin 65C saakka ja kesällä vielä vähemmän, ja mieli tekisi kokeilla jos korjaus olisi noin helppo

-Tero

Vähän lisää infoa:


Tässä muutama päivä sitten tarkistin lauhdutinpumpun nopeusasetuksen ja sehän oli tehtaan jäljiltä 3:lla! No, laitonpa sen sitten 1:lle. Tämän lisäksi kuristin vielä lisää tulistuskiertoa (Pohj.maalämmöllä sanoivat, että aukon tulistusputkessa pitäisi olla noin nuppineulan paksuinen, jotta vastaa pumpun kanssa painovoimaista kiertoa!).

Ja kas kummaa, lämmön nousivat yläsäiliössä noin 6-8 astetta yläsäiliössä. Eli nyt mennään -8 pakkasilla melkein 70 asteessa. Eli hurja kierto alasäiliössä syö lämpöä yläsäiliön alaosasta, kuten olen vähän arvellutkin. Osaako joku sanoa, mitä haittaa on, jos lauhdutinpumppu on pienellään? Lisätuloksena on myös selvästi parempi kerrostuneisuus alasäiliössä, nimittäin lauhdutuksen paluu pumpulle on selväsi viileämpää kuin aiemmin. Nyt ero ala- ja yläsäiliön välillä on jo 35 asteen luokkaa. Nyt huomaa myös tulistuskierron paluusta, että se on huomattavasti lämpimämpi kuin aikaisemmin.

Mitenkäs muilla, oletteko katsoneet millä teholla lauhdutuspumppunne on tehtaan jäljiltä? Tässä vaan herää kysymys, että mitä olisi tapahtunut, jos olisin laittanut lauhdutuspumpun ykköselle ennen kuin asensin tulistuskiertoon pumpun...

Samalla myös laitoin maapiirin pumpun 3=>2. Lämptilaero tulon ja paluun välillä (halpismittareilla mitattuna) muuttui ~2.8 => ~3.4, mitäs sanoo viisaammat: 2:lla menee vähemmän sähköä, mutta lämpötilaero on vähän kauempana jonkun mainitsemasta optimista (3.0). Paluu kaivolle on muuten huonoimmillaan ollut -1 käyntijakson lopussa.

Yksi asia on itseasiassa vielä tarkistamatta, nimittäin yläsäiliön lämpömittarin kalibrointi. Pitäis olla ihan normaalia laatua, mutta mistäs noista tietää...

-Markku-

[Nörtti]

Moi!

Eli tuolta koneen sisuksistahan löytyy kolme kiertopumppua. Paneelia lähinhän on tietenkin maapiirin pumppu. Takaseinällä on kaksi pumppua. Isompi niistä kierrättää maapiirin nestettä jäähdytyskennossa, se on lähemmpänä sivuseinää. Pienempi on sitten tuo lauhduttimen lämmönsiirtopumppu (se on varaajalle menevässä linjassa). Siinä on sellainen kolikolla säädettävä valkoinen pyörylä. Taskulampun kanssa siitä voi katsoa, missä asennossa on.

Ja ylimääräisen lämmöneristeen lisääminen varaajan päälle lisäsi vielä vähän lämmintä.

Ja sellainen huomio, että kesällä voit oikeastaan unohtaa tuon tulistuslämmön, ainakin jos lämmitys on minimaalisesti päällä.
Itse olen suosiolla nostanut alavaraajan lämpöä. 45 näyttäisi riittävän meillä kun lämmitystä on vain vähän kosteissa tiloissa. Tosin tällöinkään ei yläsäiliö ole kuin 50 luokkaa aamulla.

Eli syksyn kylmien tullen voit alkaa kokeilla kiertopumpun säädön tehoa.

-Markku-