Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Elämä ilman lattialämmityssuunnitelmaa ja piirien säädöt  (Luettu 1855 kertaa)

Poissa fassefasaani

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Ostimme viime syksynä 2,5 kerroksisen omakotitalon, jossa on Stiebel-Eltronin WPF 07 cool FEKillä lämmittämässä/viilentämässä yhteensä 220 neliötä lattiaa. Jokaisessa kerroksessa on omat jakotukkinsa piirijaoilla ja virtausmittareilla. Termostaatteja ei ole.

Googlettelusta ja foorumin lueskelusta huolimatta kokonaisuus on entisenä kerrostaloasukkina aika hähmäinen, joten muutama asia askarruttaa:

1) Lattialämmityssuunnitelmaa ei ole. Pumpun ja lattialämmityksen asentanut firma on lopettanut toimintansa, eikä suunnitelmaa löydy myöskään edelliseltä omistajalta. Olen itse mennyt säätelemään hädissäni talvella jakotukkeja ennen kuin tajusin kuvata/kirjata alkuasetukset ylös ja niin on todennäköisesti myyjäkin. Onko jonkinlaisia järkeviä lähtöasetuksia mitenkään mahdollista selvittää jälkikäteen vai mennäänkö pyhällä hengellä ja sillä että tassun alla on tasaisesti lämmintä?

2) Miten piirien virtausten epätasapaino (liikaa lyhyessä/liian vähän pitkässä) vaikuttaa järjestelmään? Voivatko pumppu/putket kärsiä vai syökö lähinnä tehokkuutta?

3) Viilennyksen ollessa käytössä lämmittää erillinen sähkövastus kellarin laattapiireille menevää vettä. Keskikerroksen vessaan ja yläkerran kylppäriin menevää vettä taas ei lämmitetä ja laatta menee todella kylmäksi. Voiko kyseiset piirit sulkea kokonaan viilennyskaudeksi vai pitääkö niissä aina olla jokin minimivirtaus?

Jos joku jaksaa vääntää tyhmälle rautalangasta, niin kiitos ja anteeksi.

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Jos itse lähtisin tuosta tilanteesta liikkeelle niin vääntäisin kaikkien piirien hienosäädöt täysille (lämmityskaudella) ja sitten infrapunamittari kädessä joka huone ympäri ja kuristaisin lämpimimpien huoneiden piirejä ja taas päviän parin päästä uusi mittauskierros ja koittaisin saada lämpötilat tasaisiksi joka huoneessa, makkareihin aste pari viileämpää ja märkätiloihin tarpeen mukaan vähän lämpimämpää.

Itselläni ei myöskään termareita eikä edes virtausmittareita jakotukeissa ja lattialämmityssuunnitelma antaa vain esisäätöarvot piirien pituuksien mukaan. Hienosäätö piti sitten tehdä erikseen. Hyvin sai kuitenkin tasapainottettua kaikki piirit (2 kerrosta, alhaalla 2 jakotukkia ja ylhäällä 1) yllä mainitulla metodilla. Taisinpa myös ostaa muutaman sisälämpömittarin muutamaa huonetta mittaamaan joilla sai varmuuden yhtenevistä lämpötiloista.


Mulla lattiaviilennys oma-asenteisena, eli viileä kiertää kaikissa piireissa. KHH, kylppäri ja vessat tietenkin viilenee tehokkaammin koska niihin on säädetty vähän lämpöisempää lämmityskaudella. Ei kuitenkaan vaikuta lattioiden kuivumiseen juurikaan koska ollaan totuttu lastalla vetämään isoimmat vedet viemäriin ja tehokas ilmanvaihto hoitaa loput. Epoksimassa niiden lattiassa ei liian kylmältä tunnu paljaalla jalalla, laattapinnalla voisi tuntuakin. Pari mattoa auttaa tuohon jos ei halua niiden piirejä sulkea tai rajoittaa. Ilmanvaihdon kyllä pitäisi märkätilat joka tapauksessa pitää tarpeeksi kuivina omasta mielestäni.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Onko ne vielä luettavissa ne virtausmittarit, ne kun monasti menettää luettavuuden aikojen kuluessa?
Jos noi on 'kunnossa' niin niiden kanssa koittaisin yrittää laittaa, jonkinlaista suunnitelmaa tietty tarvittais...onko suunnittelija tiedossa jos sieltä löytyis kuvat?

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Ilman mitään kuvia arvaisin isoimman huoneen piirit täysin auki ja pienempien huoneiden piirit pienemmälle. Sitten lämmityskauden alkaessa. 3 pv välein säätöä sen mukaan miten jossain tarkenee.
Minkä aikakauden talo? Täällä 2000 luvun alussa tehty pienellä putkella piirit niin painehäviöt tosissaan isoja.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Huoneessa voi olla useampi piiri...

Virtausmittauksella saisi selville jokaisen piirin pituuden selville, vähintään piirien suhteet toisiinsa, toinen asia on onko nuo olemassa olevat mittarit kunnossa ja tarkkoja. Jos olis tommonen mittari joka mulla on mlp lauhdutuspiirissä niin semmosella sais jokaisen piirin arvon aikas tarkkaan, tuo näyttää x.yL/min tarkkuudella. Saisi tavallaan reverse-engineerattua piirien koot.

Poissa kuros

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 162
  • Maalämpöfoorumi
Olin samankaltaisessa tilanteessa 4 v sitten; ei mitään kuvia tai mitoitustietoja missään. Siitä vähän kerrassaan kokeilemalla pääsin toimivaan tulokseen. Paljon piti muuttaa alkuperäisiä säätöjä.

Nyt tilaisuuden tullen heitän kysymyksen virtausmittareista. Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ei pahastu.
Kuvassa keskikerroksen jakotukkia. Kuvassa on virtausmittari joka piirille. Olen ihmetellyt miksi sitä sanotaan kai virtausmittariksi. Minusta se on piirin säätölaite jolla säädän halutun virtauksen. Miten se mittaa?

Noista lapuissa olevista arvoista ei tietoa mitä ne ovat. Eivät ne minusta voi tarkoittaa ainakaan tavoitearvoa.
Nibe F1255-16 asenn. 11/2019, 283 m, 50 mm keräin
Lammin harkkot. 2004, lattialämm. 300 m2
lisälämm. optio AXC40+3m3 varaaja+puulämm.

Paikalla jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
En tiedä ovatko nuo virtausmittareita, mutta monissa jakotukeissa on rotametrit, joissa kohon kellumiskorkeudesta voi lukea virtauksen. Sinulla näyttää olevan piirikohtaiset paluulämpötilat, joista voi myös päätellä aika paljon. Jos dT on jossain piirissä kovin pieni, sitä voi kuristaa.

Tässä vielä linkki virtausmittariin. Toimii myös säätönä, mutta säädölle ei ole asteikkoa, vaan pitää laskea kuinka monta kierrosta avaa.
https://kauppa.topwaylattialammitys.fi/product/1899/jakotukin-virtausmittari
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa kuros

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 162
  • Maalämpöfoorumi
En ole paljon seurannut jakotukin lämpömittareita, niissä erot on niin pienet että ei niistä saa apua. Paras apu minulla oli runsas määrä DS18B20 antureita tärkeimmissä paikoissa.
Alussa oli periaatteet saatava paikalleen. Kuten että paras avata termarit (paitsi erikoisissa tapauksissa).
Ylimmän kerroksen viileimmän huoneen virtaus täysin auki. Menovesi siihen sopivaksi. Sen jälkeen muita voi kuristaa. Huomattava oli täällä että ylin kerros suunnilleen täysin auki, keskikerros puolillaan ja alin kerros ihan pikkaisen vain.
Ilmakuplat haittasi pitkän aikaa.
Nibe F1255-16 asenn. 11/2019, 283 m, 50 mm keräin
Lammin harkkot. 2004, lattialämm. 300 m2
lisälämm. optio AXC40+3m3 varaaja+puulämm.

Poissa fassefasaani

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vastauksista!

Onko ne vielä luettavissa ne virtausmittarit, ne kun monasti menettää luettavuuden aikojen kuluessa?
Jos noi on 'kunnossa' niin niiden kanssa koittaisin yrittää laittaa, jonkinlaista suunnitelmaa tietty tarvittais...onko suunnittelija tiedossa jos sieltä löytyis kuvat?

On hyvin luettavissa. Löysin talvella monien mutkien kautta suunnittelijan, joka noilla paikkeilla oli ainakin jotain suunnitelmia ko. firmalle tehnyt. Lupasi katsoa omasta arkistostaan, mutta ei ainakaan mitään ole kuulunut.

Jos itse lähtisin tuosta tilanteesta liikkeelle niin vääntäisin kaikkien piirien hienosäädöt täysille (lämmityskaudella) ja sitten infrapunamittari kädessä joka huone ympäri ja kuristaisin lämpimimpien huoneiden piirejä ja taas päviän parin päästä uusi mittauskierros ja koittaisin saada lämpötilat tasaisiksi joka huoneessa, makkareihin aste pari viileämpää ja märkätiloihin tarpeen mukaan vähän lämpimämpää.

Itselläni ei myöskään termareita eikä edes virtausmittareita jakotukeissa ja lattialämmityssuunnitelma antaa vain esisäätöarvot piirien pituuksien mukaan. Hienosäätö piti sitten tehdä erikseen. Hyvin sai kuitenkin tasapainottettua kaikki piirit (2 kerrosta, alhaalla 2 jakotukkia ja ylhäällä 1) yllä mainitulla metodilla. Taisinpa myös ostaa muutaman sisälämpömittarin muutamaa huonetta mittaamaan joilla sai varmuuden yhtenevistä lämpötiloista.


Mulla lattiaviilennys oma-asenteisena, eli viileä kiertää kaikissa piireissa. KHH, kylppäri ja vessat tietenkin viilenee tehokkaammin koska niihin on säädetty vähän lämpöisempää lämmityskaudella. Ei kuitenkaan vaikuta lattioiden kuivumiseen juurikaan koska ollaan totuttu lastalla vetämään isoimmat vedet viemäriin ja tehokas ilmanvaihto hoitaa loput. Epoksimassa niiden lattiassa ei liian kylmältä tunnu paljaalla jalalla, laattapinnalla voisi tuntuakin. Pari mattoa auttaa tuohon jos ei halua niiden piirejä sulkea tai rajoittaa. Ilmanvaihdon kyllä pitäisi märkätilat joka tapauksessa pitää tarpeeksi kuivina omasta mielestäni.

Olisiko mittaria mahdollista käyttää suoraan jakotukin paluuputkiin? Isommat huoneet on jaettu useaan piirin, eivätkä merkinnät ole ihan yksiselitteiset.
Henkilökohtaisesti piirien sulkeminen tai rajoittaminen ei haittaa - mieluiten tekisinkin niin - mutta onko siitä jotain haittaa?

Minkä aikakauden talo? Täällä 2000 luvun alussa tehty pienellä putkella piirit niin painehäviöt tosissaan isoja.

Itse talo on alunperin 50-luvulta, mutta täyssaneerattu ja maalämpö lattialämmityksineen asennettu 2016. Luulisi, että silloin oltaisiin oltu fiksuja, mutta kuulemma asentanut firma on syystäkin lopettanut toimintansa.

Virtausmittauksella saisi selville jokaisen piirin pituuden selville, vähintään piirien suhteet toisiinsa, toinen asia on onko nuo olemassa olevat mittarit kunnossa ja tarkkoja. Jos olis tommonen mittari joka mulla on mlp lauhdutuspiirissä niin semmosella sais jokaisen piirin arvon aikas tarkkaan, tuo näyttää x.yL/min tarkkuudella. Saisi tavallaan reverse-engineerattua piirien koot.

Pystyisikö LVIS-huoltomies jotenkin mittaamaan noita pituuksia? Virtausmittarit tosiaan 0,5L/min asteikkovälillä.
Mietin sellaistakin macgyverismia, että pystyisikö lämpökameralla mittaamaan putket lattian läpi? Tietysti vähän suuripiirteistä mutkien yms. suhteen, eikä putken koostakaan ole varmuutta...

En ole paljon seurannut jakotukin lämpömittareita, niissä erot on niin pienet että ei niistä saa apua. Paras apu minulla oli runsas määrä DS18B20 antureita tärkeimmissä paikoissa.

Onko nuo vaan teipattuna putkiin vai jotenkin enemmän integroitu?