Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö OKT, rinnetontti, (Kellari+puutalo, 295m2), Kerava  (Luettu 934 kertaa)

Poissa magelius

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Kiitokset jo etukäteen!
Erityisesti kiinnostaa riittääkö maalämpöpumpuksi suunniteltu NIBE S1255 3-12kW. Vai tarviiko isomman 4-16kW.
Kaivon syvyys myös kiinnostaa. Poraus suoraan kallioon. Reijän ja koneen välisten putkien pituus noin 6m.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
   * Kerava
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
   * 2022, rinnetalo, lakka 400mm eristemuottiharkkokellari ja puutalo päällä. Kellarista noin 50% maan alla
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
   * Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
   * Koneellinen IV lämmöntalteenotolla, vuosihyötysuhde 75% (Vallox 145 MV)
- Lämmitettävät sisäkuutiot:
   * Kellari=363 , Yläkerta=471 = 834m2, Yht=834m2
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus
   *Kellari: 144m2, 363m3, seinän U-arvo=0.17 , ikkunoiden U-arvo=0.63 , ovien U-arvo=0.9
      - Koiliseen: Seinäpinta maan päällä=12.07m2, Maanalla=6.97m2, ikkunapinta=1.12m2, yht=20.16m2
      - Kaakkoon: Koko seinä maan alla=45.36m2
      - Lounaaseen: Seinäpinta maan päällä=13.26m2, ikkunapinta=4.8m2, ovipinta=2.1m2, yht=20.16m2
      - Luoteeseen: Seinäpinta maan päällä=26.96m2, Maanalla=4.8m2, ovipinta=13.6m2, yht=45.36m2
      - Välipohja: 144m2 ontelolaatta ja yläpuolella sama huonelämpötila
      - Alapohja: 144m2 U-arvo=0.16
   *Yläkerta: seinän U-arvo=0.134 , ovien U-arvo=0.9
      - Koilisiseen: seinäpinta=22.6m2, ikkunapinta=3.24m2(U=0.96), yht: 25.84m2
      - Kaakkoon: seinäpinta=57,04m2, ikkunapinta=11.34m2(U=0.63), ovipinta=2.1m2, yht:70.48m2
      - Lounaaseen: seinäpinta=13.84m2, ikkunapinta=7.8m2(U=0.63), ovipinta=4.2, yht: 25.84m2
      - Luoteeseen: seinäpinta=37.08m2, ikkunapinta=7.04m2(U=0.96), yht:44.12m2
      - Katto: 152.38m2 (10 astetta) U-arvo=0.07
- Lisätiedot:(U-arvot ja tarkemmat tiedot jo yläpuolella)
   * Ulkoseinien ulkomitat 18.8 x 8.8m
   * Kellari + 1krs päällä
   * Kellari 144m2, huonekorkeus 2520mm
   * 1krs 150m2, huonekorkeus 10 astetta vino 2420/3866mm -> Keskiarvo 3143mm
   * Alapohja 100mm valu, 200mm XPS, 5/16 sepeli 300mm, murske 300mm, louhittu kallio
   * Yläpohja höyrynsulkumuovi, 600mm kivivilla kotelopuhalluksena, 25mm puukuitulevy, tuuletus
   * Välipohja: 100mm valu, 30mm XPS, 265mm ontelolaatta

« Viimeksi muokattu: 30.05.22 - klo:19:18 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Olihan varsin hyvät lähtötiedot.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudisrakennus ”magelius”   KERAVA   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 25 °C  -  menovesi lämpötila max 27 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellarikerros 2022: Lattialämmitys, 21°C, 144 m2, 363 m3    14,8 W/m2   2,13 kW   7 245 kWh
- Yläkerta 2022: Lattialämmitys, 22°C, 150 m2, 471 m3       22,4 W/m2   3,37 kW   8 998 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         19 W/m2   5,50 kW   16 243 kWh

• Kiinteistö,  294 m2,  834 m3          6,4 COP   5,05 kW   16 243 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,198 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Yhteensä         4,9 SCOP   6,1 kW   20 643 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 552 kWh   0,76 kW   18 091 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   18 091 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,10 kW   18 091 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   294 m2   62 kWh/m2   4,9 SCOP   6,1 kW   18 091 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      6,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,1 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -26 °C
- Maasta kerätään          ( 4,9 COP)   5,1 kW   14 403 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      3 688 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   3 688 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 318 kWh

Tarvitaan vähintään 157 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   157 m
- Kaivon aktiivisyvyys 151 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 157 m.   Putkea kaivossa yhteensä   314 m

- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 6 m. (Painehäviö 3 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   12 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 335 litraa      33 kPa = 0,33 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 318 m = 2 x 160 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 346 litraa         11 kPa = 0,11 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa magelius

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos laskelmasta!

Ajattelin "maksaa turhasta" ja porata ainakin 180m kaivon varuiksi että saisi tarvittaessa jäähdytystä tai jos tulee poreallas yms. Olisi pelivaraa jatkoa ajatellen. Mitä käy painehäviölle 180m tai 200m kaivolla? Kuinka syvän voi porata tolla PE 40*2.4 putkituksella?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Toimii hyvin, vaikka olisi 190 - 200 metrinen kaivo:

• 200 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys   200 m
- Kaivon aktiivisyvyys 194 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 200 m.   Putkea kaivossa yhteensä   400 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 6 m. (Painehäviö 3 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   12 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 419 litraa   41 kPa = 0,41 bar

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa magelius

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Näkikö tästä jostain mikä on lattialämmitysputkistoon menevän veden lämpötila? Vai onko se aina näissä mitoituksissa 35ast?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tuolla laskurin tulosteessa oli:
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 25 °C  -  menovesi lämpötila max 27 °C

Lattiaan menevän kiertoveden lämpötilaa on vähän hankalaa ennustaa, kun ei ole tiedossa lattiaputkiston päällä olevan pintamateriaalin U -arvoa.

Poissa magelius

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Noniinpäs olikin se ilmoitettu. Riittäkö tuo 25-27 asteen menovesi märkätiloijen lattialle? Lähinnä kun kaikki tilat tulee samaan tukkiin per kerros, niin märkätilat tietysti kiinteellä kierrolla ja huonetilat varmaan laitettava termareilla ja toimilaitteilla. Jos joutuu nostaa märkätilojen takia menon lämpöä, niin muut tilat seilaa sitten enemmän on/off, mutta vaikuttaako tuo syklaaminen hyötysuhteeseen?

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Kokemukseni mukaan tuon lattian pinta tulisi olla 26 jotta edes tuntuu lämpimältä. Sinne pitäisi mennä siis n. 29 asteinen vesi. Laatoitus  päästää lämpöä hyvin läpi, mutta ei tuolla 25-27 menovedellä sitä jalan alle lämpimäksi saa. Säätämällä jakotukkeja nuo saanee toimimaan. Oma tönö nykyvaatimusten mukainen ja lämmityskaudella menee lattiaan n. 30- 40 asteinen vesi. Toki lämpötilapyynti 24, eri kuin 21. Lämmityksen COP 5.02. Laskee vasta jos menovesi yli 40 astetta.

Edit, ei termostaatteja lattialämmityksessä, inverter pumppu ei niitä tarvitse.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo