Maalämpö on harkinnassa mutta kaivon paikka ja porauksen riskit huolettavat. Talo on 50-luvun rintamamiestalo savimaalla. Taajama-alueen takia hyviä kaivon paikkoja on niukasti, missä minimietäisyydet eri suuntiin täyttyvät. Yhden pisteen kuitenkin löysin missä on 2 m katuun, 7,5 m naapurin rajaan ja 3 m taloon. Tällä paikalla vaan on myös iso hevoskastanja.
Maalämpöfirman tarjouksessa luki että yritys ei vastaa "lämpökaivon tulvimisen aiheuttamista vaurioista". Aloin miettimään sitä että talomme on savimaalla, salaojat ovat alkuperäiset eli mahdollisesti eivät enää toimi. Taloa ei ole tietenkään paalutettu ja massanvaihtojenkin kanssa on vähän niin ja näin. Talon kellari on rakennettu koko alalta mutta ei ole asuinkäytössä vaan aputiloina.
Rakennus ei ole toistaiseksi painunut yhtään, mutta mitä jos porauksessa alkaa pulputa vettä hallitsemattomasti ja se kuivattaa savimaata? Voiko savi lähteä painumaan tämän takia kasaan ja talo painua? Miten vieressä oleva iso lehtipuu vaikuttaa lämpökaivoon? Voiko sen juuret esim. kasvaa kaivon sisään tai puu kuolla kun sen juurien läpi mennään poralla?
Muut kaivon paikat ovat aivan toisella puolella taloa suhteessa nykyiseen pannuhuoneeseen mikä olisi putkitöiden kannalta paras paikka itse maalämpöpumpulle.