Mitoituspyyntö OKT Helsinki

[Hjördis]

Kiitos jo etukäteen!

Kyseessä 1930-luvulla rakennettu talo, johon suunnitteilla laaja remontti (salaojat, kellarin lattia, eristeet, LVIS).
Lämmitettävää tilaa kolmessa kerroksessa yhteensä 385 m2 seuraavasti: kellari 129 m2, 1. asuinkerros 139 m7, 2. asuinkerros 119 m2.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Helsinki
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1936(?), Rinnetontti siten että kellari on osittain rinteessä Toiselta puolelta maan pinnalta lattiaan noin 2 m, toiselta puolelta kellarin lattia on maan pinnalla. Salaojaremontin yhteydessä perusmuuri on maanalaisilta osilta tarkoitus eristää ulkopuolelta Isodränlevyllä.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Suora sähkö, kulutuksesta ei juuri nyt tietoa saatavilla.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lämmitysjärjestelmä uusitaan kokonaan, tarkoitus olisi, että kellarin lattian valun yhteydessä kellariin asennettaisiin lattialämmitys. Muihin kerroksiin lautalattian takia patterilämmitys, patterit tulevat uutena, joten ne voidaan valita maalämmön ehdoilla kokonaiskustannukset huomioiden.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Nykyinen painovoimainen ilmanvaihto, vaihdetaan koneelliseen. Alustavasti koneeksi katsottu Vallox 245 MW LTO:lla.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus? Noin 14 m x 11 m suorakulmio. Piiri 50 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Asuinkerroksissa nyt 100 mm purua tervapapereiden välissä, vaihdetaan 150 mm ekovillaa ilmasululla.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Kolme: kellari ja kaksi asuinkerrosta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? kellari: 129 m2, alakerta 137 m2, yläkerta 119 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? kellari: 3,00 m, alakerta: 2,70 m, yläkerta 2,400 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Kellarin vanha maanvarainen laatta purettu, tilalle 400 mm 5/16 kapilaarikatko soraa + 200 mm EPS 100 + 80 mm valu lattialämmityksellä
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? n. 300 mm purua, turvetta ja villaa sekaisin, ilmeisesti lisäeristetty jossain vaiheessa. Tarkoitus uusia tämä myöhemmin, mutta mitoitetaan tällä.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 2-lasiset, yhteisala asuinkerroksissa normaali, kellarissa ikkuna-ala noin 15m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) 21 C
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. Ei valitettavasti ole

[tomppeli]

Teen tähän laskelman myöhemmin tänään..

[Hjördis]

Kiitos tomppeli!

Lisätietona vielä, että asukasmäärä 4 hlö, jos tarvitset sen esim. käyttövettä varten.

Oma mutu arvio on, että mentäisiin siellä pientalojen suurimpien vehkeiden kohdalla eli n. 16kW hujakoilla. Innolla odotetaan laskelmaasi

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Hjördis”   HELSINKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 41 °C -  menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Kellarikerros 1936: Lattialämmitys, 21°C, 129 m2, 387 m3    27,1 W/m2   3,50 kW   10 448 kWh
- Keskikerros 1936: Patterilämmitys, 21°C, 137 m2, 370 m3    29,2 W/m2   4,00 kW   9 653 kWh
- Talon yläkerta 1936: Patterilämmitys, 21°C, 119 m2, 286 m3    35,8 W/m2   4,26 kW   10 129 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      31 W/m2   11,76 kW   30 230 kWh

• Kiinteistö,  385 m2,  1043 m3       4,3 COP   11,22 kW   30 230 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,216 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,16 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,0 SCOP   12,4 kW   35 030 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 280 kWh   1,16 kW   31 750 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   31 750 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            12,40 kW   31 750 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   385 m2   82 kWh/m2   4,0 SCOP   12,4 kW   31 750 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään          ( 4 COP)   9,5 kW   23 853 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      7 897 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 897 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 425 kWh

• Tarvitaan vähintään 220 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   220 m
- Kaivon aktiivisyvyys 215 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 220 m.   Putkea kaivossa yhteensä   440 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,7 l/s = 42 l/min = 2520 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 480 litraa   134 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 601 litraa   71 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 738 litraa   41 kPa = 0,41 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 502 m = 2 x 250 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 518 litraa      28 kPa = 0,28 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.