Mitoituspyyntö Pirkanmaa OKT 221m2 KIIRE...

[joe.kaapa]

Jäin kiinni housut nilkoissa, kun poraajat soittivat että oli toinen keikka peruuntunut ja haluanko kaivon nopeasti. Kaksi tuntia puhelusta kaverit olivat jo pihalla pyörimässä ja tarkemmat laskelmat Bergheatilla vielä tekemättä. Pihassa on nyt 120 metriä reikää, n. 110 metriä olisi vielä tulossa alkaen huomenna aamusta klo 8

Pumppu on tallissa odottamassa asennusta, Aries 3-12.

Omat bergheat laskelmat näyttävät aktiivisyvyydeksi 162m ja poraussyvyydeksi 166m. Niben edustajalta laskelma oli 190m F1255-12:n kanssa. Kuvittelen että omat laskelmani ovat varmaan jokseenkin pielessä, ainakin Rakennukset välilehden kanssa minulla muistaakseni oli ongelmia kun tätä koitin pyöritellä.  EDIT: Nyt Rakennuksen mittojen perusteella saan aktiivisyvyydeksi 194m ja poraus 198m.

Arvoja (kuten U-arvot) kaivoin suurimmalta osin energiatodistuksesta tähän alle:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Nokia

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Tasamaa 2009

- Rakennuksen aikaisempi sähkön vuosikulutus?
Ollaan asuttu sen verran vähän aikaa ennen kuin VILP hajosi ja hommasta tuli ajankohtainen, etten voi oikein sanoa kuin keskiarvon kaikilta vuosilta. Kolmen eri VILP konfiguraation kera vuodesta 2009 tähän asti on mennyt n. 21k kwh. Myyntiesitteessä taidettiin mainita 17k kwh vuodelle 2020 neljällä henkilöllä, mutta 2021 syksyllä toteutuneiden lukujen perusteella taisin arvioida tuon jonkin verran alakanttiin markkinoiduksi. Jonkin aikaahan tässä on toki siis ollut suoralla sähköllä lämmitys aina kun ulkoyksiköt tiltanneet. Alunperin ollut Sanyon kuuluisa, jonka ulkoyksikkö vaihtunut pariin kertaan ja viimeisin kilahtanut oli Hitachi Yutaki RASM-5NE.

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Lattialämmitys

- Ilmanvaihto
Enervent Pandion Eco EDE

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinien pinta-ala 191 m², U-arvo 0,19 W/m³k. EDIT: Alakerran ulkoseinien pituus 54,4m, yläkerran 38,8m. Ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 93,2m.


- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Lammi harkkoa, mitälie ollut tuohon aikaan. Paksuus 400.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Alakerta, yläkerta

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Alakerta kerrosala 134 m² ja huoneistoala 107 m², yläkerran kerrosala 87 m² ja huoneistoala 72m²

- Huonekorkeudet kerroksittain?
Alakerta 3,2-2,9m. Suurin osa 3,1m, sovitaan että keskiarvona 3,05m. Yläkerrassa vinokatto keskeltä 3,1m ja reunoilta 2,5m.

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen teräsbetonilaatta 80mm, EPS 150mm. 1m:n reuna-alueella 200mm. Maaperä moreenia energiatodistuksen mukaan, gtk maankamara kertoo että liejusavi. Energiatodistuksen mukaan 115m² ja U-arvo 0,22 W/m³K

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Harjakatto, 450mm puhallusvilla. Pinta-ala 116 ^m. U-arvo 0,19 W/m³K

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Normaalia suurempi. Pihla, MSE-puualumiini, karmi 170, selektiivilasi lukee energiatodistuksessa. Alakerran etelään päin oleva seinä on käytännössä suurin osa lasia + iso lasinen terassin liukuovi. Aika sekametelisoppa taitaa loppupeleissä olla nämä ikkunat. Pohjoiseen 6,3 m², itään 12,6 m², etelään 32,7 m² ja länteen 11,1 m². Yhteensä 62,7 m².

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
On autotalli. Ei ole kanaalia. 28 m². Talli on ja pysyy suoralla sähköllä + ILP:llä. Mahdollisesti laajennetaan myöhemmin.

- Nettovolyymi
Rakennustilavuus 797 rak-m³, ilmatilavuus 593 m³

Vuoden 2008 energiatodistuksen mukaan:

-Lämmitysenergian kulutus 30789 kWh/vuosi
-Energiatehokkuusluku 189 kWh/brm²/vuosi
-Ilmanvuotoluku n₆₀ 4l/h
-Ilmanvaihdon poistoilmavirta 0,082 m³/s
-LTO vuosihyötysuhde 50%
-Lämpimän käyttöveden kulutus 73 m³/vuosi

Energiatodistukseen merkattu lämpimän käyttöveden kiertojohto, mutta ei tässä kyllä sellaista ole.

Rakennuksessa on vielä laajennusvaraa ja lattialämmitysputkisto on vedetty n. 16m² lasitetun terassin lattiaan, mutta meidän käytössä tuo luultavasti pysyy kylmänä terassina.

Suuret kiitokset jos joku ehtii jeesaamaan, jos ei niin mennään huomenna tuolla 230m.

[tomppeli]

Koetan laskea vielä tänä iltana tämän..

[joe.kaapa]

Koetan laskea vielä tänä iltana tämän..

Liitteenä tuo bergheat jonka saanut itse tähän asti aikaiseksi, huomasin vasta nyt että tuo rakennus välilehtihän jatkuu vaikka kuinka pitkälle kun malttaa scrollailla... Päivittelin myös tietoja alkuperäiseen postaukseen hieman, mm. lammi harkkohan on toki tuon 40cm eikä 25cm...

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”joe.kaapa”   NOKIA   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C  -  menovesi lämpötila max 33 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Talon alakertaa 2009: Lattialämmitys, 22°C, 110 m2, 336 m3    48,9 W/m2   5,38 kW   16 949 kWh
- Talon yläkerta 2009: Lattialämmitys, 22°C, 90 m2, 257 m3    41,1 W/m2   3,70 kW   10 275 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         45 W/m2   9,08 kW   27 224 kWh

• Kiinteistö,  200 m2,  593 m3          5,8 COP   8,72 kW   27 224 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,183 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,01 kW   4 200 kWh
- Yhteensä         5,1 SCOP   9,7 kW   31 424 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 800 kWh   0,56 kW   29 624 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   29 624 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,70 kW   29 624 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   200 m2   148 kWh/m2   5,1 SCOP   9,7 kW   29 624 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -27 °C
- Maasta kerätään          ( 5,1 COP)   8,0 kW   23 773 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 851 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 851 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 856 kWh

• Tarvitaan vähintään 247 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   247 m
- Kaivon aktiivisyvyys 242 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 247 m.   Putkea kaivossa yhteensä   494 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 8,8 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,59 l/s = 35,4 l/min = 2124 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 517 litraa      105 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 653 litraa      59 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 557 m = 2 x 280 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 552 litraa               30 kPa = 0,3 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[joe.kaapa]

Paljon kiitoksia tomppelille avusta.

6m oli ennen kalliota. Vedenpinnasta ei vielä mitään käryä. Tuo oma laskelma näytti lopulta 249m ja yllättävän lähelle tuo 230m takapuolituntumakin näköjään osui. 240m aktiivisyvyyttä on nyt tulossa. 120m kohdalla ei ollut vielä lyötynyt vesisuonta, toisaalta kaveri kun jätti poran yöksi tuohon paikoilleen niin veden pinta näytti olevan n. 20cm maanpinnasta. Tiedä sitten oliko lorottanut itse vettä vai miten...

Sitten seurataankin tämän osalta jatkossa keskustelua miten tuo Aries lopulta asennetaan ja mm. jätetäänkö vaiko ei tuo Sanyon sisäyksikkö mukaan kuvioon.