Innostuin nyt sitten laskemaan tuon sun tapauksen. Oletin, että sora on tasainen 15 C ja ilma 21 C. Soran päällä 50 mm eriste (0,04 W/mK), 80 mm betonia (1,7), EPS-valu 100 mm (0,08), tasoite 10 mm (1,7) ja parketti 15 mm (0,13). Parketin päällä on eriste, jolla kuvataan lämmönsiirtoa parketin pinnasta huoneeseen n. 10 W/m2K.
Kaikissa lattiaan laitetaan tehoa n. 50 W/m2.
16x2 putki 150 mm jaolla ja putken yläreuna EPS-valun yläreunan tasossa.
Laskin neljä eri tapausta. Ensimmäinen älytön, jossa putki on valettu EPS-valuun. Siinä putken keskellä 60 C eli menovesi kamalan korkea. Parketin pinnalla 27,2 C putken päällä ja 25,1 C välissä.
Sitten putkelle roilottu 20x20 mm ura, joka valetaan tasoitteella. Sillä putken keskellä 37,5 ja pintalämpötilat 27,5/25. Siis pintalämpötiloissa suurempi ero kuin edellä!
Seuraavaksi 40x20 mm ura (siis leveämpi), jolla putken keskellä 35,9 ja pintalämpötilat 27,3/25,1.
Viimeiseksi kokoleveyinen 20 mm valu, jonka päällä vielä se 10 mm tasoite. Sillä putken keskellä 34,1 C ja pintalämpötilat 26,7/25,7.
Huomaa, että kuvissa mittasuhteet vääristyneet, mallissa oikein eli putki pyöreä. Huomaa myös, että putken keskellä oleva lämpötila ei ole sama kuin menolämpötila, mutta kuvaa kuitenkin sitä suuruusluokaltaan. Putkeen on laitettu nesteeseen vakioteho W/m3.
Parketti on kuvattu puun ominaisuuksilla. Parketin alle oleva askeläänieristys saattaa lisätä lämpötilaeroa jonkin verran.
Kokeilin nyt vielä klinkkerillä eli muutin parketin ominaisuudet betoniksi. Silloin 20 mm leveällä uralla 30C ja 25,8/23,8, 40 mm 28,7 ja 25,6/23,9 sekä kokoleveyisenä 27,8 ja 25,2/24,2.
Tuntuisi kyllä järkevämmältä ja helpommalta valaa ne putket pintavaluun eikä EPS-valuun urittamalla.
