Mitoituspyyntö. Rintamamiestalo Salo, vm 1959

[turaaja]

Hei! Vähemmän tavanomaisen muotoinen talo. Tässä on pari kertaa päässä pähkinyt minkä kokoinen kaivo/mlp pitäisi olla tämmöiselle talolle.
Talo tulee saamaan kellariin vesikiertoisen lattialämmityksen ja eristyksen 2022-2023. Lattiat kun pitää piikata muutenkin auki viemäreiden uusimiseksi. Salaojarempassa taas eristetään isodrän/finnfoam tyyppisesti kellarin seinät mahdollisimman ylös asti ulkopuolelta. Ikkunat ja ulko-ovet vaihtuu myös alkuperäisistä ihan uusiin 2023. Eli energian kulutus tulee laskemaan pitkässä juoksussa.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Salo. Etelään antavalla rinteellä.

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Vuosi 1959.
 -> kellarin huonekorkeus 205 cm ja huoneiden seinästä 30 - 40 cm maan pinnan yläpuolella. Eli loiva kaato.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
Öljylämmitys. Ehkä 2500 litraa vuodessa. Liian lyhyt aikaa asuttu että tietäisi tarkalleen.

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys, 9 kpl yksilehtisiä, 5 kpl kaksilehtisiä.

- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen.
(toistaiseksi, vaihtuu LTO IV-koneeseen koska piippu on pääosin kylmä eikä "pv" pelaa kuten pitäisi)

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
45 metriä (en laske autotallia mukaan koska ei lämmitystä)
Rakennus on epätyypillisen muotoinen. Ei perinteinen "laatikko". Enemmän tetriksestä tutun neljän ruudun "S" kirjainta muistuttavan muotoinen.

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Puru 12 cm.
Aika paksut noi runkopuut ulkoseinissä.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
kolme: kellari, alakerta ja yläkerta.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Yläkerta 49 m2 nykyinen pinta-ala ja tilavuus 144 m3 Huone korkeus ulkoreunoilla vain 110cm)
 --> tarkoitus on laittaa kylmät ullakkotilat lämpimäksi. silloin 100 m2 lattia-alaa. Samalla vaihtaa 100mm yläpohjan villa 150 mm FinnFoamiin (tms).
Alakerta 112 m2
 - Ei laajene/muutu. 272 m3 laskin tilavuudeksi.
Kellari 80 m2 pinta-ala.
 - Ei laajene, 165 m3 tilavuus.

- Huonekorkeudet kerroksittain?
Alakerta 245 cm
Kellari 205 cm

Yläkerta 70 cm leveältä 225 cm ja siitä 2,5 metrin matkan "ulospäin" kattokorkeus laskee korkoon 115 cm toiselle puolen. Toinen puoli "lyhyempi" ja 180 cm matalimmillaan.
Poikkileikkaus on 12 m2 ja syvyys 12 metriä = 144 m3

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
 Maanvarainen. Ei tiedossa että olisi mitään eristettä, hyvä jos hiekkaa pohjalla kapillaarikatkona.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Yläkerrassa 100 mm villaa, lappeilla, harjalla (100 - 70 cm leveä kaistale) ehkä 150mm
Alakerran yläpohjana 200 mm purua.

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3-lasiset vuodelta 1975 tms. tehty lisälasi kahden alkuperäisen väliin.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Talli on muttei ole lämmitetty. Kellariakaan ei ole pidetty lämpimänä, noin 10 C'asteen nurkissa pakkasella jotenkin hukkalämpö lämmittää tms ja tuolla on yksi 2-lehtinen patteri.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
 20 Celsius-astetta pysynyt alakerrassa ja yläkerrassa.
 10 Celsius-astetta suunnilleen kellarissa.
 lämmittämätön "autotalli" 15m2. Sielä on kyllä laskennan ulkopuolisesti yksi 2-lehtinen patteri.

- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Ulkokuoressa sellainen kivipinnoitettu vanerilevy + haltex tms levy alla. Ilmeisesti tuo lisää tuulensuojaa tms.
HUOMIO! Patteriverkostossa kiertää näemmä +40 asennossa olevalla termostaatilla vesi. Näitähän on pidetty ilmeisesti jossain +60 asteessa tai lämpimämpänäkin.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho [??] kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Rintamamiestalo  ”turaaja”   SALO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 33 °C  -  menovesi lämpötila max 38 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Kellarikerros 1959: Lattialämmitys, 15°C, 80 m2, 164 m3    21,2 W/m2   1,70 kW   3 552 kWh
- Keskikerros 1959: Lattialämmitys, 20°C, 112 m2, 274 m3    47,4 W/m2   5,31 kW   11 723 kWh
- Talon yläkerta 1959: Lattialämmitys, 20°C, 100 m2, 180 m3    44 W/m2   4,40 kW   9 743 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         39 W/m2   11,41 kW   25 017 kWh

• Kiinteistö,  292 m2,  618 m3          5,3 COP   10,96 kW   25 017 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,18 m3 / 50 °C   2,9 COP   0,96 kW   4 000 kWh
- Yhteensä         4,7 SCOP   11,9 kW   29 017 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 536 kWh   1,04 kW   26 481 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 481 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            11,90 kW   26 481 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   292 m2   91 kWh/m2   4,7 SCOP   11,9 kW   26 481 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      11,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   11,9 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -26 °C
- Maasta kerätään          ( 4,7 COP)   9,6 kW   20 827 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 654 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 654 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

• Tarvitaan vähintään 206 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   206 m
- Kaivon aktiivisyvyys 202 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 206 m.   Putkea kaivossa yhteensä 412 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 12,9 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,71 l/s = 42,6 l/min = 2556 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 437 litraa      137 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 551 litraa      78 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,71 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 678 litraa      49 kPa = 0,49 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 458 m = 2 x 230 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 468 litraa         36 kPa = 0,36 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.