Kokeilin etsiä, josko tästä seuraavasta aiheesta olisi käyty jo aiemmin keskustelua, mutta ei tuntunut löytyvän.
Eli seuraavanlainen aihe:
Rintamamiestalon keski- sekä yläkerta lämpenee maalämmöllä ja lämmönjakona puhallinkonvektorit. Kellarissa kauttaaltaan sähköinen lattialämmitys. Haaveena olisi lämmittää kellari myös maalämmöllä, eikä sähköllä (ainakaan pelkällä sähköllä). Kellari on sen verran matala, että vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen olisi hankalaa, ilman käytännössä koko kellarin lattioiden piikkaamisia. Toki tämäkin olisi toteutettavissa, mutta tällöin kustannukset olisivat huomattavat ja kellarin käyttö olisi pidemmän aikaa mahdotonta. Suihkut ja saunat kellarissa, sekä man cave. Perheessä myös puolen vuoden ikäinen vauva, joten suuriin remontteihin ryhtymiseen ei tällä hetkellä ole suurta kiinnostusta.
Olenkin miettinyt, että kellariin asentaisi perinteisiä vesikiertoisia pattereita lämmönjaoksi. Lämmitettävää pinta-alaa reilu 75 neliömetriä. Yksi seikka kuitenkin mietityttää. Maalämpöpumppu on nimittäin varustettu maakylmäominaisuudella ja kesäisin keskikerrosta ja yläkertaa viilennetään konvektoreilla. Jos konvektoreissa kiertää kesällä 10 asteinen vesi, niin patteriverkosto kaiketi pitäisi olla jotenkin oma suljettu piirinsä, jotta ne eivät viilenisi ja kondensoisi kosteutta?
Kaikkein yksinkertaisin ratkaisu olisi asentaa kellariinkin puhallinkonvektoreita, mutta kellarin muoto on hiukan haastava ja konvektorien järkevä sijoittaminen aiheuttaisi haasteita (ehkä).
Mitä vaihtoehtoja vesikiertoisen patterijärjestelmän tekemiselle kellariin on olemassa? Erillinen lämmönvaihdin omalla kiertovesipumpulla, jonka voi kesäksi ottaa pois toiminnasta? Kaikki näkökylmat ovat tervetulleita!