Mitoituspyyntö OKT Lohja

[luotinen]

Epäilyttää nykyisen maalämpöpumpun teho ja reiän syvyys, joten pyydän vertailulaskelmaa.

Rakennuksen sijainti: Lohja
Rakentamisvuosi: 1971
Rinnetalo: ei
Lämmöntarve MLP:n käyttöhistorian mukaan (COP = 1): 37 391 kWh/a (lämmitys ja käyttövesi, mutta ei käyttösähköä)
Toteutunut kokonaissähkönkulutus edellisen asukkaan mukaan vuonna 2020 (jolloin oli poikkeuksellisen lämmin talvi): 15 910 kWh
Enimmäkseen patterilämmitys, muutamissa tiloissa lattialämmitys (WC1, kylpyhuone, kodinhoitohuone)
Ilmanvaihto: tehostettu painovoimainen (3x Pax Calima, 8x Mobair 2030S, perusilmanvaihto yht. 3x10=30 L/s, valosta tehostuu 10=>19 L/s, kosteudesta 10=>25 L/s)
Ulkomitat: L-kirjaimen muotoinen talo. Päätalo 18,77 m x 8,97 m. Autotallisiipi 9,60 m x 4,20 m (talon pitkä pääty 18,57 m). Päärakennuksen lämpötilatavoite: 21 degC. Autotallin koko 20 m2, ja siellä tavoite 15 degC. Makkareita yhteensä 37 m2 ja niissä tavoite 20 degC.
Ulkoseinien paksuus 0,27 m ja eriste lasivilla 100 mm
Ulkoseinän paksuus autotallisiivessä 330 mm, ilmeisesti ainakin kaksi 120 mm tiiltä ja olisiko sitten 100 mm eristettä välissä(?)
Kerrosten lukumäärä: 1
Lämpimien tilojen neliöt: 185,5 m2, sis. autotallin 20 m2
Huonekorkeus pääasiassa 2,48 m - autotallissa (20 m2) 2,40 m ja kodinhoitohuoneessa (8,5 m2) 2,24 m.
Alapohja: maanvarainen betonilaatta, eristys tuntematon
Yläpohja: lasivilla 200 mm
Ikkunat länsi- (8,97 m) ja eteläsivulla (18,77 m) 3-lasiset, muualla 2-lasiset. Tavanomainen määrä ikkunoita.
Muita lämmitettäviä tiloja: ei
Tilojen lämpötilat: pääosin 21 degC (128,5 m2), makkarit 20 degC (37 m2), autotalli (20 m2) 15 degC
U-arvot: ei tiedossa, mutta tyypillinen 1971 vuoden tiiliverhoiltu puutalo maavaraisella betonilaatalla
(eräs arvaus U-arvoista: seinät 0,38 W/m2K, yläpohja 0,22 W/m2K, alapohja 0,33 W/m2K)

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Ilmoitit talon lämmitysenergian tarpeeksi 37 000 kWh/a.
En saanut energiantarvetta noin suureksi.
Arvelen, että tehostettu ilmanvaihto vie talosta lämpöenergiaa pihalle, ja suuri lämmön tarve voisi johtua siitä.
Jos näin on, voisiko tilalle ajatella esimerkiski Mitsubishi Lossnay, jossa on poistoilman lämmön talteenotto.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”luotinen”   LOHJA   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Asunto-osa 1982: Patterilämmitys, 21°C, 166 m2, 410 m3    67,4 W/m2   11,16 kW   27 198 kWh
- At -siipi 1982: Patterilämmitys, 15°C, 20 m2, 48 m3       97,1 W/m2   1,94 kW   3 027 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         71 W/m2   13,10 kW   30 225 kWh

• Kiinteistö,  186 m2,  458 m3          4,0 COP   12,71 kW   30 225 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,27 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,45 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   14,2 kW   36 225 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 684 kWh   0,66 kW   34 541 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   34 540 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            14,00 kW   34 540 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      1 kWh
Yhteensä   186 m2   186 kWh/m2   3,8 SCOP   14,0 kW   34 540 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      14,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   14,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   10,5 kW   25 394 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         9 147 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1 kWh)   9 147 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan vähintään 232 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   232 m
- Kaivon aktiivisyvyys 228 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 232 m. Putkea kaivossa yhteensä   464 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa) 2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,78 l/s = 46,8 l/min = 2808 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 503 litraa   170 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 631 litraa   97 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 775 litraa   56 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntä mukana. Volyymi 795 litraa   52 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 560 m = 2 x 280 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 568 litraa      38 kPa = 0,38 bar
...
Toivoisin, että ottaisit koko laskelman itsellesi ja tarkastelisit sitä, minne lämpöenergiaa hukkuu tarpeettomasti.
Katso ainakin PDF -tuloste, jossa on hiukan tarkemmin eriteltynä talon lämpötalous.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[luotinen]

Kiitos laskelmasta! Joo lähetä vaan se mulle niin katson missä vika voisi olla.

Ilmoitettu lämmitysenergian tarve oli 37 391 kWh/a ja laskelman mukaan 36 225 kWh/a - aika lähelle kuitenkin osuu. Laskelman kokonaissähkönkulutusarvio on 13 357 kWh on myöskin uskottava, koska nykyinen MLP on osatehoinen ja suorasähköllä on varmasti lämmitetty joko vastuksilla tai suorasähkölämmittimillä huoneissa (toteutunut kulutus vuonna 2020 oli 15 910 kWh).

Kokonaissähkönkulutus 15 910 kWh vuodelta 2020 (joka oli leudoin talvi 50 vuoteen) perustuu todellisiin tietoihin ja on oikein. Sen sijaan pumpun logien mukainen tuotettu lämpöteho ei välttämättä ole luotettava. Pumppu on kerännyt logia yli kymmenen vuoden ajalta ja tuo arvo (37 391 kWh/a) on keskiarvo siitä. Tarkempi erittely maalämpöpumpun logeista:
Tuotettu 376 905 kWh (37 391 kWh/a), josta lämmitys 262 354 kWh (26 027 kWh/a) ja käyttövesi 114 551 kWh (11 364 kWh/a)
Sähkölisäenergia 6948 kWh (689 kWh/a), josta lämmitys 5928 kWh (588 kWh/a) ja käyttövesi 1020 kWh (101 kWh/a)

Ilmanvaihdon tehostus tehtiin vasta hiljattain, joten suuri kulutus ei johdu siitä. Ilmanvaihdon tehostuksesta tuli pieni hyppäys ylöspäin sähkön kulutuksessa, mutta ei mitään dramaattista.

Seinien mitat ja huoneiden korkeudet olen tarkistanut ja ne ovat oikein. Osasta seinistä on tehty rakenneavauksia, joten paksuus 0,27 m ja eristevahvuus 100 mm villaa on oikein. Samoin katolla olen itse käynyt ja mittaillut, että 200 mm on kutakuinkin oikein. Lattiastakin oli rakenneavaus, mutta siinä ei menty eristeeseen asti.

Kohteessa on tällä hetkellä 8,2 kW maalämpöpumppu ja 160 m porareikä (ylimmät 60 metriä putkitettu ja alimmat 100 metriä kalliossa).
Maalämpöpumpun lämmitysteho B0/W45 = 8,2 kW/3,3 COP | B0/W35 = 8,8 kW/4,2 COP (EN 14511).

Lämmin käyttövesivaraaja on tilavuudeltaan 0,500 m3 (500 L) ja pitolämpö on 47 °C. Patteriverkolla on oma 0,120 m3 (120 L) varaaja.
Pumpulta-kaivolle on noin 29 metriä.

Laskelmassa on arvioitu, että ilmanvaihto olisi 85,8 L/s ja siihen päälle ilmavuotoa 12,9 L/s. Aika isoja lukuja. Kolme poistoilmapuhallinta yhteensä tuottaa 30 L/s poistoilman tehostuksen. Ilman niitä ilma käy sakeaksi ja mm. kylppärin peiliin jää huurre, joten tuo ilmanvaihto ei välttämättä ole ihan oikein. Mulla on kyllä anemometri ja voin mitata tarkemminkin, jos epäilys kohdistuu erityisesti ilmanvaihtoon.

[tomppeli]

Kiitos laskelmasta! Joo lähetä vaan se mulle niin katson missä vika voisi olla.

Ilmoitettu lämmitysenergian tarve oli 37 391 kWh/a ja laskelman mukaan 36 225 kWh/a - aika lähelle kuitenkin osuu.

Laskelman mukaan lämmitystarve olisi: Yhteensä   186 m2   186 kWh/m2   3,8 SCOP   14,0 kW   34 540 kWh
Tuossa laskelmanssa olen tuunannut muutkin lämpöhäviöt aivan yläkanttiin.

Tein laskelman versio B, jossa suurinpiirtein tyypillinen lämpöenergian kulutus 1982 talolle.
Tältä näyttäisi:
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C               
- Asunto-osa 1982: Patterilämmitys, 21°C, 166 m2, 410 m3           47,5 W/m2   7,87 kW   19 396 kWh
- At -siipi 1982: Patterilämmitys, 15°C, 20 m2, 48 m3           73,3 W/m2   1,47 kW   2 291 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         50 W/m2   9,33 kW   21 687 kWh
ERITTELY                                       Osuus    Max teho   Osuus    Energiaa/a
Johtumishäviöt                            73,9%   6,89 kW   75,5%   16 378 kWh
Painovoimainen ilmanvaihto      21,3%   1,99 kW   20,0%   4 348 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo + °C      0,0%   0,00 kW   0,0%   0 kWh
- maalämmöllä      21,3%   1,99 kW   20,0%   4 348 kWh
Vuotoilmat      4,8%   0,45 kW   4,4%   961 kWh
Lämmönsiirtokanaali      0,0%   0,00 kW   0,0%   0 kWh
Maalämmöllä yhteensä           100,0%   9,33 kW   100,0%   21 687 kWh
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY               
Alapohjat   185,5 m2   5 %   0,46 kW   11 %   2 290 kWh
Yläpohjat   185,5 m2   15 %   1,43 kW   15 %   3 224 kWh
Umpiseinän ala   121,9 m2   16 %   1,54 kW   15 %   3 172 kWh
Ikkunat   35,7 m2   28 %   2,58 kW   27 %   5 913 kWh
Ovet   14,0 m2   9 %   0,88 kW   8 %   1 780 kWh
Johtumat yhteensä   542,6 m2   74 %   6,89 kW   76 %   16 378 kWh

• Kiinteistö,  186 m2,  458 m3          4,0 COP   8,94 kW   21 687 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,225 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,20 kW   5 000 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   10,1 kW   26 687 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 684 kWh   0,64 kW   25 003 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   25 003 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,10 kW   25 003 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   186 m2   135 kWh/m2   3,7 SCOP   10,1 kW   25 003 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   7,6 kW   18 315 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         6 688 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 688 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!          0 kWh

• Tarvitaan vähintään 191 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 60 m maaporausta.   Poraussyvyys   191 m
- Kaivon aktiivisyvyys 187 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 191 m.   Putkea kaivossa yhteensä      382 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 29 m. (Painehäviö 5,4 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   58 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,56 l/s = 33,6 l/min = 2016 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,56 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 474 litraa      72 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,56 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 579 litraa      40 kPa = 0,4 bar

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!

[luotinen]

Kiitos B-laskelmasta. Nyt näyttää jo paljon tarkemmalta ja tästä saa paljon irti: esim. katon lisävilloitus 500 mm paksuuteen, arvioitu takaisinmaksuaika 31 vuotta. Sälekaihtimet, arvioitu takaisinmaksuaika 23 vuotta. Tarvitaan apulämpölähde alle -16 degC pakkasille, esim. ILP jonka lämpöteho vielä -25 asteessa on vähintään 2 kW. MLP:n vaihto tehokkaampaan ei auta, koska kaivo on alimitoitettu n. 1715 kWh/a.

Pystyykö tällä laskentapohjalla tekemään ennusteen nykyisillä tiedoilla eli pystyykö MLP pumpun tehoksi pakottamaan 8,2 kW (B0/W45) ja kallion reiän rajoittamaan 160 m syväksi?

[tomppeli]

En ole varma, ymmärsinkö kysymyksesi oikein.
Jos lämpöpumpun teho rajoitetaan 8,2 kW :n, tarvittaisiin silloinkin noin 200 metrinen kaivo.
Näin syvä siksi, että teillä on ilmeisesti maaporausta noin 60 metriä. Maaosuudelta saadaan huomattavasti vähemmän lämpöenergiaa, kuin kalliosta. Maaosuuden lämmönjohtoluku, λ on noin 1,5 W/mK ja kallion vastaava on noin 3,0 W/mK.
8,2 kW lämmitysteho riittänee täystehoisena nykyoloissa noin -5 C ulkolämpötilalle.
Lämpökaivon syvyyden määrittää siitä vuodessa otetun lämpöenergian määrä.
Teillä on myöskin pienenä ongelmana pitkä liitäntäputkitus maalämpökoneelta porakaivolle, tuo 29 metriä. Onko se PE40x3.7? olisi hyvä, jos se olisi PE50x4.6. Jos maalämpökoneen lämmitysteho on kuitenkin vain tuo 8,2 kW, ei painehäviö muodostaa vielä pahaa ongelmaa.

Suosittelisin kovasti rakennuksen lämpötalouden kohentamista.
Teillä lienee runsas ilmanvaihto, ilman lämmön talteenottoa se eniten tyypillisestä energiahukasta poikkeava komponentti.
Jos voisitte laittaa tilalle ilmanvaihtolaitteen, jossa on poistoilman lämmön talteenotto, riittäisi maalämpökoneen ja lämpökaivonkin tehot paremmin.

[luotinen]

Terve!

Edellinen asukas kaiveli lisää ja löytyi tällaisia tietoja:
- maalämpö asennettu maaliskuussa 2011 (n. 11 vuotta vanha nyt vuonna 2022)
- asiakkaan ilmoittama öljynkulutus 3500 litraa / vuosi (vuonna 2010)
- tilauksessa mainittu kokonaisporaus 161 m, porauksessa huomioitu 15 m yli tarvittavan aktiivisen syvyyden / kaivo
- tilauksessa varauduttu 65 m pehmeän maan porausta
- tilauksessa mainitaan lämmönkeruuputki 2 x 40 mm
- suurin sallittu painehäviö, keruupiiri nimellisvirtauksella 44 kPa
- B0/W50 8,4 kW/3,23 COP (EN 255)
- B0/W35 9,1 kW/4,55 COP (EN 255)

=> Jos käyttää tuota 3500 L lähtökohtana, muuttuuko laskelma mihinkään?

[tomppeli]

- asiakkaan ilmoittama öljynkulutus 3500 litraa / vuosi (vuonna 2010)
=> Jos käyttää tuota 3500 L lähtökohtana, muuttuuko laskelma mihinkään?

2010 oli poikkeuksellisen kylmä vuosi.
Tältä näyttäisi silloin, kun lämmitysöljyn vuosikulutus olisi 3500 litraa:

- Asunto-osa 1982: Patterilämmitys, 21°C, 166 m2, 410 m3    56,7 W/m2   9,38 kW   23 199 kWh
- At -siipi 1982: Patterilämmitys, 15°C, 20 m2, 48 m3          94,4 W/m2   1,89 kW   2 949 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         61 W/m2   11,26 kW   26 148 kWh

• Kiinteistö,  186 m2,  458 m3          4,0 COP   10,87 kW   26 148 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,27 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,45 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   12,3 kW   32 148 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 684 kWh   0,65 kW   30 464 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   30 464 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            12,30 kW   30 464 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää            0 kWh
 Yhteensä   186 m2   164 kWh/m2   3,7 SCOP   12,3 kW   30 464 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         12,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   9,3 kW   22 325 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      8 139 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      8 139 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

• Tarvitaan vähintään 220 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 60 m maaporausta.   Poraussyvyys   220 m
- Kaivon aktiivisyvyys 216 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 220 m.   Putkea kaivossa yhteensä   440 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 12 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,68 l/s = 40,8 l/min = 2448 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 464 litraa   135 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 585 litraa   74 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,68 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 722 litraa   47 kPa = 0,47 bar

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!

[tomppeli]

Jos "normalisoidaan" tuo vuoden 2010 vuosikulutus, 3500 litraa, saadaan noin 3076 litraa normivuodelle.

[luotinen]

Ymmärrän, että laskelma on vain arvio. Jokin ei nyt silti täsmää:
- eilen oli yli -15 astetta pakkasta eikä 8,2 kW MLP ottanut vieläkään vastuksia käyttöön
- kaivon alkuperäismitoituksessa on varauduttu 65 metriin maata ja kaivon pituudeksi on saatu 145 metriä. Siihen on laitettu vielä varmuuden vuoksi 15 metriä ylimääräistä => 160 metriä

Suuntaa-antavan laskelman mukaan:
- tarvitaan 12,3 kW maalämpöpumppu - siis +50 % suurempi kuin nyt käytössä oleva (!)
- laskelman mukaan 8,2 kW MLP:sta loppuu tehot jo -5 asteessa - eli heittää ainakin kymmenellä asteella (!)
- laskelman mukaan tarvitaan vähintään 220 metrinen kaivo - siis +37 % isompi kuin nyt käytössä oleva (!)

=> mistä näin suuri ero voi johtua?

[jmaja]

Toisella foorumilla kirjoitit, että vastukset meni päälle? Ilmeisesti ei sitten kauaa olleet?

Eilinen kylmä oli aika lyhyt piikki. Ei välttämättä vastaa laskennallista, joka on tasapaino eli pidempiaikainen tasainen -15 C. Talon raskaudesta riippuen kestää 1-3 vrk, että tasapaino saavutetaan.

[luotinen]

"Vastukset meni päälle" oli silmämääräinen havainto kun salamaikoni ilmestyi näyttöön. Sitten kun sain kulutusdatan ja sähkönkäytön lokin niin tulkinta muuttui eli eivät kauaa olleet päällä. Päällemeno ajoittui myös saunomisen perään eli ilmeisesti kuuman käyttöveden valmistus triggasi.

Eilinen oli piikki ja pitää odotella pidempää pakkasjaksoa, että talo ehtii jäähtyä tasapainotilaan.

[tomppeli]

Jos "normalisoidaan" tuo vuoden 2010 vuosikulutus, 3500 litraa, saadaan noin 3076 litraa normivuodelle.

Tuolla korjatulla arvolla tulisi tämän näköinen tulos:

- Asunto-osa 1982: Patterilämmitys, 21°C, 166 m2, 410 m3     52,1 W/m2   8,62 kW   21 339 kWh
- At -siipi 1982: Patterilämmitys, 15°C, 20 m2, 48 m3           87,8 W/m2   1,76 kW   2 746 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         56 W/m2   10,38 kW   24 085 kWh

ERITTELY              Osuus    Max teho   Osuus    Energiaa/a
Johtumishäviöt      75,6%   7,85 kW   77,1%   18 563 kWh
Painovoimainen ilmanvaihto      19,0%   1,97 kW   17,9%   4 300 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo + °C      0,0%   0,00 kW   0,0%   0 kWh
- maalämmöllä      19,0%   1,97 kW   17,9%   4 300 kWh
Vuotoilmat      5,4%   0,56 kW   5,1%   1 222 kWh
Lämmönsiirtokanaali   0,0%   0,00 kW   0,0%   0 kWh
Maalämmöllä yhteensä    100,0%   10,38 kW   100,0%   24 085 kWh

JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY               
Alapohjat   185,5 m2   5 %   0,53 kW   11 %   2 629 kWh
Yläpohjat   185,5 m2   14 %   1,43 kW   13 %   3 224 kWh
Umpiseinän ala   121,9 m2   21 %   2,13 kW   18 %   4 455 kWh
Ikkunat   35,7 m2   26 %   2,72 kW   26 %   6 247 kWh
Ovet   14,0 m2   10 %   1,03 kW   8 %   2 009 kWh
Johtumat yhteensä   542,6 m2   76 %   7,85 kW   77 %   18 563 kWh

• Kiinteistö,  186 m2,  458 m3          4,0 COP   10,03 kW   24 085 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,196 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,05 kW   4 360 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   11,1 kW   28 445 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -1 684 kWh   0,66 kW   26 761 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   26 761 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            11,00 kW   26 761 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   186 m2   144 kWh/m2   3,8 SCOP   11,0 kW   26 761 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               11,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   8,3 kW   19 704 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               7 057 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               7 057 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!                0 kWh

• Tarvitaan vähintään 201 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 60 m maaporausta.   Poraussyvyys   201 m
- Kaivon aktiivisyvyys 197 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 201 m.   Putkea kaivossa yhteensä   402 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 29 m. (Painehäviö 21,8 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   58 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,61 l/s = 36,6 l/min = 2196 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,61 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 459 litraa   107 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,61 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 570 litraa   66 kPa = Ok?
- Kaivo, painehäviö 0,61 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 695 litraa   47 kPa = 0,47 bar
...
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!

[tomppeli]

Yhteenvetona:
• Olettaisin, että suurentunut lämmitystarve johtuu pääasiassa tehokkaasta ilmanvaihdosta, jossa ei ole lämmön talteenottoa.
• Maalämpökoneen lämmitysteho (onko nyt noin 8 kW?) ei riitä nykyiselle lämmitystarpeelle.
• Energiakaivo on ilmeisesti alimitoitettu ja saattaa olla kylmähkö.
• Kaivon ja maalämpökoneen välillä 29 metrin etäisyys ja liitäntäputkitus on ilmeisesti PE40x3.7, joka lisää keruun painehäviötä ja keruun dT voi olla hiukan suurentunut. Suositusarvo on noin 3 astetta.
• Kaivossa on noin 60 metriä maaporausta; sekin huonontaa lämpöenergian saantoa kaivosta.

[luotinen]

Kiitos yhteenvedosta. Tein sen perusteella seuraavat tarkennukset laskelmaan:
- ilmamäärän mittaus anemometrillä
- pinta-alojen ja juoksumetrien mittaus
- U-arvojen laskenta havaittujen rakenteiden mukaan

Tulokset:
- täystehoinen 10,2 kW
- nykyinen (8,2 kW) on osatehomitoitettu ja riittää -16,6 degC saakka ja kattaa 96 % vuotuisesta lämmitystarpeesta
- tarvittava reiän syvyys on 176 m
- nykyinen (160 m) on alimitoitettu ja tuottaa 15 926 kWh (160 m) / 17 801 kWh (172 m) eli 89 % ja vajetta jää 1875 kWh

=> 8,2 kW ja 160 m riittää juuri ja juuri. Reiän lämpötila ~ 0 degC helmikuun lopussa.

Lämpövuot yhteensä 21 390 kWh:
Alapohjat 2644 kWh 12,4 %
Yläpohjat 3613 kWh 16,9 %
Seinät 4503 kWh 21,1 %
Ikkunat 3886 kWh 18,2 %
Ovet 1142 kWh 5,3 %
Ilmanvaihto 3896 kWh 18,2 %
Vuotoilmat 1707 kWh 7,9 %

Korjaustoimenpiteiden kannattavuus (sähkön hinnalla 0,13 €/kWh):
- katon villat 200 mm -> 500 mm, 2000 €, säästää 1906 kWh/a, säästää 66 €/a => takaisinmaksuaika 30 vuotta
- seinien ja katon tiivistäminen (ilmanvuotoluku 3->2), 1000 €, säästää 521 kWh/a, säästää 23 €/a => takaisinmaksuaika 43 vuotta
- sälekaihtimet (jos öisin kiinni eli tehokkuus 33 %), 1100 €, säästää 453 kWh/a, säästää 20 €/a =>  takaisinmaksuaika 55 vuotta
- 2-lasisten ikkunoiden uusiminen, 6000 €, säästää 1648 kWh/a, säästää 70 €/a => takaisinmaksuaika 85 vuotta

PS. Sain vielä edelliseltä asukkaalta lisää toteutuneita kokonaissähkönkulutustietoja:
2020 15 910 kWh/a (huom! lämpimin talvi 50 vuoteen!)
2019 17 534 kWh/a
2018 17 163 kWh/a
2017 17 280 kWh/a

[realii]

Korjaustoimenpiteiden kannattavuus (sähkön hinnalla 0,13 €/kWh):
- katon villat 200 mm -> 500 mm, 2000 €, säästää 1906 kWh/a, säästää 66 €/a => takaisinmaksuaika 30 vuotta
- seinien ja katon tiivistäminen (ilmanvuotoluku 3->2), 1000 €, säästää 521 kWh/a, säästää 23 €/a => takaisinmaksuaika 43 vuotta
- sälekaihtimet (jos öisin kiinni eli tehokkuus 33 %), 1100 €, säästää 453 kWh/a, säästää 20 €/a =>  takaisinmaksuaika 55 vuotta
- 2-lasisten ikkunoiden uusiminen, 6000 €, säästää 1648 kWh/a, säästää 70 €/a => takaisinmaksuaika 85 vuotta

[sarkasmi]Hei ei näitä takaisinmaksuaikoja kannata miettiä yhtään. Mieti se niin, että kiinteistön arvo nousee mitä enemmän remontteja teet. Jos vaikka kuukauden päästä myyt asunnon, niin käärit sitten voitot päältä noista remonteista. Maalämpöpumppukin tykkää hyvää, kun ei tarvitse niin suurella teholla painaa asuntoon lämmintä kuin aiemmin lämpövuotojen takia. [/sarkasmi]

[tomppeli]

Kiitos yhteenvedosta. Tein sen perusteella seuraavat tarkennukset laskelmaan:

Oli hyvä, että otit laskelman ja korjasit siihen lähtötiedot.
Näin pääset mahdollisimman oikeaan lopputulokseen. 

[Roori]

Onkos katon villat tsiikattu, kuinka hyvin ovat....ovatko kuinka 'reikäjuustoa'?

[luotinen]

[sarkasmi]Hei ei näitä takaisinmaksuaikoja kannata miettiä yhtään. Mieti se niin, että kiinteistön arvo nousee mitä enemmän remontteja teet. Jos vaikka kuukauden päästä myyt asunnon, niin käärit sitten voitot päältä noista remonteista. Maalämpöpumppukin tykkää hyvää, kun ei tarvitse niin suurella teholla painaa asuntoon lämmintä kuin aiemmin lämpövuotojen takia. [/sarkasmi]

Jos on rajallinen budjetti niin takaisinmaksuajalla voi valita noista remonteista yhden tai useamman miten korjausbudjetti riittää. Jos takaisinmaksuaikoja ei lasketa, niin miten valinta sitten tehdään? Fiilispohjalta? Värin perusteella?

Asunnon hinta on yleensä kahden päätekijän mukaan:
- sijainti
- koko (neliöhinta)

Jos asunnon myy niin mahdolliset rempat ja muut investoinnit menee suoraan uuden omistajan taskuun.

[luotinen]

Onkos katon villat tsiikattu, kuinka hyvin ovat....ovatko kuinka 'reikäjuustoa'?

Oon käyny tsekkaamassa ja melkoista perunapeltoa se on. Paksuus vaihtelee kovasti, mutta keskimäärin noin 20 cm. Onneksi siellä on alimmaisena levyvillakerros, joka on sentään kuosissa.

[Roori]

Oon käyny tsekkaamassa ja melkoista perunapeltoa se on. Paksuus vaihtelee kovasti, mutta keskimäärin noin 20 cm. Onneksi siellä on alimmaisena levyvillakerros, joka on sentään kuosissa.

Eli paksuuden kasvatuksen paranema oletettavasti parempi mitä teoria sanoo...!?

Oletko pyytänyt tarjouksen lisäeristämisestä kotitalousvähennyksineen?

[realii]

Jos on rajallinen budjetti niin takaisinmaksuajalla voi valita noista remonteista yhden tai useamman miten korjausbudjetti riittää. Jos takaisinmaksuaikoja ei lasketa, niin miten valinta sitten tehdään? Fiilispohjalta? Värin perusteella?

Asunnon hinta on yleensä kahden päätekijän mukaan:
- sijainti
- koko (neliöhinta)

Jos asunnon myy niin mahdolliset rempat ja muut investoinnit menee suoraan uuden omistajan taskuun.

Tuo mun kommenttini oli tosiaan ihan puhtaasti vaan sarkastista heittoa takaisinmaksuajasta. Toisessa topicissa kun juuri samoihin aikoihin oli takaisinmaksuajoista puhetta, niin siellä sanottin toisen käyttäjän toimesta:

"Tässä on yksi yleisimmistä virheistä, mitä mm. maalämmön kannattavuuden arvioinnissa mm. lehdistö jatkuvasti jaksaa toistaa. Investoinnin kannattavuuden arviointi ei voi pohjautua pelkällle takaisinmaksuajan laskennalle, koska se ei huomioi kiinteistön arvon muutosta investoinnin seurauksena. Jos kämppä sijaitsee jossain kasvukeskuksessa, yleisemmin investointi maksaa itsensä takaisin vaikka möisi kiinteistön seuraavana päivänä. Yleisestihän tuo fakta on tiedossa, ja siksi moni (myyntiäkin) silmälläpitäen tekee investointeja."

Jos aiotaan tehdä remonttia millä nostetaan kiinteistön arvoa, kannattaako se tehdä nyt vai sitten esimerkiksi 30 vuoden päästä jolloin asuntoa on myymässä? Arvostaako mahdolliset ostajat remonttia joka on tehty 30 vuotta sitten, vai joka on tehty 2 kuukautta ennen myyntiä? Aivan jokaista energiatehokkuuteen tähtäävää remonttia ei kannata tehdä samalta istumalta ilman laskelmia, vain kiinteistön arvon hetkellinen kohoaminen silmissä. Teet remontin nyt ja myyt asunnon 30 vuoden päästä, niin ei se arvo enää sama ole.

Energiatehokkuuden parantaminen täytyy perustua faktaan ja takaisinmaksuaika on yksi laskennallinen fakta. Jos tarkoituksena asua samassa asunnossa 30 vuotta, niin kannattaako jotain remontteja tehdä juuri nyt, joiden takaisinmaksuaika on 30 vuotta? Esimerkiksi juurikin sinun laskemasi yläpohjan lisäeristys.

Puhallusvilla painuu aikojen saatossa. "Mäen omin käsin pitkästä tavarasta 15 vuotta sitten rakentamassa talossa oli yläpohjassa rakennusaikakautensa määräysten mukaisesti alun perin levyvillaa 100 mm ja puhallusvillaa 300-400 mm. Puhallusvilla oli kuitenkin vuosien saatossa painunut, paikoin sitä oli vain 150 mm:n paksuudelta."

On se aika kova muutos, jos 300-400mm alunperin ja 15v päästä on paikoin vain 150mm.

- nykyinen (160 m) on alimitoitettu ja tuottaa 15 926 kWh (160 m) / 17 801 kWh (172 m) eli 89 % ja vajetta jää 1875 kWh

Korjaustoimenpiteiden kannattavuus (sähkön hinnalla 0,13 €/kWh):
- katon villat 200 mm -> 500 mm, 2000 €, säästää 1906 kWh/a, säästää 66 €/a => takaisinmaksuaika 30 vuotta

Mutta ettei menisi aivan aiheen vierestä, niin eikös sinun tapauksessasi tuolla yläpohjan lisäeristyksellä saavuteta sen verran energiatehokkuuden parannusta, joten ainakin siitä on hyötyä sinun kohdallasi.

[luotinen]

Sovittiin kiinteistövälittäjän kanssa, että hän tekee uuden arvonmäärityksen asuntoon remonttien jälkeen (pankkia varten, jotta saadaan osa panteista vapautettua). Voin raportoida tänne tehtyjen remonttien kustannukset ja kuinka paljon asunnon arvo on noussut. Oma oletukseni ei kuitenkaan ole, että suhdeluku olisi 1:1, vaan ehkä enintään noin 30 % remonttien kustannuksista voi ajatella siirtyvän myyntihintaan.

Katon lisävilloitus vastaa energiavajetta aika hyvin ja se myös lisäisi ilmavuotojen virtausvastusta yläpohjan kautta. Paljonkohan meidän kohteessa on sitten ollut puhallusvillaa, jos painunut syvyys on 200 mm? Vaikea uskoa, että 50 vuotta sitten olisi laitettu 300-400 mm. Kaivosta tulee edelleen niukasti plussalla olevaa keruuliuosta, tosin ei tässä nyt kovia pakkasia ole ollutkaan. Ja epäselvää on kuinka paljon viallinen MLP on pystynyt ottamaan kaivosta.